Viranomaistiedonkeruun asiantuntijaryhmän etäkokous 21.12.2016

https://connect.funet.fi/virta

Nauhoite: https://connect.funet.fi/p4m8w9fh0ve/

Osallistujat:

Jukka Haapamäki, OKM ESTE
Anna Loukkola (Tilastokeskus) ESTE
Hannele Husa, TAMK
Kaisu-Maria Piiroinen, OKM ESTE
Jukka Kohtanen, VY
Jenni Kokko, JY
Heli Peltola, LAMK
Maarit Tenhunen, LaY
Virpi Rahikainen, Laurea
Elisa Rantanen, TTY
Silja Pesonen, UEF (kutsuttuna kokouksessa)
Tarja Pakarinen, UEF (kutsuttuna kokouksessa)

Helena Majamäki, CSC (pj.)
Fredrik Finnberg, CSC
Kati Lehtosaari, CSC

 

Huom! Käsiteltäviin asioihin saatu kommentteja sähköpostitse Jukka Haapamäeltä

Muistio (luonnos)

1.Yhteistyössä järjestettyjen erikoistumiskoulutusten opiskeluoikeuksien ja suoritusten kirjauskäytännöt
  • pohjakeskustelu VIRTA-1384
  • halutaanko VIRTAn pohjalta seurata/raportoida yhteistyössä järjestettyjä erikoistumiskoulutuksia, tällä on vaikutusta siihen, miten kirjaukset sovitaan tehtäviksi
    • tuovatko kaikki yhteistyökorkeakoulut VIRTAan erikoistumiskoulutuksen opiskeluoikeustiedon koulutukseen osallistuvien osalta vai vain vastuukorkeakoulu?
    • OPH:n koodin perusteella on mahdollista tunnistaa vastuukorkeakoulu, mutta tällä hetkellä koodia ei tuoda VIRTAan kattavasti
    • suorituksen myöntäjä kirjaa suoritukset omina suorituksinaan
      • suorituksen luokittelu erikoistumiskoulutuksessa suoritetuksi
  • JH: ei OKM:llä sinällään mitään erityisiä tietotarpeita yhteistyörakenteista ole. Tässäkin tietysti nousee jonkinlainen rahoitusmallikytkentä vaikkakin mielestäni yhteistyön rahoitus olisi järkevämpää hoitaa muuta kautta kuin OKM:n rahoitusmallin.
    • mitä tarkoitetaan?


Keskustelu:

