2022_06_16 KOOTuen kokous muistio

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) kokous 4/2022

• Aika: Torstai 16.6.2022 klo 10-11.45

• Paikka: Auditorio, CSC, Keilaranta 12, Espoo

Osallistujat

KOOTuki-yhteistyöryhmän jäsenet

• Puheenjohtaja Marko Wilen, AMK-OHA, Laurea-ammattikorkeakoulu
• Varapuheenjohtaja Markku Närhi, FUCIO, Jyväskylän yliopisto
• Sami Hautakangas, OHA-Forum, Tampereen yliopisto
• Airi Hirvonen, AMK-OHA, Haaga-Helia
• Suvi Junes, Digipedaverkosto, Tampereen yliopisto
• Krister Karlström, AAPA, Yrkeshögskolan Arcada
• Vilho Kolehmainen, Digivisio
• Jenni Kokko, IR-tekijäverkosto, Jyväskylän yliopisto
• Aila Markus, Synergiaryhmä, Vaasan yliopisto
• Joonas Mäkinen, Opetushallitus (saapui 11:06)
• Hanna Nordlund, Digivisio
• Tuomas Orama, AAPA, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Olli Vesterinen, Digipedaverkosto, Diakonia-ammattikorkeakoulu
• Päivi Vähäsalo, Synergiaryhmä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Merja Väistö, Opetushallitus 
• Erja Widgrén-Sallinen, OHA-Forum, Itä-Suomen yliopisto
• Christa Winqvist, FUCIO, Aalto-yliopisto
• Sihteeri: Kirsi Pispa, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Ryhmän asiantuntijat

• Marko Borodavkin, AMK-OHA, Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Ilmari Hyvönen, Opetus- ja kulttuuriministeriö 
• Anna Luoma, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
• Antti Mäki, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
• Antti Pentikäinen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
• Jussi-Pekka Pispa, FUCIO, Tampereen yliopisto
• Minna Pylkkönen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
• Emilia Reitamo, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
• Jaakko Riihimaa, AAPA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Teemu Seesto, FUCIO, Turun yliopisto
• Susanna Tarkiainen, Helsingin yliopisto
• Tanja Juurus, Helsingin yliopisto
  
  
  

Asialista

1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

• Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:06

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

• Edellisen kokouksen muistioon ei ole tullut tarkennuspyyntöjä sähköpostitse. Muistio hyväksyttiin sellaisenaan.

3. Opiskelijavalintojen kehittämisen valmistelun eteneminen, seuranta ja tulevaisuuden näkymät

• Tilannekatsaus yliopistojen kevään 2022 valintakokeiden toteutuksesta valintakoejärjestelmässä ja ajankohtaiset asiat ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä.
  Marko Borodavkin, projektipäällikkö, AMK-opiskelijavalinnat-konsortio, Metropolia Ammattikorkeakoulu, esitteli liitteen mukaisesti. 
  
  • • Borodavkin kertoi Valintakoejärjestelmä-palvelun toiminnasta ja kevään 2022 kokeita varten tehdystä kehittämistyöstä.
    • Borodavkin esitteli myös kevään valintakokeiden osallistujatilastoja sekä yliopistojen valintakokeiden että amk-valintakokeen osalta. Kokeet sujuivat Metropolian näkökulmasta onnistuneesti.
    • Amk-opiskelijavalintojen kehittämistyö jatkuu sekä sisällön että järjestelmän osalta.
    • Englanninkielisten valintakokeiden sopimus allekirjoitettiin toistaiseksi voimassaolevaksi 1/2022.
    • Todistusvalintoja kehitetään syksyllä 2022.
    • AMK valintakokeen seurantatutkimuksen tulosten perusteella saadaan tietoa kokeiden sisällön muutoksista ja mitä osioita pitäisi tulevaisuudessa mahdollisesti painottaa eri tavalla kuin nyt.
    • UAS Examin kehittämisessä otetaan vahvemmin sisällöllinen kehitys huomioon.
    • EU:n ja ETA:n ulkopuolisten hakijoiden tunnistautuminen on vielä ongelmallista.

