Aika: perjantai 2.9 klo 14-16
Etäyhteys: https://cscfi.zoom.us/j/639883602?pwd=ZkNLV2o4Vy9pV0o3Y1k4Q3pxbGZBdz09

  • Meeting ID 639 883 602; Passcode 588745

Jäsenet

  • Tomi Kytölä, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (puheenjohtaja)
  • Tero Huttunen, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (I varapuheenjohtaja)
  • Ilmari Hyvönen, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö (II varapuheenjohtaja) (este)
  • Jonna Korhonen, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Juho Helminen, opetusneuvos, Opetushallitus
  • Sami Mäkinen, IT-arkkitehti, Opetushallitus
  • Elina Harjunen, arviointineuvos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (este)
  • Jukka Marjanen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • Harri Ketamo, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Mikko-Jussi Laakso, dosentti, Turun yliopisto (este)
  • Ari Korhonen, vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto
  • Arto Hellas, vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-Yliopisto
  • Petri Ihantola, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
  • Hanni Muukkonen, professori, Oulun yliopisto 
  • Timo Väliharju, toiminnanjohtaja, COSS (este))
  • Kaisa Honkonen, toiminnanjohtaja, Suomen eOppimiskeskus ry
  • Topi Litmanen, asiakasratkaisupäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (sihteeri)

Asiantuntijavieraat

  • Jiri Lallimo, Aalto-Yliopisto
  • Meri-Tuulia Kaarakainen, OKM
  • Markus Humaloja, Vantaan kaupunki
  • Jouni Kilpi, Vantaan kaupunki
  • Tomi Tiittanen, Helsingin yliopisto
  • Pasi Silander, Helsingin kaupunki
  • Taina Uusi-Illikainen, Kuntien Tiera
  • Jukka Marjanen, Koulutuksen Arviointikeskus
  • Petri Ihantola, Helsingin yliopisto

Muistio

1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

Kytölä totesi, että jaoston virallinen asettaminen on vielä työn alla, ja järjestäytymiskokous tämän varmistuttua. Verkosto toimii edelleen avoimesti ja kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

2. Edellisen kokouksen keskustelumuistion hyväksyminen (liite 1)

Päätös: Todettiin, että edellisen kokouksen muistio ei ole oleellinen uuden ryhmän toiminnan kannalta.

3. Ajankohtaiset asiat

4. Jaoston toiminta

Jaoston toimintatavat ja käsiteltävät teemat.

Kytölä: Analytiikkajaoston teemoina ovat olleet standardointi ja viitekehyksen tekeminen. Moni oppimisanalytiikan teemoista, kuten eettisyys ovat samoja kuin tekoälyn puolella. 

Tiittanen: Datasta tulisi saada määrämuotoista, jotta analyysia voitaisiin tehdä kansallisella tasolla. Olisiko mahdollista valmistella malli toiminnalle? Esimerkiksi Virta -palveluun siirretään korkeakouluilta dataa määrämuotoisena. CSC:llä työkaluna Alasin, joka on ollut pyrkimyksenä tähän. Datasta pitäisi saada määrämuotoista, että se hyödyttäisi kaikkia. 

Litmanen (lisäys jälkeenpäin): Kysyttiin Alasin-palvelun tilanteesta. Sitä ei ole kehitetty eteenpäin. Työlistalla on kehityksen jatkaminen, ja kartoittaa palvelun kehitystarpeet- Todettu, ettei nykyisenä vastaa korkeakoulujen tarpeisiin.

Kytölä: Oppimisanalytiikassa voidaan hyödyntää kansallisia varantoja.

Korhonen: Digivisiossa tehdään suunnitelmaa, jossa tavoitteena on kansallisten tietovarantojen avaaminen, joka sisältää myös oppimisanalytiikan.

Kytölä: Mitä käsitämme oppimisanalytiikkana. OKSA-sanastotyön yhteydessä on puhuttu oppimisanalytiikassa. 

Huttunen: Kommentointipyyntö lähetetty OKSA-sanastotyöhön oppimisanalytiikkasanastoon liittyen. Arviointisanastoa työstetään parhaillaan. eOppimiskeskuksessa ja Aallossa ollaan tekemässä tähän liittyvää työtä. Kokouskutsu lähetetään syyskuun alkupuolella.

Honkonen: Data oppijan tukena -hankkeessa tehty sanastoa opettajille, jotta olisi yhteinen terminologia, jolla puhutaan. Tätä työtä tuodaan myös sanastotyöhön. Oppimisanalytiikka laajenee ja uutta väkeä tulee mukaan.

Kytölä: Oppimisanalytiikan laatu - olisiko se teema, jolla toimitaan.

Helminen: Laatu on oleellinen kysymys, sillä oppimisanalytiikan toteutus eri tuottajilla tarkoittaa eri asioita. Kaikilla ei ole mahdollista pohtia.

