Synergiaryhmän etäkokous

  • Osallistujat: Janne Santala (pj), Katja Arstio (vpj), Outi Tasala (siht), Aila Kanniainen, Aila Markus, Anne Litja, Anne Kokkonen-Metsola, Elina Ovaskainen, Hanna Kosteila, Hannele Husa, Helena Majamäki, Heli Peltola, Inka Paukku, Jaakkko Rannila, Jorma Korkiakoski, JP Pihlajakoski, Jukka Kohtanen, Kati Kangasniemi, Kati Kettunen, Kristiina Uolia, Kuno Öhrman, Lilian Sjöberg, Maarit Tenhunen, Mika Lavikainen, Neea Salo, Ossi Raatikainen, Pekka Harjula, Pekka Linna, Pietari Tahvonen, Päivi Aho, Päivi Lignell, Päivi Rahkonen-Ellä, Sari Pulkkinen, Sirpa Leimio, Taija Oksanen, Tarja Pakarinen, Totti Tuhkanen, Tuomas Orama
  • Tallenne: https://connect.funet.fi/p5uk0aubnq8/

Esityslista

  1. Kokouksen järjestäytyminen
    1. Kokouksen avaus
    2. Läsnäolijoiden toteaminen
    3. Asialistan hyväksyminen
      • Kohdat 3b ja 5, sekä KOOTuen kuulumiset (kohta 4) käsiteltiin kokouksen aluksi.
    4. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen
  2. Tilannekuvat
    1. OTM-hankkeesta Funidataksi, kuulumiset ja tilanne (Inka Paukku)
      • Funidatan työnteijöiksi hankkeesta siirtynevät Inka Paukku, Mari Riihiaho, Katja Arstio ja Eeva Saari.
      • Asiakasorganisaatioiden edustajista on koottu asiakasohjausryhmä
      • On myös perustettu kolmen organisaation yhteinen käyttöönottoprojektien inforyhmä, yhteinen foorumi käyttöönottoprojekteille ja näiden yhteistyön mahdollistamiselle
      • Myös Funidatan aikana kuullaan loppukäyttäjiä asiantuntijapoolien kautta
      • Sidosryhmätyöskentely nähtään erittäin tärkeänä ja tätä tullaan jatkamaan jossain muodossa
      • Järjestelmäkehityksestä: uusi kapasiteettipalvelu on nyt käytössä ja kehitysympäristö on siirretty sinne. Kehitysympäristöön asennetaan yliopistojen testiversio.
      • Testiversioon on tulossa ominaisuuksia opiskelijalle, opettajalle ja palvelu/hallintohenkilölle.
    2. Peppi-ekosysteemin tilannekatsaus (Mika Lavikainen) 
      • Peppi-ekosysteemin uusien palvelujen esittelytilaisuus järjestettiin 11.5. Tapaamisen videotallenne löytyy netistä: https://wiki.metropolia.fi/display/perusrekisteriprojekti/Videot+ja+esittelymateriaali
      • Peppi 1.4. version testaus on käynnissä. Perusrekisteri- ja Pakki-projektien käyttöönotto edellyttää tätä uutta järjestelmäversiota. Muutoksia on tehty melko paljon, mm. toteutustenhallintaa, käyttöliittymäkomponenttia ja ohjaustietopalvelua on uudistettu.
      • Peppi+ on ollut työn alla. Tässä yliopistot ovat määritelleen Peppiin tarvitsemiaan lisäominaisuuksia. Nämä ominaisuudet valmistuvat syksyllä, kuin myös yliopistojen käyttöönotto koulutuksilla. Tuotantokäyttö yliopistoilla alkaa v.2017 alkupuolella.
      • Perusrekisterin perusversio on tuotantokelpoinen, mutta mm. OKM:n ohjauksenalojen muutos v.2002 versiosta uuteen tehdään vielä, ja opiskelijoiden tuontia muualta kuin OILIsta järjestelmään parannetaan vielä. Kriittiset lisätilaukset on toteutettu elokuun alkuun mennessä.