Keskustelun keskeiset kirjaukset:

• • Keskusteluun nousi, onko Valintakoejärjestelmä valmis nyt. Kehitettävää on, mutta järjestelmän tilanne on erittäin hyvä ja teknisesti voidaan viedä kokeita hyvin läpi. Kehitettävää on ja muutoksia tulee sitä mukaa kun toiminnallisuudet kehittyvät ja uusia tehtävätyyppejä tulee, mikä voi vaikuttaa myös tekniseen toteutukseen.
  • Todettiin itse koetilanteiden sujuneen kaiken kaikkiaan hyvin. Kahdessa kokeessa esiintyi ongelmia liitetiedostoissa, ratkaisuun kului aikaa 70min. Kahta koetta jouduttiin lyhentämään, mutta ongelmat saatiin ratkaistua yhteisymmärryksessä. Metropolialla oli itsellään yksi ongelmatilanne, joka saatiin ratkaistua. 
  • 2023-24 mennään vielä nykymallilla ja optio on vuodelle 2025 nykymallilla. Kehittämistyötä on tehty, ja sen kustannuksia on jaettu Metropolian ja korkeakoulujen kesken. Sisällölliseen kehittämiseen liittyvät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. Suuremmat linjat on päätettävä rehtoritasolla sen jälkeen. Tekniset järjestelmät muodostavat tässä oman kokonaisuutensa. Keskustelu siitä, miten Digivisio ottaa kantaa valintakokeiden järjestämiseen, käynnistyy syksyllä.
  • Korostettiin, että ideaalitilanteessa tiedotus valintakokeista hoidetaan kansallisesti yhtenäisessä aikataulussa.
  • Toivottiin selkeää infokanavaa, josta saisi lisää tietoa valintakoejärjestelmästä ja mitkä kaikki tahot ovat mukana. Tällä hetkellä kaikille avointa sivustoa ei ole, ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla pääsee tutustumaan amk-kokeeseen hakijan näkökulmasta.
  • Tarkiainen mainitsi, että syksyllä julkaistaan sivusto, jossa on kootusti digikokeista yhteistä tietoa.
  • Yhteisvalintojen koordinaattoreilla kerrottiin olevan positiivinen kokemus digitaalisista valintakokeista. Uusille sähköiseen kokeeseen siirtyneille yhteisvalinnoille siirtymä on teettänyt paljon työtä, mutta toisaalta heti myös vähentänyt työn määrää tietyiltä osin. Sekä valmistelu- että kokeen korjausprosessi sujuvoituvat.
  • OPH:n kokonaisprosessi valinnoissa toimii, mutta joiltakin osin prosesseja voisi hoitaa vielä sujuvammin.
    

• Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistarpeet ja -toimet, Susanna Tarkiainen, kansallinen valintakoordinaattori, HY, esitteli liitteen mukaisesti.
  
  • Valintojen uudistamishankkeen 2018-20 alustavat tutkimustulokset ovat valmiit. Tarkiainen esitteli tuloksia.
  • On valittu aiempaa enemmän nuorempia hakijoita, haetaan useampiin kohteisiin ja otetaan myös vastaan alemman valintatoiveen mukaisia paikkoja.
  • Toisaalta uudestaan hakeminen on lisääntynyt.
  • Valittujen sukupuolijakaumaan tai sosioekonomiseen taustaan ei ole tapahtunut muutoksia.
  • Tosiasiassa vasta 3-4 vuoden päästä nähdään, kuinka valintauudistus on vaikuttanut esim. opiskelijoiden sitoutumiseen opintoihin.
  • Ajankohtaisia kehittämistarpeita ovat mm. hakijoiden ja yliopistojen resurssien tehokkaampi käyttö sekä sujuvampi siirtyminen 2. asteelta korkeakoulutukseen.
    • Viestinnälliset haasteet valtavia: on aloja, joissa on valtavasti hakijoita ja sitten taas aloja jossa ei saada edes aloituspaikkoja täyteen. Media nostaa hakupainealojen pääsykokeita systemaattisesti uutisointiin.
  • Valintakokeen roolin muuttumiseen ja kokeiden digitalisointiin liittyy paljon kysymyksiä. Digitalisointi on hyvin käynnissä jo, mutta paperikokeita on vielä joillakin aloilla.
  • Kehittämistoimet:
    • Yhteinen avoimen väylän erillishaku, tähän ei tule kasvatustieteen alaa.
    • Kasvatustieteiden avoimen väylän hakuperusteiden yhtenäistäminen on ollut iso ponnistus.
    • Yhteisiä koulutussivuja Opintopolkuun on tekeillä, yhteiset hakijoille suunnatut verkkosivut (julkaistaan syksyllä 2022) ja vuosittainen opowebinaari valintaperusteista ovat esimerkkejä konkreettisista kehittämistoimista.
      