Korhonen: Analytiikkajaosto julkaisee viitekehyksen, mutta miten sitä viedään käytäntöön. Miten otetaan huomioon eri näkökulmia, kun oppimisanalytiikka otetaan käyttöön. Jaosto teki selvityksiä 2017, mutta niitä ei ole päivitetty. Jossain vaiheessa puhuttiin tietopankista, mutta sitä ei ole edistetty.

Kaarakainen: Oppimisanalytiikan vaikuttavuus pitäisi myös ottaa huomioon.

Uusi-Illikainen: Jos ajatellaan perusopetusta, siellä on monta tasoa, jotka pitää taklata. Niin kauan kuin opettaja tai koulu ei näe tarkoitusta arjessa, niitä ei oteta käyttöön.

Huttunen: Vaikuttavuutta pitää tarkastella opettajan näkökulmasta. Jos kaikki tulee ylhäältä päin ja opettaja ei näe käytännön hyötyä ja vaikuttavuus jää osoittamatta, tämä näyttäytyy opettajalta yhdeltä järjestelmältä muiden joukossa. Strategista johtamista ja kommunikaatiota tarvitaan.

Kytölä: Pitää ajatella oppijaan saakka. Voi olla että lähitulevaisuudessa opiskelijat vaativat analytiikkaa oppimisestaan. Jos oppimisanalytiikkaa opitaan hyödyntämään tehokkaasti, se tasa-arvoistaa parhaimmillaan opetusta.

Silander: Analytiikan pitää näkyä oppijalle ja opettajalle. Analytiikkaa ei pystytä automatisoimaan ilman työkaluja - yksilöllinen eteneminen ja vaikuttavuus. Kansallinen oppijan mallinnus common data modelina. Kansallisesti ollaan pieni maa, miten saadaan yhteiset mallit eri kunnille ja yliopistolle.

Kytölä: Standardointiasiaa käsiteltiin kun jaosto perustettiin, mutta monet asiat eivät olleet kehittyneet niinkuin nyt. Kilpailevia malleja. Moni yrityspuolella sanoi, että ratkaisuja kehitettiin kansainväliseen käyttöön ja Suomi on referenssi.

Hellas: Vaikka kansainvälistä data modelia ei olla luotu, kansallisesti tällainen voitaisiin tehdä. Mallit ovat usein opportunistisia ja hyödyntävät sitä dataa, mitä on saatavilla.

Kytölä: Voitaisiin katsoa viitekehystä ja analysoida voisiko sieltä nostaa suositusta. Ottaen oppimisanalytiikan suunnan kehityksen, jonkinlaiselle suositukselle voisi olla tarvetta. Selvitettäisiin nopeassa aikataulussa asioita ja käytäisiin tarvittavat keskustelut. Eteen tulee mm. tarpeet, rajoitukset ja priorisointi.

Ihantola: Tarvelähtöinen toiminta kuulostaisi mielekkäältä. Komiteapäätöksen sijaan Pasi Silanderin kaltaisia toimijoita ja myös muita toimijoita mukaan. Saataisiin palveluja kehittävät toimijat mukaan keskustelemaan keskenään.

Kytölä: Tarvitaan konkreettinen suunnitelma, että saadaan asioita aikaan. 

Humaloja: Perusopetuksessa analytiikka on kiinni niistä palveluista, joita käytetään. xAPI:iin perehdyttiin DigiOne-hankkeessa. Jos tätä pystyttäisiin ohjaamaan yhteisenä työnä, voitaisiin saavuuttaa rankaa, että olisi luetteloituna objekteja ja verbejä, joita käytetään. Voisi luoda tietomallia peruopetukseen eli yhdelle kouluasteelle. Palveluntarjoaja -puolella on paljon annettavaa.

Tomi Kytölä: Tarvitaan laajasti eri näkökulmat keskustelmaan. Otetaan tämän edistäminen analytiikkajaoston listalle. 

Hellas:  On katsaus https://dl.acm.org/doi/pdf/10.1145/3293881.3295783, mutta se on kansainvälisessä kontekstissa. Suomalaisessa kontekstista ei ole tutkimusta.

Uusi-Illikainen: Tampereen kaupunki tutki miten tietyt arvosanat ennustavat sitä minkälaista tuen tarvetta oppilaalle kehittyy. Kun puhutaan perusopetuksesta ja alaikäisistä lapsista, joiden tietojen käyttöön pitää pyytää lupa. Voiko tietoja käyttää, odotetaan lausuntoa ministeriöltä. Palvelun laatu - tiedetään järjestelmien ikä. Tieto saadaan kerättyä, mutta siihen kuluu aikaa, että se on käsiteltävissä ja yhdistettävissä. Paljon käytännön haasteita. 

Mäkinen: Suullisen koepankin tuottaminen. Koepankki voisi olla yksi kehittämisen kohde. GDPR ja datan omistajuus - Microsoftin, Googlen ja kunnan omat ympäristöt. Miten saadaan data liikkumaan ja kerättyä. Onko tarve sähköiselle työpöydälle oppilaalle ja opettajalle. Palvelut linkittyisivät keskenään.