      • Liitännäispalvelut:
        • Sähköisten työpöytien projekti on Metropolian toteuttama liitännäispalvelu Peppi-kokonaisuuteen, ja tuo mukanaan intranetin ja mm. toteutusten työtilat. Käyttöönotto yhdessä Perusrekisteri- ja Pakki-projektien kanssa.
        • Tenttijärjestelmä/uusintakoejärjestelmä on kilpailutuksessa ja toive on, että tämä on käytössä lokakuun loppuun mennessä.
        • Perusrekisterikokonaisuuteen liittyvät myös VIRTA-raportointi ja KV-liikkuvuustiedot. Liikkuvuustiedot saadaan syötettyä nyt käyttöliittymän kautta, mutta seuraavalla viikolla aloitetaan integraatioiden tekeminen Mobility Online-järjestelmään, jolloin tiedot tästä KV-liikkuvuusjärjestelmästä saadaan suoraan perusrekisteriin.
        • Valmistumisjärjestelmä (valmistumisprosessin hallinnollinen järjestelmä; HOPSin tarkastus, puoltojen antaminen jne.) kilpailutus on alkamassa.
        • Sähköinen allekirjoitus on jo toteutettu Winhaa vasten ja on tuotantokäytössä.
        • Maksullisen palvelutoiminnan järjestelmän, eli avoimen AMK:n hallinta- ja julkaisujärjestelmän kilpailutus alkaa ensi viikolla, tuotantokäyttöön todennäköisesti v.2017 puolella.
        • eAHOT tulee Perusrekisteriin/Pakkiin liitännäisenä, toteutus jo mahdollisesti kesän aikana.
        • Korkeakoulujen integrointiprojektit ovat menossa ja jatkuvat kesällä.
    3. VIRTA (Helena Majamäki)
      1. Miten korkeakoulut merkitsevät rekisteriinsä opiskelijan opiskeluoikeutta ja läsnäolostatusta koskevan tiedon tilanteissa, joissa opiskelija menettää opiskeluoikeuden/eroaa ja hänelle palautetaan opiskeluoikeus myöhemmin takaisin. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tulisi olla tässä yhteiset toimintavat.
        Asiasta nousi esille viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmässä, kun keskusteltiin avoimen amk-opetuksen tilastopoiminnoista Virrasta.
      • Avoimen AMK-opetuksen tilastoinnin osalta tilanteet, joissa opiskelija on menettänyt opiskeluoikeuden, tehnyt välissä avoimen opintoja ja myöhemmin opinto-oikeus on palautettu. AMK-puolella on yhtenäinen käytäntö siitä, kuinka rekisteriin viedään poissa- ja läsnäolokaudet näiden keskeyttäneiden ja uudelleen jatkaneiden osalta. Taustalla on tilastokeskuksen ohjeistus.
      • Voi olla laajempi kysymys, joka tulisi käydä läpi ja sopia toimintakäytännöstä keskeyttäneiden opiskelijoiden osalta. Mitä merkintöjä tehdään kun opiskelija on keskeyttäneessä tilassa? Toimintakäytännöissä voi olla eroja ja nämä tulisi yhtenäistää opintoaikojen rajauksenkin näkökulmasta. Synergialta pyydetään kannanottoa: onko asiaa syytä selvittää lisää ja onko kentällä jo ohjeistusta aiheesta?
        • Santala: Voi olla ekosysteemikohtaisia ratkaisuja. 
