1. Johdanto ja arkkitehtuurin rakenteet

Tässä luvussa kuvataan arkkitehtuurin rakenne, laajuus ja arkkitehtuurin hallintamalli.

1.1 Johdanto

Viitearkkitehtuuri kuvaa taiteen perusopetuksen toimialan tavoitetilan tulevaisuudessa. Se on kehittämisen päivittyvä työkalu, joka tukee valittujen strategioiden toteutumista. Viitearkkitehtuuri on julkinen dokumentti, joka on suunnattu erityisesti koulutuksen järjestäjille, oppilaitoksille, ohjausryhmille ja rahoittajille. Myös muut yhteistyökumppanit, kuten muut koulutussektorit, voivat hyödyntää viitearkkitehtuuria. Arkkitehtuurin käyttöohje sisältää eritellysti tietoa siitä, kuinka arkkitehtuuria käytetään.

1.2 Kuvatut kohteet eli artefaktit

Viitearkkitehtuuri perustuu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen -suositukseen (JHS 179) https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/jhs-suositukset/jhs-179-kokonaisarkkitehtuurin-suunnittelu-ja-kehittaminen, joka määrittelee julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmän. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Alla olevassa diagrammissa on merkitty JHS 179 -viitekehykseen vihreällä tässä arkkitehtuurissa kuvattavaksi valitut kohteet. Valitut kohteet ovat diagrammeja, taulukoita tai sanallisia kuvauksia. Tässä arkkitehtuurissa keskitytään strategia-, toiminta- ja tietoarkkitehtuureihin.

1.3 Arkkitehtuurin metamalli eli sen rakenne 

Metamalli kuvaa arkkitehtuurin rakennetta. Se koostuu pääasiassa kolmesta arkkitehtuurisesta kokonaisuudesta: strategisesta tasosta, toiminta-arkkitehtuurista ja tietoarkkitehtuurista.

Strategisella tasolla on tunnistettu ulkoiset ajurit tai megatrendit, joihin vastataan ja joihin löydetään ratkaisut strategisilla tavoitteilla. Megatrendi tarkoittaa yleistä ja maailmanlaajuista kehityssuuntaa, jolla odotetaan olevan mittavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Niihin vastaavat strategiset tavoitteet tarkennetaan edelleen strategisiksi tuloksiksi. Tuloksien toteutumista mitataan indikaattoreilla eli mittareilla. Lisäksi on tunnistettu sidosarkkitehtuurit sekä keskeiset lait ja asetukset, jotka viitearkkitehtuurissa on huomioitava.

Kyvykkyydet ovat asioita, kuten osaamista, toimintatapoja, tietoja ja tietojärjestelmiä, jotka pitää olla olemassa, hankkia tai kehittää, jotta strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Kyvykkyyteen liittyvät organisaation tarvitsemat resurssit, joita ilman kyvykkyys ei toteudu.

Kyvykkyyksillä toteutetaan strategiset toimenpiteet, strategiset toimenpiteet realisoivat strategiset tavoitteet ja strategiset tavoitteet ovat vastaus megatrendeihin/ajureihin. Kyvykkyydet asettavat vaatimuksia taiteen perusopetuksen toiminnalle, ja nämä vaatimukset ja kyvykkyydet toteutetaan toiminta- ja tietoarkkitehtuurilla.

Toiminta-arkkitehtuurissa kuvataan toimijat ja niiden roolit. Toimijat rooleissaan joko käyttävät tai tuottavat palveluita. Palvelut toteutetaan prosessien avulla. Palvelut ja prosessit yhdessä toteuttavat kyvykkyyksiä.

Tietoarkkitehtuurissa on tunnistettu käytettävät käsitteet ja sanasto sekä kuvattu keskeisimmistä käsitteistä muodostetut käsitemallit.

Diagrammi 2. Metamalli

1.4 Rajaukset

TPO:n viitearkkitehtuuri on tavoitetilan arkkitehtuuri, ja se kuvaa ajanjaksoa 2025-2030. Arkkitehtuuri on päivittyvä dokumentti.

Taulukossa 1 on kuvattu arkkitehtuurin sisällöllinen rajaus. Taulukon toisessa palstassa on tarvittaessa tarkennettu rajausta rajaamalla pois joitakin kokonaisuuksia.

Taulukko 1.  Viitearkkitehtuurin rajaus

1.5 Arkkitehtuurin hallintamalli

Viitearkkitehtuurille tehtiin yksinkertainen ja selkeä hallintamalli, joka ohjaa viitearkkitehtuurin kehittämistä ja ylläpitämistä. Hallintamalli kuvaa miten arkkitehtuurityön ja viitearkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja hallintaan kuuluu sekä miten kokonaisarkkitehtuurityötä käytännössä tehdään (Lähde: JHS179). 

Taulukko 2. Hallintamalli