2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

• Hyväksyttiin muistio edellisestä kokouksesta 2020_09_16 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhma (https://wiki.eduuni.fi/x/ig49Bw, pdf-liite 1)

3 OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden muutokset ja ohjaus?

• Ohjausryhmän tehtävä on käydä keskustelua OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden sisällöstä ja linjavalinnoista
• Haataja esitteli, "KTPO-CSC-vuosisopimus 2021": KTPO-CSC-sopimus-ICTor_Haataja_20201201.pptx
  • Datanhallinnan, laskennan sekä korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkon palvelut ovat noin 80% OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston CSC:ltä hankkimista palveluista. OKM ei osta paveluita omaan käyttöönsä, joten OKM:llä ei ole tarvetta yksityiskohtaiseen ohjaukseen, jolloin sopimusta voidaan näiltä osin merkittävästi keventää. OKM yksinkertaistaa näiden palveluiden ohjausta lisäämällä läpinäkyvyyttä ja osoittamalla CSC:lle vastuuta yksityiskohtien priorisoinnissa. 
  • Palveluiden ostamiseen käytettävissä oleva kokonaispotti vähenee vuodesta 2021 eteenpäin: mitä säilytetään, mihin panostetaan, mistä luovutaan? Esimerkiksi sensitiiviseen dataan näyttää liittyvän kehitystarpeita, tiukkeneva raami kuitenkin tarkoittaa, että mikäli tähän panostetaan, jokin muu jää vähemmälle.
  • Miten palveluiden kokonaisuuteen jatkossa vaikutetaan mm. korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten suunnasta? Tulisi huomioida loppukäyttäjien kokemus palveluiden laadusta sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisen hallinnon muiden toimijoiden intressejä. 
  • OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja muut tiedonkeruut, ohjaustiedon tuottaminen ja tietovarannot ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin ym. perustuen säilyvät ennallaan OKM:n suorassa ohjauksessa CSC:n asiakkaana. Näiden osalta budjetti vähenee vuonna 2021, mutta keskeisempää on kokonaisuudessa merkittävä lasku 2021 eteenpäin. 
  • Kuinka priorisointi ja seuranta organisoidaan jatkossa. Kuinka loppukäyttäjien intressit näkyvät tulevaisuudessa?
• Vaikuttaisi, että muutos yksinkertaistaa ja muuttaa ohjausta siten, että paremmin saadaan strategiset linjaukset mukaan keskusteluun.
• Lienee tärkeä käydä periaatekeskustelua arkkitehtuureista: mitkä ovat niitä palveluita, jotka ovat strategisesti tärkeitä ja kannattaa tehdä keskitetysti OKM:n rahalla, ja mitä korkeakoulut haluavat itse tehdä. Tosin esimerkiksi kohta valmistuvassa tieteellisen laskennan viitearkkitehtuurityössä tätä kysymystä ei kovin syvällisesti käsitellä. 
• CSC:llä on lähdetty jo miettimään kuinka vuorovaikutusta eri käyttäjäryhmien ja asiakasorganisaatioden kanssa voidaan lisätä. Kuunnellaan herkällä korvalla, koska ei haluta priorisoida erillään, vaan että yhdessä sovitaan kuinka priorisoidaan, jotta tehdään niitä palveluita, mitä korkeakoulutus ja tutkimus tarvitsee.
• Talouden tilanne vuodesta 2021 eteenpäin on epäselvä, koska vielä ei tiedetä mitä sopeuttaminen koronatoimien jälkeen tarkoittaa. Esimerkiksi etäopetuksen nousu koronan myötä nostaa kasvupaineita siihen, mitä palveluita CSC tarjoaa ja lienee myös palveluita, joiden suhteen alasajo voi olla hyväkin.
• Näiden palveluiden ympärillä on myös tilanteita, jossa CSC:n palveluiden kehittämistyö tai tuottaminen tapahtuu eri rahoituksella, johon korkeakoulut ja tutkimuslaitokset osallistuvat ilman, että OKM 100% tai jopa olenkaan subventoi.