        • Kohtanen: OODIssa on toteutettu siten, että merkintä keskeytyksestä poistetaan rekisteristä. Kun opiskeluoikeus aktivoidaan uudestaan, väliin ei jää ajanjaksoa, jolloin oikeus olisi ollut passivoitu. Näistä kausista ei kuitenkaan ole ilmoittautumistietoja.
        • Pulkkinen: TAY:ssa jos opiskelija luopuu opiskeluoikeudesta tai laiminlyö ilmoittautumisen, opintooikeus kirjataan päättyneeksi. Jos opiskelija haluaa uudelleen kirjoille, avataan sama opiskeluoikeus, mutta eri jakso. Virrassa väliaika näkyy passivoituna. tilana. Suoritusajanlaskennassa toimitaan lain mukaan, eli lukukaudet kun opiskelija ei ole ilmoittautunut katsotaan läsnäoloksi ja ne kuluttavat opiskeluaikaa.
        • Husa: Winhassa voi jäädä läsnäolohistoriaan rivi, että opiskelija on menettänyt opiskeluoikeuden, mutta tyhjiä ilmoittautumiskausia ei jää. Ohjeistuksen (vuodelta 2003) mukaan opiskeluoikeutta palauttaessa ensin käytetään poissaolokaudet ja sitten läsnäolokaudet, tyhjiä ei jätetä. Näin on toimittu v.2003 lähtien OKM:n ohjeistuksen mukaisesti.
        • Santala: opiskeluoikeuden menettämisestä palauttamiseen opiskelijan status taitaa olla (VIRTAan menevä) on "eronnut" Winhassa.
        • Husa: Menee eronneena/passivoituna Virtaan, mutta tieto katoaa kun opiskeluoikeus palautuu, eli tämä ei jää VIRTAan näkymään että on ollut passivoituna.
        • Kohtanen: Tässä on ero yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. OODissa samoin kuin TAY:ssa, eli jos opiskelija ei ilmoittaudu, nämä katsotaan läsnäololukukausiksi ja opintoaikaa kuluu. Ristiriitaiset ohjeistukset on saatu ministeriöltä ja jos tähän halutaan yhtenäisyyttä, tulee lijauksen tulla ministeriöltä. Tilastoinnin kannalta voi olla ongelma. Mikäli opinto-oikeus on passivoitu ja opiskelija tekee opintoja avoimessa, toimitetaan nämä avoimen opintoina Virtaan. Jos ointo-oikeus aktivoidaan myöhemmin, lasketaan nämä avoimen opinnot tutkinto-oikeudelle eikä enää avoimeen. Tällöin lienevätkin osa tutkintoa. Miten ministeriö haluaa nämä tilastoitavan?
          • Ministeriön tahtotila ei ole tiedossa. Ilmeisesti JAMK:ista on esimerkki, jossa opiskelijan tilanne tässä on kuvattu, ja esimerkissä hänen suorittamansa opintopisteet eivät tulleet mihinkään tiedonkeruuseen.
          • Santala: Yhteisiä toimintatapoja ei siis tällä hetkellä ole. Merkintätavan osalta tulee saada varmistus ja tässä tulee tutkia lainsäädäntöä ja tähän liittyviä lakiesityksiä. Jos näistä ei saada selvyyttä, tulee kysyä ministeriöltä heidän tahtotilaansa.
      • Päätettiin, että puheenjohtajiston ja koordinaatiston toimesta selvitetään mitä laissa on kerrrotu ja lähestytään ministeriötä aiheella.
    4. Tilannekatsaus pohjamateriaalina
      1. OILI
      • Ei käsitelty kokouksessa.
  3. Kansainvälinen yhteistyö 
    1. Pohjoismainen yhteistyöverkosto NordForum (Kuno Öhrman)