Kaarakainen: Tietosuoja-asiaan on tulossa ohjeistusta ja EU-tasolta kannanotto. On eri asia onko meillä oppimisanalytiikkatuote vai onko kyseessä tutkimushanke. Tutkimushankkeessa tiedon käsittely voi olla laajamittaisempaa. Näiden välille tehtävä ero.

Hanni Muukkonen: Puhutaanko kurssisuorituksesta vai oppimisprosesista. Analytiikkaäly-hankkeessa tulossa eri tasoille eri dashboardeja. Hyödynnetty ylioppilastutkinnon arvosanoja, opintopisteiden kertymistä ym. Mihin kaikkeen ennustaminen perustuu ja mitä kaikkea sillä pystyy tekemään. 

Kytölä: Kiitos kaikille kommenteista. Vastuuta analytiikan tekemisestä ja kysymyksistä ei voi ulkoistaa vaan se jää koulutuksen tuottajalle. Henkilötietosuojaan liittyviä kysymyksiä selvennetään. Arkeen, käytäntöön liittyvät kysymykset jaoston toiminnassa on tärkeää ymmärtää. Pitäisi ymmärtää, että lähdetään tietystä tasosta, mitä yritetään ratkaista, missä menee jaoston rajat. Ja mitä asioita jaosto pystyy ratkaisemaan. Standardeja ja malleja luodaan tiettyä tavoitetta varten. Hyödyt ja tarpeet kerätään ylös, että ollaan kartalla siitä mitä ja miksi ollaan tekemässä. Konkreettisia ehdotuksia, joista katsotaan mitä tultaisiin jatkossa tekemään. Resurssit, aikataulutus ja vastuut ovat pohdinnan alla. Miten saataisiin riittävä toteutus vietyä läpi. Tarkennetaan näitä asioita ja pyritään luomaan järkevä työsuunnitelma.

Jonna Korhonen: Digivisio käynnistyy tällä hetkellä, joten vielä ei ole konkreettisia asioita.

Kytölä: Monia hankkeita käynnissä. Keskittäminen ja datan hyödyntäminen eri palveluissa. Vastaan tulee myös oppija itse. Miten oppijan toimintaan vaikuttaa se, että hän tietää että analytiikkaa kerätään.

Päätös: 

  • Valmistellaan työsuunnitelma, joka keskittyy esiin nostettuihin teemoihin:
    • datan määrämuotoisuus
      • Jaettu data-malli oppijasta / oppimisprosessista
    • Sanasto
    • laatu
    • vaikuttavuus
    • tietosuoja

5. Oppimisanalytiikan tiedon jakamisen ja keskustelun alusta

Kytölä: Tietoa halutaan jakaa ja tiedon pitäisi olla paremmin saavutettavissa. Tietoa on saatu kerättyä, mutta sen päivittäminen on haasteellista. Jos tälle perustetaan sivusto, saataisiinko sinne kerättyä eri hankkeista ja tutkimuksista tietoa. Miten saadaan hankkeet ja tekijät jakamaan tietoa. Hankemaailman haaste on se, että miten jatkumo varmistetaan hankkeen päättymisen jälkeen. Kokoava paikka, johon tiedot päivittyvät.

Päätös:

  • Valmistellaan pohjaa seuraavaan kokoukseen.

6. Viitekehyksen julkaisu

  • Työstöalueen wiki-sivu, josta löytyy linkki viimeisimpään versioon
  • Viitekehyksen julkaisu
  • ITK-konferenssi siirtyy jälleen - uusi ajankohta 14.-16.4.2021. Jaoston esitys pitää vahvistaa 30.9.2020 mennessä
    • Esitys: Oppimisanalytiikan kansallinen viitekehys -Analytiikkajaoston edustajat, korkeakoulut, eOppimis- keskus ja CSC, Kytölä Tomi, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kytölä: Päivitystyötä tehty lainsäädännön osalta. Valmistunee syyskuun aikana. Lainsäädännön uudistuksen jälkeen, tulkinta on osittain tarkentunut ja näitä päivitetään viitekehykseen. Virallinen julkaisu odottaa. Viitekehys julkaistaan OKM:n sarjassa ja sen yhteydessä julkistetaan webinaari, johon palataan myöhemmin.

Petri Ihantola: Automaattisen päätöksenteosta tulkinnat ovat aiheuttaneet hämmennystä.

Kytölä: Automaattinen päätöksenteko ja automaattinen tietojenkäsittely ovat eri asioita. Ja tämä on yksi asia, joka vaatii tarkennusta.

Päätös:

  • ITK-päiville osallistutaan ja esitys vahvistetaan.

7. Muut asiat

Seuraavat kokoukset:

• 26.10 klo 10-12
• 23.11 klo 9.30-11.30
• 7.12  klo 9-11

Kokousten lisäksi voi tulla työpajoja, jotka sovitaan erikseen.

Identiteetinhallinnan työryhmä aloitti myös ja sillä on kytköksiä oppimisanalytiikkaan. Myös muiden työryhmien tilannetta seurataan ja kytketään tämän työryhmän toimintaan.

  • No labels