4 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön tulevaisuus 

• Ohjausryhmän tehtävä on korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin ohjaus ja tehtävänsä toteuttamiseksi ohjausryhmä on ylläpitänyt kokonaiskuvaa ohjausyhteistyön rakenteista ja mekanismeista (https://ka.csc.fi/#ohjausyhteistyo_anchor).
• Outi Tasala esitteli keskustelun pohjaksi:
  • Ohjausryhmän itsearviointi: 2020-11 Itsearvioinnin yhteenveto, korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT (https://wiki.eduuni.fi/x/IqSKCg)
  • Evästyspyyntö Arenelle ja Unifille: 2021 Ohjausyhteistyön ryhmien asettaminen (https://wiki.eduuni.fi/x/5jlACg)
  • Ohjausyhteistyön ryhmät, tehtävät, edustetut tahot: Ryhmätaulukko (https://wiki.eduuni.fi/x/dSXVCQ)
• Rehtorineuvostoilla on nykyisin omat ryhmät, jotka käyvät strategista keskustelua. Strategisen tason toiminta keskittyy entistä enemmän digivision eteenpäin viemiseen.
• Tutkimuksen ja TKI-toiminnan alue jää kuitenkin digivision ulkopuolelle, samoin yhteiset infrat. Funet on yhteinen mahdollistaja.
• Kokonaisarkkitehtuurin ohjaukselle, tutkimuksen alueen visiolle ja arkkitehtuureille on edelleen tarve nykyisen kaltaiselle monenkeskiselle ja avoimelle ohjausyhteistyölle. Ryhmän jäsenet ja heidän osaamisen on oltava tältä kulmalta.

5 Ohjausyhteistyöryhmien ja verkostojen yhteisseminaari 8.12.2020

• Outi Tasala esitteli kutsun: 2020-12-08 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen ja ICT:n yhteisseminaari (me.csc.fi: https://wiki.eduuni.fi/x/-aw0CQ)

  • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen ja ICT:n ohjausyhteistyö on ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuorovaikutusta keskenään ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä järjestää ohjausyhteistyön ryhmien ja verkostojen edustajille yhteisseminaarin 8.12.2020 klo 12:00-15:30, Zoom-palvelussa.

  • Seminaari on tarkoitettu ohjausyhteistyön ryhmien jäsenille sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkostojen edustajille. Ilmoittautuminen seminaariin 2.12. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/0A83A2535AF24BD2

  • Edellisessä seminaarissa 14.11.2019 (https://wiki.eduuni.fi/x/FAI9Bw) tärkeimmiksi yhteisiksi asioiksi nousivat identiteetinhallinnan ohella korkeakoulujen digivisio 2030 sekä koko ohjausyhteistyön organisoituminen uudelleen, kun digivision myötä rehtoreilla on tahtotila. Seminaarin ohjelma perustuisi näiden kolmen teeman jatkokäsittelyyn, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartan (https://ka.csc.fi) katselmointiin sekä ohjausyhteistyön ryhmien tiiviisiin katsauksiin. 
• Vuosi sitten syntyi hyvää törmäytystä, kun kaikilla ei ollut tietoa kaikkien toimista. Hyödyllistä ristiintoimintaa on myös ollut eri suuntiin tuon jälkeen. 

6 Kokonaiskuva korkeakoululaitoksen digitalisaatiosta

• Ohjausryhmän tehtävä on ylläpitää kokonaiskuvaa korkeakoululaitoksen ICT:stä ja siihen kohdistuvista muutoksista. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta https://ka.csc.fi/

• Outi Tasala esitteli päätettäväksi ehdotetut muutokset Päätiedot-kerrokselle
  • Lista muutosesityksistä (https://wiki.eduuni.fi/x/VoQRB).
  • Materiaalin toimittamisen jälkeen muutosehdotukseksi on lisätty uutena nosteena FIRI-tiekartan päivitys tutkimusradalle (https://wiki.eduuni.fi/x/FR3PCg)
• Eurooppalaisten korkeakoulujen digialoitteet (https://wiki.eduuni.fi/x/LNCKCg) ovat komission aloite yhteisestä eurooppalaisesta kampuksesta, jossa opiskelijoilla on täysi liikkumisen vapaus ja oikeus. Vaikuttaa tapaan, jolla toimitaan, ja vaikutus mukana olevien korkeakoulujen digitaalisiin ratkaisuihin voi olla suuri. Esimerkiksi identiteetin hallinnan ratkaiseminen keskeinen ratkaistava kysymys. Haasteita lienee Suomessakin odotettavissa myös lainsäädännön osalta.
• "LMS:t" (https://wiki.eduuni.fi/x/DSHTB) esitettiin vaihdettavaksi "Muuttuvan oppimisen tuen arkkitehtuuriksi", mutta asiana vie edelleen vanhaan sisältöön eikä muutokselle siten ole perusteluja.
• (182) Hylätiin ehdotus "LMS:t" kohdan muuttamisesta "Muutuvan oppimisen tuen arkkitehtuuriksi". Hyväksyttiin muut ehdotetut muutokset korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartalle ka.csc.fi