      1. Taustaa

        • Pohjoismainen opintohallinnon edustajien yhteistyöverkosto, ensimmäinen kokous 2007 keväällä.
        • Ryhmässä on edustettuna opintohallinnon toimijoita kustakin maasta
        • Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on pääsääntöisesti käytössä yksi järjestelmä, joten tilanne Suomeen eroaa.
        • Verkoston tarkoituksena vaihtaa kokoemuksia ja käytäntöjä, kehittää asioita joissa on yhtäläisyyksiä ja pysyä ajan tasalla siitä, mitä muissa maissa tapahtuu.

      2. Edellisen tapaamisen kuulumiset (12.-13.4.2016)  

      3. Suomalaiset osallistujat verkostossa

        • Santala: Synergian ja KOOTuen tasolla toimintaan osallistuvia ihmisiä olisi hyvä listata, jotta meillä on tiimi, jotka jatkossa Kunon ohessa osallistuvat mahdollisuuksien mukaan.
        • Arstio: Koin tapaamisen merkityksellisenä. Hankkeita kannattaa käydä esittämässä tällä foorumilla, ja tapaamiset ja esitykset olivat informatiivisia. Funidatan näkökulmasta tämä on hyvä paikka ja toimitusjohtajan alustavan näkökulman mukaan osallistuminen voisi olla mahdollista.
        • Öhrman: Ryhmä ei ole edustuksellinen vaan kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.
        • Santala: Ylikansallisella verkostoitumisella voi saada eri näkökulmat opintohallinnon ongelmiin. Ongelmat voivat olla samoja, niin lähestymiskulmat voivat erota.
        • Päätettiin, että toimintaan osallistumisesta kiinnostuneet ovat yhteydessä Tasalaan (outi.tasala@csc.fi) ja pyritään näin määrittelemään Suomesta toimintaan osallistuvat ihmiset. NordForumin asiat otetaan Synergian agendalle, ja tietoa tuodaan wikiin ja etäkokouksiin. Mahdollisia materiaaleja pyritään jakamaan Synergiaryhmän ja korkeakoulujen käyttöön.
    2. Maailmanlaajuinen yhteistyö Groningen Declaration-julistuksen puitteissa (Pekka Linna)
      1. CSC on allekirjoittanut Groningenin julistuksen 18.5.2016 
      • n.10 vuotta sitten alkanut pyrkimys kansallisten opintohallinnon järjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi. Tarkastelunäkökulma laajeni koskemaan koko kenttää: Groningenin julistus on kokonaisvaltaisten kansallisten opintotietojen hallinnointijärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisen ryhmä. Ryhmässä on toimijoita lähinnä Euroopasta. Kyseessä on mahdollisuus osallistua hankkeisiin ja tulla tietoiseksi siitä, mitä eri maissa tapahtuu opintotietojen hallinnointiin ja tietojen siirtämiseen liittyen.
  4. KOOTuen verkostopalaute (Kati Kettunen)
    • Asialistalla ollut KOOTuen kokouksen kuulumiset jätettiin käsittelemättä. 
    • KOOTukea perustettaessa sovittiin, että toimintaa arvioidaan kahden vuoden kuluttua. KOOTuen puheenjohtajisto on nyt vieraillut kaikkien taustaverkostojen ja toimijoiden luona, ja käynyt arviointikeskustelua KOOTuesta. Keskustelussa on ollut se, halutaanko toimintaa jatkaa ja onko toiminta ollut tarkoituksenmukaista.
      • Tähän asti saatu palaute on ollut pääosin positiivista, mutta mm. tiedonkulkuun liittyen on vielä parannettavaa. Sellaista viestiä ei ole tullut, etteikö toimintaa tulisi jatkaa.
      • Synergiaryhmä on KOOTuessa edustettuna puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimesta. Kettunen esitti kiitokset Synergiaryhmän tekemästä viitearkkitehtuurityöstä.
    • Kettunen toivoi palautetta siitä, miten toimintaa voisi parantaa, mistä toivotaan lisätietoa, ja miten nykyisellään KOOTuen toiminta on näyttäytynyt Synergiaryhmälle.
      • Orama totesi, että KOOTuen ei ole tarkoitus toimia valvontamekanismina Synergiaryhmälle, vaan paremminkin Synergiaryhmän tärkeää työtä eteenpäin vievänä tahona.
