2019_8_14

MITKO-työryhmän kokous 14.8.2019 klo 9.30 - 10.30

Etäyhteys: connect.funet.fi/synergia

Asialista

1. Kokouksen pääasiana on täydennyskoulutuksen luokittelun iterointi, johon liittyen alkukesän kokousten (OPTIETOR ja MITKO) jälkeen on noussut vielä esiin tarkennettavia kysymyksiä, joihi on syytä palata ennen työn esittelyä KOTA-seminaarissa:
   
   • ECTS-viitekehyksen huomioiminen täydennyskoulutuksen opintopistemitoituksessa
     • Opintopistemitoituksen laajuuskriteerit tulevat lainsäädännöstä (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004):

       5 §Opintojen mitoitus. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

     • ECTS-järjestelmä mahdollistaa suoritusten läpinäkyvyyden ja siirron kv-toimintaympäristössä: " Korkeakoulun antama ECTS-suoritus voidaan sisällyttää tutkintoon toisessa korkeakoulussa" ECTS-opintopiste ei siis ole vain laajuuden mitta vaan siihen littyy myös opintojen taso.
     • Reaalitilanne lienee, että täydennyskoulutuksessa on sekä ECTS-opintopisteitä että muita opintopisteitä = tarvitaan VIRTAan metatieto tästä jaottelusta, tieto on tärkeä oppijan kannalta ja kv-näkökulmasta.
       • Tarvitaan määrittelyä ja korkeakoulujen kanssa käytävää keskustelua sisäisestä laadunvarmistuksesta (ks. ECTS User´s Guide)
     • Tiedonkeruun näkökulmasta riittäisi tietotasoksi "tutkintoon sisällytettävissä olevat opinnot" eli käytännössä erottelu ECTS-opintopisteitetty täydennyskoulutus - muu täydennyskoulutus
       
       • tämä sama kahtiajako palvelee myös oppijan ja tietojen hyödyntäjien (KOSKI-palvelun kautta) tarpeita

     • Muokattu esitys täydennyskoulutuksen "koreista":

       Täydennyskoulutus	Tunnusmerkkejä	Huomioita/tarkenettavaa
       1.Tutkinnon osat (tutkintoon sisällytettävissä oleva täydennyskoulutus) Ehdotus: ECTS-opintopistemitoitettu täydennyskoulutus (tutkinnon osat ja tutkintoihin sisällytettövissä olevat opinnot) Täydennyskoulutuksena tarjottavat tutkinnon osat ovat korkeakoulun koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaatimuksissa määriteltyjä opintoja ECTS-opintopistemitoitettuja opintoja, jotka ovat sisällytettävissä korkeakoulututkintoon	Samoja opintoja tarjotaan ilmaiseksi tutkinto-opiskelijoille tai niitä on sisällytetty tutkintoon. Opintojen taso on varmistettu  laatuprosessin kautta (vastaava kuin tutkintokoulutuksessa)?	Tässä kohdassa siis muutos MITKO-ryhmässä aiemmin esitettyyn määritelmään "tutkinnon osasta" Voidaanko tarkentaa, mitä ovat tutkintoon sisällytettävissä olevat täydennyskoulutukset?
       2.Muu täydennyskoulutus Muu opintopistemitoitettu koulutus (ei täytä ECTS-vaatimuksia - voiko tällaista olla korkeakoulussa) Muulla laajuudella mitoitettu koulutus	Opintoja ei voi sisällyttää tutkintoihin

Muistiinpanot keskustelusta:

Taustoitus:

• Tällä hetkellä tunnistettu 4 luokkaa ja aiemmin jo todettiin, että jaottelua voisi olla hyvä yksinkertaistaa.
• Keskeinen kysymys on opintopistelaajuuden käyttöön liittyvät kriteerit: opintopiste on laajuuden mitta, mutta siihen liityy myös opintojen tason ulottuvuus
• Ministeriön kanssa käyty keskustelua tiedonkeruutarpeista, mutta näitä ei ole vielä täydennyskoulutuksen osalta tarkasti määritelty. Lähtökohtana kuitenkin ollut, että täydennyskoulutuksen osalta voisi tulkita laajemmin "tutkinnon osia": kun täydennyskoulutuksena suoritettu opinto on sisällytettävissä tutkintoon niin silloin on kyseessä tutkinnon osa.

Keskustelua täydennyskoulutuksen jaottelusta:

Kohtanen: ECTS-mitoitus. Viime kokouksessa keskusteltu, että olisi vain laajuuden mitta. ECTS myös kansainvälinen laajuuden mittari. Jos Virtaan tuodaan opintopistemitoittamatonta täydennyskoulutusta, niin  mitkä ovat tällaisia ja mitkä ECTS- kriteerit täyttäviä. Tiedot siirtyvät eteenpäin myös ulkomaille. Kun suoritustietoja siirretään,  niin lähtökohtaisesti sellaisia, jotka voidaan tutkintoon sisällyttää.

Heikkinen (Metropolia): Taulukossa ehdotettu jako on hyvä. Opintopistemitoitettujen osalta huomioitava eurooppalainen viitekehys, jossa tutkinnot asetettu taso tiedoille. AMK-tutkinnot ovat tasolla 6 ja yamk tasolla 7. Kai korkeakouluissa käsitys, miten näitä tehdään?