  • Hannele Husa: Jos kirjataan erikoistumiskoulutuksen tai yhteistyöopintojen opiskeluoikeudella, niin silloin on kytkentä rahoitusmalliin. Pitäisikö rajata pois suoritusten kautta? Ja käytetäänkö jossain OPH:n koodia?
  • Fredrik Finnberg: Kaikki eivät nyt tuo koodia, ei tällä hetkellä käytetä missään VIRTAn kautta
  • Jukka Kohtanen: Tarvittaisiin tarkemmin nyt OKM:n kantaa tähän asiaan
  • Jenni Kokko: Jos suorituksen myöntäjä kirjaa suorituksen erikoistumiskoulutuksena, niin saa pisteet tätä kautta. Suorituksen hyväksilukija ei saa pistettä. Rahoituksen kannalta ei kai ole eroa, puhutaanko erikoistumiskoulutuksesta tai JOO-opinnoista
  • Jukka Kohtanen: Voidaan varmasti sopia se, että suorituksessa tuodaan tieto, onko tehty erikoistumiskoulutuksessa. Hankalampi on kysymys siitä, tuoko kaikki toteuttavat korkeakoulut opiskeluoikeuden erikoistumiskoulutuksena
  • Hannele Husa: Itse näkisin, että se korkeakoulu,  johon opiskelija on valittu ja josta saa todistuksen tuo erikoistusmiskoulutuksen opiskeluoikeuden. Jos kaikki tuovat tämän, niin aiheuttaako ongelmaa tilastoissa
  • Jukka Kohtanen: Olisi varmasti hyvä, että OPH:n koodi olisi pakollinen
  • Silja Pesonen: Kannatan sitä, että erikoistumiskoulutusoikeus vain siihen korkeakouluun johon on valittu ja josta saa todistuksen
  • Jenni Kokko: Nämä opinnot on eritasoisia kuin muut (esim, JOO), eli haluaisin pitää nämä erillään tutkinto-opinnoista
  • Silja Kokko: Tässä voisi olla erilliset opinnot toiseen korkeakouluun, suoritukset voidaan korvamerkitä erikoistumiskoulutuksessa tehdyiksi suorituksiksi.
  • Jenni: Pitäisikö olla uusi opiskeluoikeuden tyyppi näille yhteistyössä järjestetyille erikoistumiskoulutuksille?
  • Fredrik Finnberg: Nyt kun katson OPH:n listaa, niin näyttävät kaikki olevan yhteistyössä
  • Silja Pesonen: yhteistyötä on myös muunlaista
  • Maarit Tenhunen: Vaikka on mainittu useita yhteistyöoppilaitoksia, niin käytännössä yksi korkeakoulu vastaa yhdestä ja haut ja valinnat korkeakoulukohtaisia. Esimerkkinä erityissosiaalityön opinnnot. Sopimukset on saatettu tehdä kuitenkin monen kesken.
  • Jukka Kohtanen: En lähtisi opiskeluoikeuden tyyppi-koodistoa laajentamaan. Mutta voisiko laajentaa organisaatioroolia niin, että vastuukorkeakoulu tulisi tätä kautta selville?
  • Fredrik Finnberg: Siis olisiko ihan rooli, ei riitä nykyiset (järjestävä, lähde, kohde)?
  • Jukka Kohtanen: Voisi käydä tuo lähderooli, vaikka sitä ei ole tällaisia tarkoituksia varten alunperin suunniteltu. Eli määriteltäisiin tätä lähderoolia laajemmaksi
  • Jenni Kokko: Eli käytettäisiin tätä roolia, kun meille tulee opiskelijoita suorittamaan toisen kk:n vastuulla olevaa erikoistumiskoulutusta
  • Jukka Kohtanen: On vielä epäselvää, mitä eri malleja on olemassa nyt? Yksi vastaa kaikesta tai yksi vastaa ja useita korkeakouluja järjestämässä?
  • Silja Pesonen: Samoin tämä on epäselvää. Voi olla esim. näitä:
    • Esim. Turku on vastuukorkeakoulu, mutta koulutusta käytännössä järjestetään kokonaan muualla
    • Tai opiskelija valitaan jonnekin, mutta tekee osan koulutuksesta muualla
  • Hannele Husa: Eikö kuitenkin joku korkeakoulu aina anna todistuksen?
  • Jukka Kohtanen: Onko sopimusta koordinoiva korkeakoulu se, joka ottaa opiskelijat ja antaa todistuksen
  • Hannele Husa: Ei välttämättä ole niin, että vastuukorkeakoulu antaa todistuksen, voi olla useita järjestäjiä samalla koulutuksella
  • Silja Pesonen: Aivan, koordinoiva korkeakoulu ei välttämättä ole se, joka antaa todistuksen
  • Jukka Kohtanen: Pitäisikö katsoa vastuukorkeakoulua sitä kautta, mikä on opiskelijan näkökulmasta vastuukorkeakoulu (ottaa opiskelijaksi ja antaa todistuksen)
  • Helena Majamäki: Tämä voisi olla hyvä lähestymistapa. Mitä tarkoittaa kirjausten näkökulmasta? Eli erikoistumiskoulutuksen opiskeluoikeus vain siinä korkeakoulussa, johon opiskelija on valittu?
  • Jenni Kokko: Mielestäni pitäisi olla erikouitumiskoulutusoikeus myös muissa, mutta lähderooli kertoisi sen, mihin korkeakouluun opiskelija on valittu
  • Jukka Kohtanen: Voidaan teknisesti erottaa opiskeluoikeudet ja suoritukset (erikoistumiskoulutukset). TK voi huomioida tiedonkeruussa.
  • Fredrik Finnberg: Sekä opiskeluoikeudelle että suoritukselle voi antaa organisaatioroolin
  • Jenni Kokko: Ei lähdettä suoritukselle, mutta opiskeluoikeudelle
  • Helena Majamäki: Kai suorituksen kirjaa se, joka sen antaa?
  • Jukka Kohtanen: Eikö ollut tulossa suoritukselle luokitteluarvo "erikoistumiskoulutus"
  • Helena Majamäki: On jo lisätty koodistoon
  • Hannele Husa: Palaan vielä Haapamäen kantaan: jos kirjaamme erikoistumiskoulutuksiin itse järjestämämämme suoritukset, niin sitten menevät rahoitusmalliin. Eli saako yhteistyökumppanit viedä nämä erikoistumiskoulutuksiin?
  • Jukka Kohtanen: Itse ymmärsin niin, että Haapamäen ajatus on, että nämä eivät tulisi niihin korkeakoulujen yhteistyössä järjestämiin pisteisiin. Eli nämä eivät tulisi siihen rahoituselementtiin, jossa on korkeakoulujen yhteistyösopimuksissa järjestetyt opinnot.
  • Jenni Kokko: Jos yhteistyön rahoittaminen tarkoittaa sitä, että molemat saa rahaa, niin tässä mallissa molemmat ei saa rahaa, vain se, joka on opintoja järjestänyt
  • Jukka Kohtanen: Vielä pitäisi tarkentaa OPH:n koodia. Eli voiko useampi korkeakoulu lähettää saman koodin? Jossain vaiheessa varmastikin tätä halutaan seurata
  • Hannele Husa: Kyllä mielestäni voi tulla samaa koodia useammasta korkeakoulusta
  • Maarit Tenhunen: Laitoin esimerkin erilaisista yhteistyökuvioista (alla):