      • Tuhkanen (kommentti chat-ruudussa): KOOTuki on suodatin ja jäsentäjä kentän kehitysvirroille.Yhteentoimivuuden kannalta voi ottaa huomioon sen, ettäperustaltaan KOOTuki on edustuksellinen elin. Synergia-ryhmä taas on avoimesti liityttävä verkosto, jonka jatkuvuuden takaa ainoastaan agendan ajantasaisuus. Muuten verkoston jäsenistö äänestää jaloillaan. Toistaiseksi katoa ei ole ollut. Eli perustelemme olemassaolomme työn tuloksilla.
      • Santala: Ohjausryhmältä pitääkin tulla toimeksiantoja, mutta tätä ei ole koettu valvontamekanismina. On tärkeää, että Synergiaryhmässä tehdään ryhmää itseään kiinnostavia asioita ja ratkaistaan kentältä tulevia ongelmia. KOOtuen ja Synergian ulkopuolella kentällä on melkoisesti päällekkäisiäkin eri ryhmiä, joissa toiminnan tarkastelu voisi olla aiheellista.
        • Kettunen: KOOTuki on onnistunut luomaan hyvän keskusteluyhteyden OPH:n operatiiviseen johtoon, mutta työskentely vaatii vielä luottamustyötä, sillä KOOTuella ei ole virallista asemaa valtion hallinnossa ja tällainen toimintatapa ei ole heille entuudestaan tuttu. Osa näistä muista ryhmistä lienee poliittisista tarkoitusperistä syntyneitä.
      • Kohtanen: KOOTuen toiminta on jäänyt etäiseksi: miten asioita nousee käsittelyyn, miten näihin voi vaikuttaa, miten päätöksiä tehdään ja mitä nämä päätökset ovat. Pöytäkirjoista ei pääse asioiden taustoihin kiinni. Tulisi määritellä kuinka itse kukin pääsee toimintaan mukaan; tuleeko KOOTuen käsittelyyn toivottavien asioiden kulkea oman taustaorganisaation kautta? Mitä tarkoittaa lause "tuottaa kokonaiskuvaan perustuvaa viestintää erikseen määritellyille kohderyhmille"? Tarkoittaako tämä, että KOOTuki ei halua lausua asioista julkisuuteen korkeakoulujen puolesta?
        • Kettunen: Muotoilua luotaessa ei ollut kyvykkyyttä määritellä kaikkia kohderyhmiä, mutta haluttiin nostaa esille se, että toiminnalla on monia eri sidosryhmiä, joille tulee kertoa toiminnasta. On totta, että viestinnässä on kehitettävää ja alussa toiminnan ulkopuolelle jääneet eivät välttämättä ole sitoutuneet toimintaan. KOOTuki toimii verkostojensa kautta ja verkostojen osallistuminen on tärkeää. KOOTuesta saadaan laajempi tuki asioille, ei vaan niin, että yksi korkeakoulu on jonkin ajatuksen takana.
        • Orama: Tarkoitus ei ole se, mitä Kohtanen kysymyksessään esitti: ryhmän tulee toimia avoimuuden kautta. Tuhkasen kommenttiin liittyen: KOOTuki on edustuksellinen ja Synergiaan voi liittyä vapaasti. Kentältä nousevat asiat tulee viedä KOOTukeen, jotta meillä on järkevä polku asioiden eteenpäin viemiseksi. Synergiaryhmä ei voi olla pelkkä työrukkanen KOOTuelle.
        • Santala: KOOTuen tullee miettiä viestintää; haetaanko mandaatti asioihin ylhäältä vai onko kyseessä sellainen käytännön asia, jonka esim. Synergia voi ratkaista ja tarjota ratkaisuna kentälle. Viestinnässä ja työnjaossa on parannettavaa. Synergia on KOOTuen ohjauksessa, ja Synergian tulee jatkossakin viedä asioita KOOTuelle ratkaistavaksi. Samoin KOOTuelta tulee Synergiaryhmälle toimeksiantoja.
        • Arstio: Itselläni oli mielessä ihan sama kuin Jukalla, että jollain tavalla näkyvyyttä tulisi kasvattaa ja kokisin, että yhteistyö ryhmien välillä tulisi jäntevöittää. Synergia varmasti mielellään ottaa käsiteltäväksi sellaisia tehtäviä tai pohtii sellaisia kohtia, joita KOOTuki kokee  sellaisiksi, joissa Synergian asiantutemusta tarvitaan.
        • Kettunen: valmistelijoille CSC:lle toiveena, että syksyn kokoukset voisi aikatauluttaa siten, että Synergiasta voisi nostaa ehdotuksia KOOTuessa käsiteltäviksi asioiksi. KOOTuen seuraavan kokouksen listalle on tulossa koulutusyhteistyöhön liittyen ministeriön aloite, jonka sisällön suhteen asiantuntemusta ja asian työstämistä tarvittaneen Synergiaryhmältä.

