Huom! Tavoitteena on laajentaa VIRTA-opintotietopalvelussa ei-tutkintoonjohtavan koulutuksen tietopohjaa. MITKO-ryhmän toimenpide-esitykset löytyvät täältä.
Täydennyskoulutuksen keskeisiä tunnuspiirteitä
| Lainsäädäntö | Yliopistolaki: Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoululaki: Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta. | |||||
| Mitä opintoja | Maksullisuus | Kenelle suunnattu | Organisointi korkeakoulussa | Opiskeluoikeuden tyyppi VIRTAssa | Tiedonkeruu | |
| Täydennyskoulutuksen yleisiä periaatteita | Korkeakoulut tarjoavat hyvin monenlaisia täydennyskoulutuksia. Sisällöltään opinnot voivat olla räätälöityjä tai osia tutkintokoulutuksesta. Täydennyskoulutusta voidaan järjestää tilauksesta tai se voi olla avoimesti saatavilla. Toteutukset ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia
Yhteistä kaikelle täydennyskoulutukselle on, että korkeakoulu ei voi käyttää koulutuksen tuottamiseen perusrahoitusta*) | Hinnoittelu on korkeakoulun päätettävissä liiketaloudellisin perustein. Liiketaloudellinen hinnoittelu tarkoittaa, että korkeakoulun on perittävä koulutuksesta vähintään kustannukset kattava hinta. Koulutuksen maksaja on pääsääntöisesti joku organisaatio (yritys, yhteisö, ministeriö), mutta maksaja voi olla myös yksittäinen opiskelija. | Opinnot on suunnattu aiempaa osaamistaan (usein korkeakoulututkinto) täydentäville henkilöille. Täydennyskoulutuksen hankkijana voi olla yksittäinen henkilö tai jokin muu taho voi hankkia täydennyskoulutusta yksittäisille henkilöille tai ryhmille. | Korkeakoulussa voi olla täydennyskoulutusyksikkö. | VIRTAssa opiskeluoikeuden tyyppi 10 = täydennyskoulutus VIRTAan ei tällä hetkellä tuoda kuin osa täydennyskoulutuksen suorituksista, VIRTAan on mahdollista tuoda vain ECTS-opintopisteitetyt suoritukset. | Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tiedonkeruussa (2019) kerätään yliopistojen järjestämästä täydennyskoulutuksesta tiedot kalenterivuonna käynnissä olleiden koulutusten lukumäärästä ja kurssin aloittaneiden opiskelijoiden määrästä. Tietoa ei kerätä VIRTAn kautta. |
| Täydennyskoulutuksena tarjottavat tutkinnon osat | Täydennyskoulutuksena tarjottavat tutkinnon osat ovat korkeakoulun koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaatimuksissa määriteltyjä opintoja. | Jos täydennyskoulutus koostuu tutkinnon osista, hankitaan sitä yleensä kolmannen osapuolen toimesta yksilölle tai ryhmälle. Tällöin riippuu kolmannen osapuolen ja yksilön välisestä sopimuksesta onko se yksilölle ilmaista vai maksullista. | Ks. yllä | Huom! Mikäli korkeakoulu tarjoaa tutkinnon osia suoraan yksilölle, tarjotaan niitä yleisemmin avoimena korkeakoulutuksena tai erillisinä opinto-oikeuksina kuin täydennyskoulutuksena johtuen korkeakoulujen rahoitusmallien kannalta tarkoituksenmukaisimmasta toimintatavasta. Erottava tekijä erillisiin opintoihin ja avoimen korkeakoulun opintoihin on hinta, täydennyskoulutus on vapaasti liiketaloudellisesti hinnoiteltua, avoimessa ja erillisissä opinnoissa hintaa säätelee valtioneuvoston maksuperusteasetus. | Ks. yllä Ovat ECTS-opintopisteitettyjä suorituksia. | Ks. yllä |
| Muu täydennyskoulutus | Muita kuin tutkintovaatimuksiin (korkeakoulun koulutusvastuuseen) kuuluvia opintoja. Opintojen sisällöt ovat siis räätälöityjä tilaajan tarpeiden mukaan. | Mikäli täydennyskoulutus koostuu muista kuin tutkintojen osista, sitä ei koske rahoitusmallin kannusteet jolloin korkeakoululla on intressi tarjota sitä myös suoraan yksilölle. Tällöin sen pitää olla liiketaloudellisesti hinnoiteltua. | Ks. yllä | Ks. yllä. Suoritustietoja voi olla VIRTAssa, mikäli ovat ECTS-opinopisteitettyjä | Ks. yllä | |
*) Taustaa ja perusteluja liittyen täydennyskoulutuksen rahoitukseen:
Korkeakoulujen taloushallinnon koodistossa on tarkempia perusteluja asiasta, esim. s. 28-29
”Julkiseen tehtävään kuulumattomia muita koulutuspalveluita, kuten täydennyskoulutuspalveluita, tarjotaan markkinoilla rajoittamattomalle asiakaskunnalle voittoa tavoittelevasti tai omakustannushintaan. Tämä muiden koulutuspalveluiden myynti katsotaan aina korkeakoulun liiketoiminnaksi. Toiminta ei siten ole julkisen perusrahoituksen piiriin kuuluvaa korkeakoulun julkista tehtävää.”
….
”Näin ollen julkiseen tehtävään sisältyvien toimintojen lisäksi (julkinen tehtävä ja maksuasetuksessa mainitut tehtävät) korkeakoulu voi myydä koulutus-, tutkimus-, konsultointi- ja muita palveluja sekä aineita ja tarvikkeita liiketaloudellisin periaattein. Tämä toiminta on korkeakoulun liiketoimintaa, jonka tappiota ei voida kattaa korkeakoululle kohdennetulla valtion rahoituksella”
https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/Muu+materiaali
2 Comments
Hannele Husa
Oheiseen raportointiin ja luokitteluun liittyen, kommentoisin, että olisiko syytä erotella kotimainen täydennyskoulutus ja koulutusvientinä tapahtuva täydennyskoulutus? /Carita Prokki, johtaja , TAMK EDU
Helena Majamäki
Täydennyskoulutuksen osalta ei ole vielä selvillä, mitä tiedonkeruutarpeita siihen kohdistuu. Rahoituslähdetieto on tarkoituksena tuoda myös täydennyskoulutuksille ja ehkä sen kautta voisi saada selville myös tämän ulottuvuuden.