MITKO-työryhmän 3. kokous 25.4.2019
Etäyhteys:connect.funet.fi/synergia
Tallenne: https://connect.funet.fi/pgn2ckngk655/
Paikalla :Hannele Husa (TAMK), Timo Rantanen (JY), Jani Puumalainen (UEF), Kirsi Rimpisalo (TAU), Anu Pruikkonen (Lapin AMK), Heli Peltola LAMK, Tarja Pakarinen (UEF), Inka Paukku, Funidata Oy, Esa Rahiala, SAMK, , Tessaliina Iltanen (TUAMK), Mervi Mäkinen (HAMK), Päivi Rahkonen-Ellä (TY), Marjaana Saartenoja (TY)
Agenda
- Kokouksen avaus
- Edellisten kokousten työn tulosten läpikäynti
- Täydennyskoulutus
- Täydennyskoulutusta koskevat keskeiset dimensiot ja esitykset yhteisiksi linjauksiksi ja jatkotoimenpiteiksi koottu omalle alasivulle
- Tutkinnon osat: Erilliset opinnot ja avoin korkeakouluopetus
- Tunnusmerkistöä koottu omalle alasivulle
- Täydennys- ja muokkaustarpeet
- Esim. Korkeakouludiplomit
- Täydennyskoulutus
- Koontiexcel
- Puuttuuko vielä jotain koulutuksen tyyppejä tai selvitystyöhön mukaan otettavia kategorioita
- Esimerkkikoulutukset ja tunnistustyö - mitkä tiedot oleellisia
- Sertifikaatit ja pätevyydet
- Tilauskoulutus
- Erikoistumiskoulutukset
- Sovitaan jatkotoimenpiteistä
- Kokouksen päättäminen
Keskustelu:
Husa: OKSA-sanostossa määritelmä korkeakoulututkinnon suorittaneille tuntuu liian kapealta, taustalla saattaa olla myös ammatillinen tutkinto.
Rahiala: Voisiko olla ”yleensä korkeakoulututkinnon jo suorittaneelle”?
Majamäki: Viedään tätä kommenttia OKSA-ryhmään. Jos myöhemmin ja palautteen perusteella nousee vielä täydennyskoulutukseen litityviä kysymyksiä ja linjaustarpeita, niin otetaan esille.
Tutkinnot osat – muu täydennyskoulutus
Paukku: Onko merkittävää mikä täydennyskoulutus milloinkin kuuluu tutkinto-ohjelmaan ja milloin ei? ”tänä vuonna oli ja viime vuonna ei”? Riittääkö, että joskus on kuulunut tutkinto-ohjelmaan?
Majamäki: Oletamme, että ministeriöstä tulee kommentteja. On tarve erottaa täydennyskoulutus, joka on tutkinnot osia ja ne mitkä ovat muuta.
Rahiala: Tutkinto-ohjelmaan kuuluminen vaikuttaa maksuasetuksen soveltamiseen, jos osallistuja on yksityishenkilö (avoin vs. maksullinen).
Rimpisalo: Kun puhutaan tutkinnon osista jotka ovat myös avoimen kautta järjestettävissä, onko tarve - kun tulee kolmas tapa ja se on täydennyskoulutusta, hinnoittelu pitää olla läpinäkyvä - että miten tehdään tunnistettavaksi? Opiskelijastatus lähtökohta. Perusrahoituksen piirissä ja rahoitusmalliin kuuluvaa ja muuta.
Rahiala: Kommenttina todettakoon että "korkeakoulun oma rahoitus" on hiukan ongelmallinen, jos kyse on rahoitusmallin ulkopuolisista toiminnoista. Perusrahoitusta ei saa käyttää kaupalliseen toimintaan.
Tutkinnot osat -välisivu
Rahiala: Amkeissa ei tällä hetkellä tunneta erillisiä opintoja vaan tutkinnon osia tarjotaan avoimen korkeakoulun kautta. Amkeissa ei myöskään ole jyrkkää eroa avoimen korkeakoulun ja koulutusyksiköiden kanssa. Kaksi ensimmäistä taulukon riviä (sivulla..) nähdään yhtenä ilmiönä. kokoluokasta johtuen harvemmin on erillistä se avoin opetus. Harvoin käytetään oppilaitosyhteistyötä.