  5. Koulutus- ja opetusyhteistyö (Pekka Linna)

    • Kyse on kansallisesta yhteistyöstä. Hallitusohjelmassa korostetaan yhteistyön merkitystä laadun lisäämiseen ja kustannustehokkuuden parantamiseen (päällekkäisyyksiä poistamalla). OKM on pyytänyt CSC:ltä esiselvitystä siitä, millaisia haasteita yhteistyössä on, ja kuinka koulutus- ja opetusyhteistyötä saadaan parhaiten edistettyä ja kehitettyä.

    1. Toukokuun työpaja - viitearkkitehtuurin palveluiden tilanne (3.-4.5.) 

      • Palveluiden työstämisen näkökulmaksi otettiin koulutus- ja opetusyhteistyö. Työpajasta saatiin hyvää syötettä aiheesta tehtävään esiselvitykseen.

    2. Seminaari koulutustarjonnan avaamiseen ja yhteistuotantoihin liittyvistä haasteista (18.5.)

      • Seminaarissa puhuttiin käytännön haasteista koulutus- ja opetusyhteistyössä lähinnä verkostojen koordinaattoreiden näkökulmasta. Keskustelun tulokset puretaan esiselvitykseen.
      • Jatkossa työstettäneen valtakunnallisia ratkaisuja, joilla yhteistyötä helpotetaan. Keskiössä ovat arkkitehtuuriratkaisut ja näihin liittyvät muutokset olemassa oleviin palveluihin, sekä paikallisen yhteistyön tukeminen siten, että järjestelmät toimivat opintotietojen siirtämisessä entistä saumattomammin yhteen. Työssä pyritään myös tunnistamaan ne alueet, joita tietojärjestelmät eivät nykyisin täysin tue (esim. suunnittelutyö).
      • Työ jatkunee syksyllä OKM:n ohjauksessa