 

Sosiaalityöntekijän erikoistumiskoulutus, koordinoiva kk Lapin yliopisto

yhteistyössä: Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot

- Hyvinvointipalvelut: 12 opiskelijaa Helsingin yliopistoon ja 12 opiskelijaa Itä-Suomen yliopistoon. Opetus toteutetaan pääosin Helsingissä ja Kuopiossa sekä verkko-opintoina.

- Kuntouttava sosiaalityö: 20 opiskelijaa Lapin yliopistoon. Opetus toteutetaan pääosin Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa sekä verkko-opintoina.

- Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö: 24 opiskelijaa Turun yliopistoon. Opetus toteutetaan pääosin Turussa, Helsingissä, Kuopiossa ja Tampereella sekä verkko-opintoina.

- Rakenteellinen sosiaalityö: 20 opiskelijaa Jyväskylän yliopistoon.

Näissä opiskelijat valitaan yhteen korkeakouluun, josta todistus myös annetaan.

  • Maarit Tenhunen: Käytännössä yksi yliopisto ottaa opiskelijat tässä yhteistyökuviossa
  • Helena Majamäki: Onko siis VIRTAn kannalta lainkaan relevanttia,  kuka on koordinoiva yliopisto (Lapin yliopisto)
  • Jukka Kohtanen: On siis ylätason eikoistumiskoulutus, jota ei kuitenkaan saa koodistuksen kautta seurattua?
  • Maarit tenhunen. Ei ole tällä omaa koodia vaan ainoastaa näillä alemmilla
  • Helena Majamäki: Minkälaisen todistuksen nämä saavat; eli onko nämä erilaisia suuntautumisia?
  • Maarit Tenhunen: Lapin yliopiston rooli on kokoon kutsuva, ei sen enempää.
  • Jukka Kohtanen: Tämä ei ole mielestäni ristiriidassa sen kanssa, mitä aiemmin puhuttiin. Esim. Kuntouttava sosiaalityö: Tampere ja Turku merkitsevtä opiskeluoikeuteen Lapin yliopiston lähteeksi, mutta voinevat tuoda myös OPH:n koodin
  • Maarit Tenhunen: Turku ja Tampere eivät merkkaa ollenkaan Lapin yliopiston opiskelijoita omaan järjestelmäänsä
  • Silja Pesonen: Mutta jos tekevät Turkuun opintojan, niin mihin suoritukset merkataan? Lapin yliopiston järjestelmään?
  • Maarit tenhunen: Tässä on jonkinlainen sopimus taustalla, kuka saa mistäkin pisteet.
  • Helena Majamäki: Siis se kirjaa rekisteriin, joka saa pisteet vaikka ei olisikaan järjestäjä
  • Maarit Tenhunen: Kyllä.
  • Jenni Kokko: Mielestäni sen pitäisi kirjata, joka antaa suorituksen ja silloin opiskelijan pitää olla rekisterissä.
  • Jukka Kohtanen: Pitää hoitaa niin, että Lapin yliopistossa hallinnollisesti joku vastaa siitä, että Tampereen yliopistossa tehty suoritus kirjataan Lapin yliopistossa. Julkisen vallan käyttäjä siis Lapin yliopistossa.
  • Helena Majamäki: Jää valta yhteistyötä tekeville yliopistoille päättää, miten sopivat yhteistyön käytännöistä
  • Fredrik Finnberg: Tiedonkeruiden näkökulmasta on sitten tärkeää, että noudatetaan nyt esitettyjä kirjaustapoja, jotta poiminnoissa ei tarvitse tehdä räätälöintejä