7 Asiat Funet-työvaliokuntana

• Funet-yhteisön vuosikokous on valtuuttanut ohjausryhmän toiminaan työvaliokuntana sekä tarvittaessa nimeämään uuden työvaliokunnan seuraavaan Funet-vuosikokoukseen saakka (kesällä 2021).
• Kiviniemi esitteli työvaliokunnan asiat, esitys luottamuksellisissa liitteissä (https://wiki.eduuni.fi/x/G43HBw)

7.1. Tilannekatsaus Funetin videopalveluihin ja palvelutasokeskustelun jatko

• Palveluiden tilannekatsaus
  • Funet Miitti (Zoom) -palvelun käyttö jatkaa kasvuaan jo noin 200-kertaisella tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Funet Tiimin (Adobe Connect) käyttö on palannut lähelle aiempaa tasoa. 
  • Funet Etuubin (Kaltura) käyttö on kasvanut noin 2,5 kertaiselle tasolle.
  • Funet Video (Panopto) käyttö lähti voimakkaaseen kasvuun syksyllä. 
• Esiselvitys Funet-organisaatioiden videopalveluiden tuen tarpeesta ja käyttönäkymistä ja sen jatkotoimet (176/16.9.2020)
  • CSC on aloittanut lisähenkilöstön rekrytoinnin.
  • CSC on lisäksi keskustellut muutamien asiakkaiden kanssa suoraan ongelmatilanteiden tultua esille, ja tukeen liittyvää kehitystyötä on tehty. Saadun palautteen perusteella tuen palvelutaso on kehittynyt oikeaan suuntaan.
  • Myös videopalveluiden pohjoismaista NORDUnet-tukiprosessia ollaan kehittämässä 3. tason tuen parantamiseksi.
  • Videopalvelutarjonnan pidemmän aikavälin määrittelytyötä edistetään pohjoismaisella tasolla: muuttuneet palvelutarpeet on huomioitava kehitystyössä.
• Tärkeintä on ollut, että toiminta on voinut jatkua mahdollisimman häiriöttömästi. Tässä on onnistuttukin loistavasti. Pidemmällä aikavälillä kannattanee huomioida, että lisäkapasiteettitarve on ainakin osittain pysyvä uusi normaali.
• (183) CSC aloittaa tuotteistuksen kehittämisen siten, että sekä peruspalvelua kehitetään, että osa palvelusta on lisämaksullista.

7.2. Yhteenveto Funet-asiakaskyselyn tuloksista

• Tiedoksi

7.3. Funet-työvaliokunnan jatko

• (184) Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän jatkaessa toimintaansa 1.1.2021, ko. ohjausryhmä tai sen korvaava ohjausryhmä toimii työvaliokuntana Funet-vuosikokoukseen 2021 saakka. Ellei ohjausryhmää tai korvaavaa ohjausryhmää ole, Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän nykyinen kokoonpano toimii väliaikaisena työvaliokuntana korvaavan ohjausryhmän nimitykseen tai Funet-vuosikokoukseen 2021 saakka. Etsitään keväälle kaksi kahden tunnin kokousaikaa ja perutaan tarvittaessa.

7.4. Funet-sopimustyöryhmän kokoonpano

• Asia on valmistelussa. CSC informoi ohjausryhmää sopimustyöryhmän kokoonpanosta asian vahvistuessa.
• Kun sopimusta uudistetaan, myös yhteistyömallia ja mm. työvaliokunnan roolia siinä voidaan tarvittaessa muuttaa.

8 Muut asiat

• Ei muita asioita.

9 Tiedoksi

• 23.11.2020 Datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelma DL2021 ja tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi järjestävät 23.11.2020 yhteisen seminaarin: Future priorities in data management and scientific computing, competence development, and collaboration. Seminaarissa esitellään 3.11. valmistunut luonnos tieteellisen laskennan viitearkkitehtuuriksi (https://wiki.eduuni.fi/x/MCk8C). Seminaariesityksen ja keskustelun perusteella viitarkkitehtuuriluonnos on kommentoitavana 1.12.2020 saakka. Kommentit voi osoittaa osoitteeseen tlva ät csc piste fi.
  • Tämän seminaarin järjestäneiden kahden ohjausyhteistyön ryhmän lähentymisestä on kiittäminen edellisen vuoden seminaaria korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön ryhmille.
• Digivisio 2030 -hanke hakee viestintäpäällikköä sekä kolmea hankepäällikköä vastaamaan hankkeen ensimmäisistä työpaketeista, haku on auki 3.12.2020 saakka: https://digivisio2030.fi/avoimet-tyopaikat-digivisio-2030-hankkeen-hanketoimistossa/