Digipedagogiikan laatukriteerien kommentointiin osallistui Synergiaryhmän iskuryhmästä seuraavat jäsenet:
- Kati Koivu, Tampereen yo
- Heidi Salmento, Turun yo
- Totti Tuhkanen, Turun yo
- Päivi Vähäsalo, Seinäjoen amk
Kommentointi 23.11.
Laatua edistävät ohjeistukset verkko-opetuksen osa-alueesta tulisi olla avoimesti saatavissa. Nyt monet ovat sisäisissä introissa. Tavoitteena on kaikille yhteisesti käytettävät ohjeet.
Kuormittavuuden tekeminen näkyväksi esim. käytettävät välineet, aineistot, materiaalit.
Koskeeko laatukriteerit kaikkea tarjottimelle vietävää tarjontaa eli myös non-formaalin ja informaalin tarjontaa? Pohditaan tätä eri case-esimerkkien kautta (formaali, non-formaali ja informaali), missä toimii ja miten toimii? Missä näitä käytetään, kenelle nämä on opettajan ja oppijan lisäksi? Miten liittyy laatutyöhön? Mitä muita dokumentteja pitäisi huomioida? Onko jotain mitä puuttuu? Ei saa toisaalta rajoittaa liikaa, ettei sulje pois hyvin toimivia tapoja. Mistä löytyy riittää asiantuntemusta esim. laadukkaan videomateriaalin tuottamiseen. Pitäisikö ottaa paremmin huomioon oppijoiden yksilölliset toiveet, toiset tykkää yhteisöllisyydestä, toiset ei. Miten voidaan välttää ettei kriteerit tuota ristiriitaa yksilöllisen vs. yhteisöllisen oppimiskäsitysten välille. Miten varmistetaan että näitä käytetään? Onko se korkeakoulun vastuulla, että tarjonta täyttää nämä kriteerit? Miten materiaalien päivittäminen varmistetaan?
Kommentointi 9.12.
Yleistä laatukriteereistä: Koskeeko laatukriteerit kaikkea tarjottimelle vietävää tarjontaa eli myös non-formaalin ja informaalin tarjontaa? Olisi tarpeen tarkastella esim. taulukossa, kenelle mikäkin laatukriteeri on suunnattu eri roolien näkökulmasta (opettaja, oppija/opiskelija, korkeakoulu, jne). Myös tarjonnan osalta (non-formaali, informaali, formaali) olisi tarkasteltava, mihin mikäkin kriteeri soveltuu. Laatukriteerit eivät saa rajoittaa liikaa, etteivät sulje pois hyvin toimivia tapoja.
Oppijalähtöisyys:
Kohta 3: Laajuuden ja kuormittavuuden suhde olisi avattava. Formaalin tarjonnan osalta on noudatettava myös ECTS- ja EQF-kriteeristöä. Voidaanko näiden kriteeristöjen laadullisia vaatimuksia ohittaa non-formaalin ja informaalin tarjonnankaan kohdalla tai onko tilalle tarjolla jotain vastaavaa?
Kohta 8: Miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää informaalissa ja non-formaalissa tarjonnassa?
Modulaarisuus:
Kohta 1: Vrt. OKSA-määritys modulaarisuudelle ja moduulille (suhteellisen itsenäinen opintojen rakenneosa...)
Itsenäisesti suoritettavat kokonaisuudet ja niiden osat sekä niiden yhteydet toisiinsa on haasteellista kuvata tarjottimella. Miten oppija kykenee muodostamaan laajasta tarjonnasta mielekkään opintopolun, joiden osat tukevat toisiaan. Miten arviointi voidaan toteuttaa, jos suoritukset ovat poimintoja sekä formaalista että non- ja informaalista tarjonnasta?
Oppimisen monimuotoisuus
Kohta 2 ja 4: Miten voidaan välttää ettei kriteerit tuota ristiriitaa yksilöllisen vs. yhteisöllisen oppimiskäsitysten välille? Toiset tykkää yhteisöllisyydestä, toiset ei. Osaako oppija valita hänelle tarpeellisen tavan oppia?
Saavutettavuus
Kohta 1: Miten varmistetaan että materiaalit pysyvät saavutettavina?
Kohta 2: Miten löydetään asiantuntemusta laadukkaan materiaalin esim. videoiden tuottamiseen.
Kohta 3: Oppijan näkökulmasta seloste puutteista ja palautemahdollisuudesta pitäisi kohdentua opintotarjontaan, mutta koulutuksen tuottajan näkökulmasta tämä on iso työmäärähaaste.
Avoimuus
Kohta 3: Sisällön voimassa olo/pätevyysaika sekä oikeus/vastuu päivityksistä pitää määritellä.