Yhteenveto:

  • se korkeakoulu, johon valitaan on vastuukorkeakoulu (opiskelijan näkökulmasta). OPH:n taulukon kautta vastuukorkeakoulut eivät ole löydettävissä.
  • myöntävä korkeakoulu voi käyttää erikoistumiskoulutusopiskeluoikeutta, mutta lähderoolin kautta. Eli  3= lähderooli silloin kun, kun kk x ottaa opiskelijat ja jotkut muut myös järjestää. Huomoitava koodin selitteessä, että lähde-roolia käytetään jatkossa myös tässä tarkoituksessa
  • OPH:n koodi pakolliseksi, samaa koodia voi tuoda useampi korkeakoulu
  • suoritukset kirjataan erikoistumiskoulutuksessa suoritetuiksi ja tulevat tätä kautta mukaan rahoitusmalliin
  • pääsääntöisesti suorituksen antaja kirjaa suorituksen, mutta yhteistyötä tekevät korkeakoulut päättävät viime kädessä keskinäisestä käytännöstä suoritusten kirjaamisessa
  • tiedonkeruiden näkökulmasta korkeakouluilla kuitenkin oltava yhtenäinen toimintapa, jotta poiminta ei vaadi räätälöintiä korkeakoulukohtaisesti
  • käydään suositeltu toimintapa läpi tammikuun yhteyshenkilökokouksessa ennen tiedonkeruuta
2.Koulutuskoodin poimintapäivä 55 op-laskennssa (koskee yliopistoja) (00.54)
  • nyt poimintapäivä oli 1.8.2015 tilanteen mukainen
  • yhteyshenkilökokouksessa 8.11. käytiin asiasta keskustelua ja korkeakouluilla oli erilaisia kantoja siihen, mikä ajankohta tässä tulisi ottaa käyttöön
  • esim. 31.7. tai viimeisin voimassa oleva tieto?
  • opiskeluoikeustieto tarkentuu koko ajan miten pidemmälle mennään
  • Jenni Kokko: Tai 20.9. 2015. Mitä tiedolla tehdään? On eri otanta kuin TK:n 20.9. eli ei saa verrata 55-joukkoa näihin.
  • Maarit Tenhunen: jos otetaan lukuvuoden alun mukaan, niin tieto muuttuu kun aikaa kuluu eli saadaan oikeellisempi koulutuskoodi.
  • Jenni Kokko: Vedän siis esitykseni 20.9. ajankohdasta pois
  • JH: 55 op laskennan poiminnalle riittää OKM:n puolesta, että tiedot ovat käytettävissä lokakuun loppuun mennessä. Tämä aikataulu tulee OKM:n asemointitilastoista.

Päätös:

  •  sovitaan poiminta lukuvuoden lopun tilanteen (esim. 31.7.2016) tai viimeisen voimassa olleen tiedon mukaan (aktiivisuusjakson viimeinen päivä)

 

 

3.Opiskeluoikeuden palautukseen liittyvät kirjaustavat ja tietojen tuonti VIRTAan

Esimerkkinä toimintapa Oodi-yliopistossa (LY ja LUT):

Jos opiskeluoikeus on päättynyt opintoaikojen rajauslain puitteissa, opiskelija anoo lisäaikaa ja tiedekunta voi myöntää sitä max 2 vuotta, pidennetään opiskeluoikeuden päätymisaikaa täysinä lukukausina eli esim. voi päättyä 31.12 tai 31.7 ja tämä tieto ajetaan oodissa opiskeluoikeuden alkuperäisen päättymispäivään päälle, josta se menee virtaan.

Tai päätetty opiskeluoikeus jostain syystä yliopiston toimesta vaikka opiskeluaikaa olisi jäljellä, kirjataan opiskeluoikeuden päättymispäivämäärä opintoajan laskentaproseduurin avulla takaisin oikeaksi opiskeluoikeuden päättymispäivämääräksi (opiskeluoikeuden palauttamisen yhteydessä palautuu laskennan mukainen päättymispvm), josta se menee virtaan.

Sama käytäntö myös jatko-tutkinto-opiskelijoiden, erillisoikeuksien ja täydennyskoulutuksien opiskeluoikeuksien päättymispäivänmäärien osalta.