Rahiala: Mahdollinen ajatus, minkä Tiina heitti. Viitekehystasolle asettuu tutkinto. opintojakso voi olla toisinkin, kokonaisuus arvioidaan. Tutkinnon osat – voidaan kertoa tämä on tutkinnon osa, tutkinto asettuu tasolle 6. ects. Voisiko luokittelussa 1 otsikko olla ECTS- opintopistemitoitetut opinnot tutkinnon osat ja muut tutkintoon sisällytettävät opinnot. Kuuluu ECTS koriin ja muut on muuta.  Siis1 kohdan kääntäminen toiseen asentoon.

Kohtanen: Esan ehdotus voisi olla hyvä. ECTS on 6 eteenpäin olevia opintoja. Riittäisikö opintojen tason osalta, että olisi kaksijakoinen: 6 eteenpäin ja alaspäin on toinen. YO osalta keskustelu 3 vuotta sitten, saapuvien vaihtareiden opinnot, ministeriö halusi tiedon, onko kandi vai maisteri-tasoisia. Jos opiskelija tekee molempia tutkintoja yhtä aikaa, ei pysty täysin sanoman. En luottaisi siihen, että pystyttäisiin 6 ja 7 tasoja täysin erottelemaan.  Kahtiajako pitäisi olla riittävä.

Pakarinen, UEF: Samaa mieltä

Majamäki: ECTS- korin opinnot ja ne jotka on sisällytettävissä korkeakoulututkintoon ja jotka eivät kuitenkaan ole tutkintovaatimuksissa. Osaatteko arvioida mitä nämä ovat?

 Husa, TAMK: Meillä sairaanhoidollisia opintoja, ei täysin samoja kuin mitä OPSissa,  mutta voitaisiin hyväksilukea. Samalla nimellä ei välttämättä löydy tutkinto-ohjelman opsista ollenkaan.

Heikkinen: Täydennyskoulutuksessa voidaan paketoida eri tavalla. Voi olla uusi asia mitä ei opsissa ollut – tarjotaan ensin täydennyskoulutuksena – ja siirtyy sen jälkeen tutkintopuolelle. Toteutetaan ensin nopeasti täydennyskoulutuksena ja myöhemmin sisällytetään opsiin.

Majamäki: Hahmottuminen ECTS-ulottuvuuden kauttat palvelisi oppijoita itseään. tiedot Virran kautta Koskeen ja esim. työnantajalle sitä kautta ja myös kansainvälinen ulottuvuus.

Esa Rahiala: Samoilla linjoilla Tiinan kanssa, ECTS vs ”loput”/muut

Majamäki: Tiedonkeruu näkökulmasta myös helpottaa.  Jaottelu yksinkertaisempi. kun tietoja virtaan tuodaan – tarvitaan metatieto, mitkä on ECTS mitoitettuja - jos siis käytetään muitakin kuin ECTS-opintopisteitä (alle taso 6).

Esa Rahiala: Jos koulutuksen koodi (opintojaksokoodi) tulee mukaan niin siitähän näkee yhteyden tutkinto-ohjelmaan.

Timo Rantanen, JY: Esa: yhteyden tutkinto-ohjelmaan missä? VIRTAssa tuskin on koulutuksen rakenteita.

Kohtanen: Päättely pitäisi tehdä korkeakoulussa.

Hannele Husa, TAMK: Hoitotason ensihoito 30 op taisi olla se, mistä aiemmin puhuttiin. Siitä saa jonkinlaisen pätevyyden. Sairaanhoitajille tarkoitettu –täydentää ensihoidon. Saa hyväksilukuina tutkintoon, vaikkei ole täysin samoja kuin tutkinto-ohjelmassa.

Majamäki: KOTA-seminaarissa on tarkoitus esitellä. Hyvä foorumi viedä keskustelua laajemmin korkeakoulukentälle. Keskeisiä määrittelyjä, vaaditaanko yhteisiä pelisääntöjä?

Husa, TAMK: Täysi asiantuntemus on täydennyskoulutusyksikössä. Nille kysely – miten pystyvät erottelemaan ja olisiko tämä esitetty jaottelu hyvä.

Kohtanen: Jos ja kun muutosta, niin kommenteille korkeakouluihin. En ehkä suoraan täykkäreitä lähestyisi. Viedään keskusteluun Virta -yhteyshenkilöille ja konsultoivat tarvittaessa täykkäreitä.

Majamäki: Syyskuun työpaja on yksi paikka, missä esitellään luokitteluja. Virta-yhteyshenkilöt myöskin oma trackkinaan, miten tietoja Virtaan asti tuodaan, minkälaisia metatietoja tarvitaan?

Esa Rahiala: Nimiehdotus kohta 1: ECTS-mitoitetut/vahvistetut täydennyskoulutukset

Tiina Heikkinen, Metropolia: Meillä tarjotaan täydennyskoulutuksena esim. Audionomikoulutusta 60 op

Husa: yksinkertaisempi nämä kaksi eikä neljä. puhutaan ects: yo lain lisäksi mukaan myös amk laki.

Majamäki: MITKO asioiden eteneminen: yliopistojen ammatilliset jatkokoulutukset myöskin vielä tarkennettavana.

Timo Rantanen, JY: En suoraan sanoen ymmärrä, miksi ECTS on niin tärkeässä roolissa tässä, mutta pitää ottaa hattu kouraan ja perehtyä.

Esa Rahiala: kv-vaihtokelpoisuus on hyvä perustelu (vrt euro...)

Majamäki: Kutsun koolle seuraavan MITKO-ryhmän kokouksen, kun tähän astiset työn tulokset ovat olleet kommenteilla Synergia-ryhmässä ja VIRTA-yhteyshenkilöillä.