  6. Joopas-konsortion Puro-palvelu ja sen avaaminen suomalaisille korkeakouluille (Kristiina Uolia) 

    • Joopas-konsortio tuottaa Joopas-järjestelmää, joka tukee opiskelijaliikkuvuutta yliopistojen JOO-sopimuksen kautta.
      • Kyseessä on osin sähköinen prosessi: opiskelija joutuu yhä etsimään haluamansa opinnot opinto-oppaasta tai muusta lähteestä.
    • Puro-palvelu on ollut käytössä v.2015 syksystä ja se täydentää Joopasta (eikä ole suoraan kytköksissä pääpalveluun)
      • Konsortion johtoryhmä päätti avata Puro-palvelun kaikkien korkeakoulujen käyttöön maksutta.
      • Opiskelija hakee Puron avulla suoritustietonsa Virrasta ja valitsee näistä ne, jotka haluaa hyväksiluettavaksi. Hyväksiluvusta lähtee sähköposti kotikorkeakouluun, kotikorkeakoulu poimii suoritukset ja tekee oman käytäntönsä mukaan hyväksilukuprosessin.
    • Opintotarjontatietoa ei ole keskitetysti saatavilla - tämä helpottaisi opiskelijan prosessia. JOO:ssa kyseessä on käytännössä koko opintotarjonta, joten näitä ei ole järkevää tuoda erikseen palveluun, vaan ne tulisi saada jostakin lähteestä haettua.
    • Saapuvan suorituksen sähköistä siirtoa työstetään tämän vuoden aikana. Suorituslistauksen saa nyt tulostettua ja se menee manuaaliseen käsittelyprosessiin.
    • Puro-palvelun voi ottaa käyttöön myös "kevyemmin", ilman hyväksilukuprosessia, jolloin opiskelijat voivat tarkistaa suorituksiaan.
      • Haka-attribuuteista on tultava henkilötunnus, jonka VIRTA tarvitsee (jatkossa kansallinen oppija-ID)
      • Vaaditaan myös tiedonluovutuslupa Virralle. Kaikki yliopistot ovat antaneet tiedonluovutusluvan, ja ammattirkorkeakouluilta näitä tullaan pyytämään piakkoin tai syksyn aikana.
    • Arstio: Onko sähköistä siirtoa, eli aktiivista käyttöä speksattu; miten tämä tulee toimivaan? On varmasti ainakin OODI-yhteensopiva. Tuleeko tähän sisäänluku, onko kyseessä rajapinta?
      • Uolia: Suoritustieto on sähköisesti saatavilla, ja vastaanottaja voi miettiä miten haluaa sitä käsitellä, haluaako esim. viedä suoraan rekisteröintityökaluun. Kyseessä on rajapinta. Examissa osa vie tiedon jo suoraan ulos - tätä samaa mahdollisuutta voisi hyödyntää.
    • Santala: Kyseessä siis kuitenkin on sähköinen opintosuoritusote, jolloin siirto vastaanottavan korkeakoulun rekisteriin ei onnistu suoraan, vaan se tulee vielä tehdä käsin. Tämä siksi, että puuttuu opintotarjontatieto.
      • Uolia: Tieto ei liiku vielä automaattisesti ja opinnoista tulee saada myös muuta tietoa kuin mitä tällä hetkellä on Virrasta saatavilla.
    • Santala: Nähtäväksi jää saadaanko Opintopolkuun opintosuoritustietoja ja millä tarkkuudella. Siellä tarvittaisiin Puron soveltamista, sillä Opintopolkuun halutaan suoritustiedot suunnilleen tässä muodossa siirto-opiskelijoilta.
      • Uolia (kommentti chatissa): Purokin käyttää ihan sitä Virran valmista rajapintaa eli itse ei ole tarvinnut sitä rakentaa
  7. Muut asiat
    1. Syksyn 2016 kokousajat ja paikat
      1. 23.8. klo 13-15 etäkokous
      2. 20.-21.9. työpaja Jyväskylässä, Jyväskylän yliopisto isännöi
      3. 31.10. klo klo 13-15 etäkokous
      4. 14.-15.11. työpaja Turussa, Turun ammattikorkeakoulu isännöi
      5. 12.12. klo 13-15 etäkokous
    2. Muutos Synergiaryhmän varapuheenjohtajan työnantajatilanteessa
      1. Katja Arstio siirtyy Funidata Oy:n palvelukseen. Funidata Oy on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston omistama yhtiö, joka ottaa vastuulleen OTM-hankkeen tuotokset.
      • Puheenjohtajiston ja sihteeristön mielipide on, että tämä ei vaikuta varapuheenjohtajan asemaan, sillä organisaatio on tiiviisti korkeakoulujen opintohallinnon kanssa tekemisissä.
      • Päätettiin jatkaa samalla kokoonpanolla. EDIT: KOOTuki-ryhmä linjasi sittemmin, että Synergiaryhmän puheenjohtajiston tulee tulla suomalaisista korkeakouluista.
  8. Kokouksen päätös
  • No labels