  • onko korkeakouluilla tässä asiassa erilaisia käytäntöjä kirjaamisessa ja tietojen tuonnissa VIRTAan
  • vaikutukset esim. Kela-tietoihin

Esimerkkinä toimintatapa amk-puolelta (Hannele Husa):

  • Opiskelija menettää opiskeluoikeuden 31.7.2014 => VIRTAan tieto tilan muuttumisesta passivoiduksi 1.8.2014 alkaen
  • Opiskelijalle myönnetään opiskeluoikeuden palautus ajalle 1.8.2016-31.7.2017 => passivointi "puretaan" ja opiskelijan opiskeluoikeuden loppupäivä muutetaan 31.7.2017
  • Lukukausi-ilmoittautumisiin tuodaan tieto ajalle 1.8.2014-31.7.2016 OKM:n vuonna 2003 antaman mukaan: ensin käytetää poissaolokaudet, sitten läsnäolokausia palautukseen saakka
    • VIRTA-ohje: Aktiivisen opiskeluoikeuden koko ajalta tulee löytyä lukukausi-ilmoittautumistieto
    • Lukukausi-ilmoittautumisen tila voidaan kirjata koodiarvolle puuttuu silloin, kun opiskeluoikeuteen on liitetty lukukausitieto, mutta ilmoittautumistietoa ei ole (null) tai se on merkitty puuttuvaksi. Puuttuu-tilatietoa ei ole pakko välittää tietovarantoon eikä tietoa ole tarpeen lähdejärjestelmiin erikseen generoida. Puuttuu on synonyymi termille "ei kirjoilla".
    • Tilastokeskuksen tilastot vaativat ainakin amk-puolella lukukausi-ilmoittautumistiedon koko opiskeluajalta eli jos näitä ei kirjata, tulevat virhelistalle tilastossa.
      • olisiko parempi viedä puuttuu-tilassa?
      • Jukka Kohtanen: yliopistoilla erilainen ohje; jos opiskelija ei ilmoittaudu niin lasketaan läsnäoloksi. Lukukausi-ilmoittautumisten lisääminen keinotekoista ei hyvä käytäntö, mutta VIRTA vaatii ja TK
      • Hannele Husa: jos ei viedä lukukausi-ilmoittautumisia, niin sitten TK:lta tulee tieto, että kaudet eivät täsmää opiskeluoikeusaikaan
      • voidaanko Virrassa päätellä puuttuvan tiedon pohjalta, että opiskeluoikeus on passivoitu
      • Fredrik Finnberg: 4-koodia ei ole nyt tietääkseni kukaan tuonut. Jos tietoa ei ole, niin tulkitaan niin, että on tuo koodin 4 mukainen "puuttuu"
      • Hannele Husa: mihin tarvitaan TK:ssa?
      • Fredrik Finnberg: Nyt puuttuvat tulevat virhelistalla, mutta onko hyväksyttävä puute?
      • Jenni Kokko: TK:sta saatu tieto, että ei vaadita ainakaan yo-osalta, mutta miten ammattikorkeakoulujen kohdalla?

Päätös:

  • Helena tarkistaa Tilastokeskukselta, onko tiedonkeruun näkökulmasta  sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen osalta ok, että opiskelijalta puuttuu läsnäolotieto
    • Tieto TK:lta: TK:n puolesta jatkossa tiedonkeruun näkökulmasta  sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen osalta on ok, että opiskelijalta puuttuu läsnäolotieto. Keinotekoinen ilmoitustieto on aiemmin viety aineistoihin, koska OKM on halunnut, että läsnäolo ja poissaololukukausien määrä täsmää/tai saa heittää yhdellä lukukaudella verrattuna opiskeluoikeusaikaan. Nyt tämä tieto on VIRTAssa läsnäoloilmoittautuminen, kun se aiemmin on ollut opiskelijan poissaolo (ilmoittautunut poissaolijaksi tai ei ole ilmoittautunut kumpaakaan läsnä/poissaolijaksi).
  • Tarkistetaan OKM:ltä, onko vuodelta 2003 peräisin oleva ohje vielä paikkansa pitävä
  • Selkeämpi toimintapa olisi, että korkeakoulut ilmoittavat läsnä- tai poissatiedon vain silloin, kun tieto on opiskelijalta peräisin. Jos tietoa ei ole, niin Virtaan tuodaan tieto "puuttuu"
  • Nykyiseen toimintapaan liittyvät ongelmat ja ehdotettu toimintapa on vietävä OHA-foorumin ja AMK-opintoasiainpäälliköiden keskusteluun. Helena vie asian eteenpäin näille verkostoille.
4.Korkeakoulujen yhteistyöopintoina järjestetyt opinnot ja ehdotus toimintatavaksi
  • korkeakoulujen esitys  (huom! FUASin kirjauskäytäntöjä koskeva tarkennus lisätty työpajan sivulle )
  • asian käsittelyn tilanne OKM:ssä
  • Hannele Husa: Nythän on tähän liittyen vireillä ristiinopiskelun hankehakemus
  • Heli Peltola: Palaamme FUASin osalta siihen, ovatko meidän merkinnät kunnossa tilastopoimintojen näkökulmasta. Laitamme tästä VIRTA-tiketin tulemaan