Majamäki: Aivan, yliopistojen puolella tarjotaan erillisiä opintoja.
Husa: Mutta ei voi kirjata, että ei käytetä koskaan.
Rantanen: Entä Tilauskoulutus?
Majamäki: Nyt on ollut esillä terminologisia kysymyksiä. Pitäisi olla yhteisesti selvää, mitä tarkoitetaan tilauskoulutuksella? Lakiperustaisesti on tutkintoon johtavaa. Miten kutsutaan muuta "tilattua koulutusta"? Koulutusvientiä käytetään paljon?
Esa Rahiala: On lain tarkoittama tutkintoon johtava tilauskoulutus, sitten erikseen "täydennyskoulutusta asiakastilauskesta". Koulutusvienti on oma käsitteensä.
Päivi Rahkonen-Ellä TY:Meilläkin tilauskoulutus tarkoittaa tutkintoon johtavaa, koulutusvienti ei-tutkintoon johtavaa
Tarja Pakarinen: Kannatetaan
Esa Rahiala: Koulutusvientiin kyllä kuuluu (tutkintoon johtava) tilauskoulutuskin
Kirsi Rimpisalo:Pääsääntöisesti koulutusvientikin on tilauskoulutusta, ainakin meillä TAUssa
Kirsi Rimpisalo: Siinä ehkä sopimuspohja on ratkaisevampi kuin tutkintotavoitteellisuus
Esa Rahiala: OKM pitää saada määrittelemään mitä heille on koulutusvienti
Kirsi Rimpisalo: Tiedonkeruun kannalta on varmaan tärkeää erotella koulutusvienti jotenkin omanaan?
Majamäki: Onko koulutusviesti aina ulkomaille tapahtuvaa?
Rahkonen-Ellä: Ei välttämättä ulkomailla tapahtuvaa.
Rimpisalo: Pääsääntöisesti koulutusvientikin on tilauskoulutusta, ainakin meillä TAUssa. siinä ehkä sopimuspohja on ratkaisevampi kuin tutkintotavoitteellisuus.
Rahiala: OKM pitää saada määrittelemään mitä heille on koulutusvienti
Rimpisalo: Tiedonkeruun kannalta on varmaan tärkeää erotella koulutusvienti jotenkin omanaan?
Majamäki: Onko edes kovin tarkasti määriteltävissä vai toimintaa kuvaava yläkäsite?
Paukku: Tilauskoulutus (ei tutkintoon johtava) tarkoittaa räätälöityjä opintoja; joku on tilannut ja sitten suunnitellaan yhdessä ja tarjotaan räätälöity paketti?
Anu Pruikkonen: Lähtökohtaisesti amk-koulutus on osaamisperustaista ja työelämän tarpeisiin vastaavaa. Tällöin räätälöinnin tarve voi olla hyvin pieni.
Pakarinen: Onko esim. erikoislääkärien lisäkoulutus erillisiä opintoja? Yleensä tiedekunnan järjestämä. Meillä pääsääntöisesti ollut maksutonta.
Kirsi Rimpisalo: Meillä on ollut puolipäiväinen henkilö miettimässä näitä omaan opintorekisteriimme liittyen.
Majamäki: Olisi hyvä miettiä näitä lääketieeteellisiä lisä/jatkokoulutuksia pienellä porukalla lääketieteellistä koulutusta antavien yliopistojen kanssa.
Avoin korkeakouluopetus:
Mäkinen: Avoimeen AMKiin kuuluu myös polkuopiskelu, jolloin opiskelijaksi hyväksytty suorittaa pääsääntöisesti ennalta määrätyn kokonaisuuden tutkinto-opintoja ja hakee erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi polkuopinnot suoritettuaan.
Pruikkonen, Lapin AMK:a vielä jatkan poluista, että näistä eri polku-väylä- yms. ratkaisuista on tulossa valtakunnallisesti määrittelyä osana amkien opiskelijavalintahankkeen osiota Muut osaamisperusteiset valintatavat
Majamäki: Avoimen korkeakouluopetuksen polkumallit – mietitäänkö jossain muualla kuin hankkeissa?