      • Valmennusfirmat ovat aiemmin tarjonneet tällaista palvelua, yritetään antaa vaihtoehtoa yksityisille toimijoille.
    • Opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022-25 (lisätietoa seuraavassa Tanja Juuruksen esityksessä)
  • Digivision rooli valintakokeiden kehittämisessä ei vielä ole selkeä, selvitys nykytilasta, tarpeista ja Digivision roolista käynnistyy syksyllä.
  • Valinnoille asetetaan todella paljon toiveita ja paineita (motivaatio, hyvinvointi, yleissivistys jne).
  • Opiskelijan motivaatio on ratkaiseva opintojen valintaan, tätä ei valintakoe kuitenkaan ratkaise. Yliopistojen vaikutus ja vastuu toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin on rajallinen.
  • Valintaperusteet suosivat aina jotakin hakijatyyppiä.

• Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen tilannekatsaus, Tanja Juurus, projektipäällikkö, HYU, esitteli liitteen mukaisesti.
  
  • Hanke on alkanut maaliskuussa 2022, jatkuu 2025 loppuun saakka.
  • Hanke on käynnistetty Unifin vararehtoreiden aloitteesta.
  • Hankkeessa on mukana 13 yliopistoa ja rahoituksessa mukana myös OKM. Rahoitus pääasiassa yliopistoilta, OKM:n osuus 25 %.
  • Tällä hetkellä keskitytään kehittämään aiemmin tehtyjä uudistuksia yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Tästä on liikkunut mediassa harhaanjohtavaa tietoa, että jälleen tehtäisiin uudistuksia.
  • Tavoitteena on selkeät, toimivat ja vähemmän kuormittavat opiskelijavalinnat.
  • Tulevaisuudessa samalla kokeella voisi hakea useammalle alalle ja aikataulu olisi sellainen, että kaikkien ei tarvitse valmistautua valintakokeisiin.
  • Kehittämistyö perustuu tutkittuun tietoon. Alakohtainen yhteistyö edellyttää tiivistä sidosryhmäyhteistyötä.
  • Todistusvalintaan liittyy paljon kysymyksiä: Miten muutokset vaikuttavat lukiolaisiin, miten yliopisto-opiskelijoihin? Miten pisteytysmalli vaikuttaa opiskelijavalintaan? Pysyvätkö opiskelijat alalla johon hakevat?
  • Opiskelijoiden omia kokemuksia todistusvalinnasta pyritään myös tutkimaan jatkokehittämistyössä.
  • Yliopistoilla on n. 50 erilaista pisteytystapaa, voisiko sitä selkeästi vähentää esim. viiteen tapaan? Ja miten se vaikuttaisi valinnan tuloksiin? Miten eri alojen painotukset vaikuttavat valintojen lopputuloksiin?
  • Valintakoevalinnan kehittämisessä keskeisiä kysymyksiä ovat se, mitä kokeet mittaavat ja miten kokeiden laadinnassa on onnistuttu?
  • Tutkimus on nyt käynnissä ja painopistealueena on pisteytyksen kehittäminen. Kesällä 2023 käytännössä yliopistot pystyisivät päättämään päivitetystä pistemallista, joka otettaisiin käyttöön vuonna 2026.
  • Samaan aikaan on käynnistynyt valintakoetutkimushanke, jossa valintakokeiden yhtäläisyyttä selvitetään. Halutaan tunnistaa tarkemmin kokeella mitattavat tiedot ja taidot. Millä aloilla tarpeelliset mitattavat taidot ovat samankaltaisia ja voisiko niitä niputtaa laajempaan valintakoeyhteistyöhön?  
  • Tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki kokeet olisivat digitaalisia.
  • VATT päävastuussa tutkimushankkeessa, Labore ja Otus mukana.
  • Pyrkimyksenä on, että todistuksella pääsevien ei tarvise osallistua valintakokeeseen.
  • Valintakokeiden vähentäminen nopeuttaisi kokeiden valmisteluprosessia. Myös kokeiden arviointi olisi nopeampaa.
  • Valintojen kehittämisen jatko on vielä epäselvä hankkeen päättymisen jälkeen 2025.
  • Tutkimukset ovat käynnistyneet kartoituskyselyillä, joita käytetään hankkeen pohjatiedoksi.
    • Kaksi kyselyä: koulutusaloille ja toiselle asteelle (rehtoreille)
    • Alkusyksystä päästään raportoimaan tuloksista.
  • Lisäksi: Sidosryhmäyhteistyö ja aktiivinen muiden kehittämishankkeiden seuranta.
  • Julkisessa keskustelussa esiintyy paljon harhaanjohtavaa tietoa. Pyritäään tuomaan keskusteluun enemmän tutkittua tietoa.