Päätös:

JH: ei ole kunnolla käsitelty. Tämä on sen kokoinen uudistus, että se täytyy käsitellä tulevassa uudessa Virta-ohjausryhmässä. Valmistellaan sen kevään kokoukseen.

5.Opiskeluoikeuden tyypit VIRTAssa: pätevöitymiskoulutus (1:25)
  • täydennyskoulutus=Opiskeluoikeuden tyyppi on täydennyskoulutus, kun oppija täydentää aiemmin hankittua osaamistaan opinnoilla, jotka eivät tuota pätevyyttä.
  • pätevöitymiskoulutus=Opiskeluoikeuden tyyppi on pätevöitymiskoulutus, kun oppija suorittaa opintoja, jotka tuottavat pätevyyden
  • toisaaalta myös erikoistumiskoulutuksessa voi saavuttaa pätevyyden
    • tältä pohjalta ei voine tulkita, että kaikki ei-tutkintoon johtavat, pätevyyden tuottavat koulutukset olisivat pätevöitymiskoulutuksia
    • onko tarvetta lainkaan käyttää opiskeluoikeuden tyyppiä "pätevöitymiskoulutus"?
    • poistetaan aiemman ehdotuksen mukaisesti täydennyskoulutukselta vaatimus, että oppija täydentää osaamistaan opinnoilla, jotka eivät tuota pätevyyttä

HY = 5026, ISY = 3428, LAY= 241,OY = 2817,SEAMK=41,SHH= 1,TAIY = 58,TAMK = 34,TY = 4580

  • erillisillä oikeuksilla suoritettuja esim. LAY:ssä
  • jos tutkinnon osia, niin erillisiä opintoja ja pätevyys merkitään erikseen
  • mitä tarkoitetaan pätevyydellä?
    • VIRTAan tuodaan pätevyystiedot, jotka perustuvat lakeihin ja asetuksiin
  • UEF:issa yliopiston puolella tehdään puolella, maksullinen täydennyskoulutus täydennyskoulutuskeskuksissa

 