Rahiala: Erilaisia polkukuvioita varmaankin mietitään, että saadaan työelämässä olevia ihmisiä tulemaan opiskelijoiksi. Toisaalta toisen asteen opiskelijoita, että saadaan porukkaa kiinnostumaan kk opinnoista aikaisemmin. Aktiivinen sisäänheitto, orientaatio on huomattavasti enemmän sisäänheitto meininkiä kun mitä yliopistoissa on ollut.
Majamäki: Pyyydetään tältä osin kommentteja toimijoilta (esim. hankkeet), joissa asioita parhaillaan tehdään.
Pakarinen, UEF: Avoimen väylän oikeustieteessä ollut voimallinen väylä meillä.
Paukku, Funidata: Ainakin Aallon kauppakorkeassa avoimen väylä on ollut myös yleinen malli hakeutua opintoihin.
Husa: Meillä opiskelija hakeutuu suoraan polkuopintoihin. Kun ilmoittautuvat niin ilmoittautuvat suoraan polkuopintoon.
Majamäki: On myös avoimessa korkeakouludiplomeita, erityisesti ammattikorkeakouluissa?
Husa: Meillä ei ole. Mitä tutkin, niin monessa paikassa tarjolla avoimen tarjonnassa, osa avoimen tarjontaa.
Majamäki: jonkinlainen paketoitu kokonaisuus? Esimerkiski JAMKissa näkyy olevan.
Esa Rahiala: Korkeakouludiplomi on käsittääkseni "myyntipaketointi" avoimen opintojaksoille tarvittaessa eri aloiltakin työelämälähtöisesti, tästä ollut kehityshanke. Lähtenyt siitä ajatuksesta, että tuollaisella brändätyllä nimellä voitaisiin saada tiettyihin työelämätarpeisiin vastausta. Pitäisikö tietty määrä avointen opintoja johtaa tilastomerkintään? Tilanne tällä hetkellä lienee, että on vapaaehtoinen nimitys, ei yhteisesti sovittu.
Vuokaavio-luonnos:
Husa, TAMK: Räätälöity sana: tarkoittaako että jokainen kurssi räätälöity vai joku paketti joka on tehty ja tarjotaan uudelleen ja uudelleen täydennyskoulutuksen tarjontana? pitääkö olla erikseen aina räätälöity? paketteja voi olla tarjolla koko ajan. ei joka kerta räätälöidä erikseen.
Rantanen, JY: Tarkoittanee että ei ole tutkintokoulutusta. On tehty tietylle ryhmälle. Voidaan tehdä muu opintosuunnitelma, joka on kohdennettu jonnekin muulle.
Rahiala, SAMK: Alimmainen laatikko: opiskelija maksaa enemmän kuin maksuasetus: mielestäni on asetuksen vastainen : tutkintokoulutuksen kursseista että maksettaisiin enemmän yksilönä , on säädösten vastainen. Maksaja tulee olla joku muu. Ei ole ihan niin suoraviivainen kuin kaaviossa.
Avointen osalta korkeakouludiplomit. Tehdään avoimen korkeakouluopetuksen puolella, erityisesti AMK?
Husa: Meillä ei ole. Mitä tutkin: monessa paikassa tarjolla avoimen tarjonnassa, osa avoimen tarjontaa.
Majamäki: jonkinlainen paketoitukokonaisuus?
Esa Rahiala SAMK: korkeakouludiplomi on käsittääkseni "myyntipaketointi" avoimen opintojaksoille tarvittaessa eri aloiltakin työelämälähtöisesti
aikuisten koulutuksessa jonkinlaista paketointia olisi tarjolla. Hyvin työelämälähtöisesti. Kehityshankkeesta oma raporttinsa. Lähtenyt siihen ajatukseen, että tuollaisella houkutusnimellä voitaisiin saada tiettyihin työelämätarpeisiin vastausta. Pitäisikö tietty määrä avointen opintoja johtaa tilastomerkintään? Tilanne tällä hetkellä vapaaehtoinen nimitys.
Koontiexcel:
Husa: Tulisiko ainakin listata kaikki ei tutkintoon johtavat opiskeluoikeuden tyypit, vaihto-opiskelijat, yhteistyösopimukset yms.
Rahiala, SAMK: taulukon Muita kategorioita taitaa olla turha, tilauskoulutus ylhäällä jo, koulutusvienti on oma tapansa hahmottaa monia muotoja yhteensä. Jos asiakas on ulkomailla, kaikki toimintamuodot voivat ulla koulutusvientiä.