Keskustelun keskeiset kirjaukset:

• • Tiedontuotannon näkökulmasta tämän hankkeen mainittiin olevan erittäin tervetullut.
  • Nostettiin esiin pohdinta siitä, miten pandemia-aika huomioidaan tutkimuksessa. Vastauksessa mainittiin haasteen olevan tunnistettu, eikä vuosi 2020 ole mukana tutkimuksessa, koska se on niin poikkeuksellinen. Vuodet, joita tutkitaan ovat kuitenkin koronavuosia, joten on joiltakin osin haasteellista eritellä, mikä on ollut koronan vaikutusta ja mikä ei.
  • Kiitokset välitettiin valintojen ydinryhmälle, joka on perustettu alunperin KOOTuen johdolla, sekä IT-puolelle nopeasta kehityksestä opiskelijavalinta-asioissa.
  • AMK-puolen valintakoeuudistus pidetään seurannassa myös yliopistojen puolella.
  • Uuden teknologiaympäristön vaatimusten analysoinnin aikatauluun vuoden 2025 uudistukseen liittyen pyydettiin tarkennusta. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole, mutta esiin nostettiin, että mikäli odotetaan vuonna 2023 valmistuvien selvitysten tuloksia, muutosten tekemiselle jäisi aikaa vain 6-8kk, mikä ei ole realistista.
  • Tässä vaiheessa ei ole tietoa, millä järjestelmällä vuoden 2024 kokeita toteutetaan. Kehittämisessä on huomioitu eri järjestelmät ja se, mitä on toteutettavissa ja mitä halutaan toteuttaa.
  • Sopimus on tehty yhdeksi vuodeksi ja nyt valmistaudutaan ensi kevääseen. Pitää varmistua, että on olemassa palvelu pidemmäksi aikaa.
  • Päätöksiä ei tee yliopiston johto, vaan yksittäiset tiedekunnat voivat tehdä omia linjauksiaan. Siksi valintakokeiden kehittämisprosessi voi olla monimutkainen.
  • On pyritty huomioimaan mahdollisimman laajasti kaikki yhteistyön kerrokset.
    
    

4. EU-opiskelijoille Virtaan tieto EHIC-kortista

• Ollut käsittelyssä OPTIETORIn 17.5.2022 kokouksessa, Kirsi Pispa esitteli STM:n materiaalien pohjalta.
  • Opiskelijoiden pitää saada tuotetuksi itselleen EHIC-kortti, tässä tulee mukaan YTHS:n lisäksi myös Kela.
    
    
    Keskustelun keskeiset kirjaukset:
    
    
    • Widgren-Sallinen kertasi lyhyesti 17.5. OPTIETORissa käytyä keskustelua, jossa esiin oli noussut opintohallinnon tietojärjestelmät ja vaaditut juridiset perusteet tietojen tallentamiselle.
    • Prosessin tarkempi kulku herätti kysymyksiä: kenen toimesta tieto syntyy, kuka on tiedon omistaja? 
    • Todettiin, ettei EHIC-kortin hankkimista voida edellyttää, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen. Juridisia haasteita on paljon.
    • Pohdittiin, onko KOOTuki ryhmä ylipäätään oikea paikka käsitellä asiaa, joka kuuluu Kelan vastuualueelle.
    • Todettiin että asia liittynee valtionhallinnon kehitteillä olevaan digitaaliseen identiteettiin, ja EU kansalaisen asiointiin toisessa EU maassa. Tästä näkökulmasta pitäisi syntyä rekisteri, jolla on velvoittavuus.
    • Todetiin että opiskelijan lähtömaa myötää EHIC kortin, ei vastaanottava maa.
    • Todettiin yksimielisesti, että tarvittava tieto ei kuulu opiskelijarekistereihin tai Virtaan.

5. Tiedoksi

• Synergiaryhmän etätyöpaja 2.6. https://wiki.eduuni.fi/x/xCDhDw
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta, https://ka.csc.fi/
  • Ei uusia nostoja tähän kokoukseen.

6. Muut asiat

• Syksyn kokousten aikatauluttaminen; syksyllä pidetään 3 KOOTuen kokousta, sekä yksi KOOTUKI-OPTIETOR yhteiskokous.
• CSC aikatauluttaa (doodle) vielä ennen juhannusta
  • Huomioidaan syyslomaviikot, korkeakoulujen it-päivät ja muut osallistujiin vaikuttavat tapahtumat.
• Syksyn ensimmäinen kokous sovittiin pidettäväksi ma 5.9. klo 9-12.

7. Kokouksen päättäminen

• Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.41.