  • Helena Majamäki: Osaatko Maarit sanoa, minkätyyppisiä koulutuksia teillä on tässä kategoriassa?
  • Maarit Tenhunen: Meillä on tässä esim. kuvataidekasvatuksen erikoisopinnot (60 op), joka antaa kuvataidekasvatuksen opettajanpätevyyden. Näitä suoritetaan tutkinnon suorituksen jälkeen. Erillisiä opiskeluoikeuksia, joilla rikastetaan tutkinnon jälkeen osaamista
  • Hannele Husa: TAMKissa tässä ne, jotka antavat lain tai asetuksen mukaisen pätevyyden
  • Jenni Kokko: miten Lapissa nämä raportoidaan, ovatko erillisiä opintoja?
  • Maarit Tenhunen: Ovat juuri näitä?
  • Jenni Kokko: Jos tyyppi on pätevöitymiskoulutus, niin tilastoinnissa luokitellaan erillisillä oikeuksilla suoritetuiksi
  • Hannele Husa: Meillä ei ole opintosuorituksen luokittelua eli ei mene rahoitusmalliin. Suorituksen kytketty opiskeluoikeuteen
  • Jenni Kokko: Jos on kyse tutkinnon osista, niin silloin opiskeluoikeiden tyypin pitäisi olla erillinen oikeus. Jos on kyse täydennyskouluksesta, niin sitten luokitellaan siihen. Pätevyydet merkitään sitten pätevyyskoodiston kautta
  • Helena Majamäki: Pätevyystiedot tarvitaan Virrasta nimenomaan pätevyskoodiston kautta. Voisiko pätevöitymiskoulutuksen käytöstä luopua?
  • Hannele Husa: Meillä ei tätä kaivata
  • Maarit Tenhunen: Sitten pitää kartoittaa, miten paljon pitää sitten lisätä pätevyyksiä pätevyyskoodiston kautta? Voi olla iso työ.
  • Helenna Majamäki: Itse en näe, että tätä kautta tulisi lisätyötä.
  • Maarit Tenhunen: Miten nämä, jotka saavat aineenpätevyyden, voinko siirtää täydennyskoulutukseen?
  • Helena Majamäki: Nyt on ajatuksena, että poistetaan täydennyskoulutukselta rajoite, että ei saa tuottaa pätevyyttä
  • Maarit Tenhunen: Jos luovutaan pätevöitymiskoulutuksen käytöstä, niin aiheuttaa muutoksia omiin järjestelmiin ja poimintasääntöihin
  • Silja Pesonen: Oliko perusteluja sille, miksi pitää poistaa tämä?
  • Helena Majamäki: Luokittelut menee nyt päällekkäin eli pätevyyttä tulee myös erikoistumiskoulutuksissa ja pätevyystieto tuodaan koodiston kautta
  • Silja Pesonen: Meillä sisäinen luokittelu niin, että pätevyyden antavat koulutukset tehdään perusyliopiston puolella ja täydennyskoulutukset täydennyskoulutuksen puolella
  • Maarit Tenhunen: Eikö nyt kuitenkin kerätä erikoistumiskoulutuksia, jossa nämä mukana?
  • Fredrik Finnberg: Nyt kerätään vain erillisoikeustyypillä, pitäisikö olla mukana?
  • Maarit Tenhunen: Meillä tehty niin, että näiden opiskeluoikeustyyppien suoritukset menevät tiedonkeruussa erillisillä opiskeluoikeuksilla tehdyiksi
  • Hannele Husa: Miksi sitten opiskeluoikeus ei voi olla erillinen opiskeluoikeus?
  • Jenni Kokko: Minun mielestäni tämä tyyppi pitäisi poistaa, jos jossain on sisäinen jako, jossa tätä käytetään, niin ei liity VIRTAan. Eli nyt nähtävästi tuodaan tällä tyypillä jo kahden tyyppisiä oikeuksia (erillinen oikeus ja täydennyskoulutus). Tiedonkeruussa ei katsota opiskeluoikeuden tyyppiä, vaan suorituksen luokittelua.
  • Fredrik Finnberg: Nyt määritelty keruu niin, että katsotaan opiskeluoikeuden luokittelu (erillinen opiskeluoikeus) ja onko suorituksia. Voidaan lisätä poimintaan opintosuorituksen luokittelu.
  • Maarit Tenhunen: Tämä vaatii uuden kirjaustavan sopimisen ja poimintamuutoksen konsortion kesken. Viittaan myös Siljan esille tuomaan kirjaustapaan
  • Helena Majamäki: Voidaan puhua tästä vielä yhteyshenkilökokouksessa, miten iso työ on korkeakoulussa
  • Fredrik Finnberg: Palaan vielä erillisten poimintaan; pitääkö opintojen luokituksen olla mukana myös?
  • Jenni Kokko: Mielestäni pitäisi tehdä tiedonkeruu nimenomaan suoritusten luokittelun mukaan, sillä opiskelijalla voi olla useita opiskeluoikeuksia
  • Fredrik Finnberg: On kaksi keruuta: opiskelijamäärä ja opintopisteet
  • Jenni Kokko: Tätä on tarkistettu eli kerätään tieto siitä, ketkä ovat suorittaneet erillisellä oikeudella
  • Fredrik Finnberg: Voidaan tämä lisätä poimintaehtoihin opintosuorituksen luokittelu
  • Jenni Kokko: Pitääkö olla kuitenkin myös opiskeluoikeuden luokittelu (erillinen opiskeluoikeus) vai pelkkä opintosuorituksen luokittelu
  • Jukka Kohtanen: Siis tarkoitettiinko, että otettaisiin mukaan vain opintosuorituksen mukaan? Silloin henkilö voi samassa opiskeluoikeudessa tilastoitua useammalle vuodelle?
  • Jenni Kokko: Onko se ongelma?
  • Jukka Kohtanen: En lähtisi tilastoimaan opiskeluoikeustietoja pelkästään suoritusten mukaan, ollaan harmaalla alueella
  • Jenni Kokko: Käsikirjan mukaan haetaan nimenomaan suorituksia
  • Maarit Tenhunen: Kyllä pitää katsoa tätä nimenomaan opiskeluoikeuksien kautta
  • Jenni Kokko: Pakko on liittää suoritukset mukaan
  • Fredrik Finnberg: Lasketaan opiskeluoikeudet ja suoritukset, mutta nyt poiminnassa ei katsota, mitä suorituksia (opiskelijoiden määrä, mies/nainen)
  • Jukka Kohtanen: Kyllä minulle käy, että lisätään poimintaan myös suorituksen luokittelu. Tämä pitää tarkistaa, että käy kaikille korkeakouluille.
  • Jenni Kokko: Onko ok laskea henkilö mukaan opiskelijamäärään
  • Silja Pesonen: Eli jos ei ole suorituksia, niin ei tule mukaan lainkaan?
  • Helena Majamäki: Näin on määritelty tässä tiedonkeruussa
  • Jukka Kohtanen: Suoritusten tarkistaminen on tässä ihan järkevää
  • Fredrik Finnberg: Vielä tarkistan, että lisätäänkö tähän poimintaan suorituksen luokittelu?
  • Jukka Kohtanen: Tuo on mielestäni hyvä tarkennus poimintaan

Yhteenveto:

  • muutetaan erillisten opiskeluoikeuksien tiedonkeruun osalta poimintaan niin, että lisätään mukaan opintosuorituksen luokittelu "erillisellä oikeudella suoritettu". Käydään asia läpi yhteyshenkilökokouksessa ja tarkistetaan, että sopii kaikille
  • käydään yhteyshenkilökokouksessa läpi, millä aikataululla voidaan luopua VIRTAssa pätevöitymiskoulutus-opiskeluoikeuden käytöstä.
6.Muut asiat

 

Asiantuntijaryhmän työskentelytavoista

  • sähköisesti tapahtuva työskentely yksittäiseen asiaan liittyen (esim. poimintamäärittely tiedonkeruussa)
  • onko kaikilla Jira-oikeudet?
  • sovittiin, että Jira-työskentely otetaa yhdeksi työtavaksi

Ryhmän kokooonpano

  • onko muutostarpeita?
    • ei muutostarpeita
    • Jukka Kohtanen: ehdotan, että jos esillä olevan asian käsittelyyn on Jira-tiketillä osallistunut myös muita kuin asiantuntijaryhmän jäseniä, niin kutsutaan heidät mukaan kokoukseen
    • Helena Majamäki: hyvä ajatus, toimitaan näin

Seuraavan kokouksen ajankohta

  • puheenjohtaja kutsuu koolle
Sovitut jatkotoimenpiteet kokouksesta 21.12.
Yhteistyössä järjestetyt erikoistumiskoulutukset
  • OKM:ltä kannanotto esitettyyn toimintamalliin viikon 1 aikana
  • toimintatavan käsittely yhteyshenkilökokouksessa 10.1.
 
55 op laskennassa käytettävä opiskeluoikeustiedon poimintapäivä
  • asia tiedoksi yhteyshenkilökokouksessa 10.1. ja kirjaus VIRTA-confluenceen
 
Opiskeluoikeuden palautukseen liittyvät kirjaustavat
  • Anna Loukkolta pyydetään Tilastokeskuksen kannanotto siihen, miten puuttuva ilmoittautumistieto vaikuttaa yo- ja amk-tiedonkeruussa
  • selvitetään, onko OKM:n vuodelta 2003 oleva ohje vielä ajantasainen
  • Helena vie ilmoittautumistiedon kirjauskäytäntöön liittyvät kysymykset yliopistojen ja ammatikorkeakoulujen opintohallinnon verkostojen käsittelyyn, tavoitteena yhtenäinen toimintakäytäntö molemmille sektoreille
 
Korkeakoulujen yhteistyössä järjestetyt opinnot, suoritusten siirtyminen ja kirjaaminen
  • asia valmistellaan OKM:n johdolla kevän aikana
 
Pätevöitymiskoulutus opiskeluoikeuden tyyppinä
  • käydään asia läpi yhteyshenkilökokouksessa 10.1. Tavoitteena luopuminen jollain aikataululla ko. opiskeluoikeuden tyypin tuomisesta VIRTAan
  • sovitaan yhteyshenkilökokouksessa 10.1., että erillisiä opintoja suorittaneiden tiedonkeruussa (YO 3.6) poimintaan lisätään määrittely, että  opintosuoritus on "erillisellä oikeudella suoritettu"
 

 

 

  • No labels