Sivun sisältö:

5.1. Opiskelija vaihtaa lukiota

Opiskeluoikeus on aina oppilaitoskohtainen. Lukiolaki 714/2018 20 § Opiskelijaksi ottaminen: "Opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen päättää koulutuksen järjestäjä."

Jos opiskelija vaihtaa oppilaitosta kesken opintojensa, tulee opiskelijalle tehdä uusi opiskelijaottamispäätös uudessa oppilaitoksessa. Edellisen oppilaitoksen tulee päättää vanha opiskeluoikeus (viimeinen tila "katsotaan eronneeksi") ja uusi oppilaitos luo opiskelijalle uuden opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Uudelle opiskeluoikeudelle tunnustetaan edellisessä oppilaitoksessa suoritetut kurssit/moduulit niin, että ne näkyvät KOSKI-palvelussa tunnustettuina.

5.2. Opiskelija vaihtaa lukion aineopiskelijasta oppimäärän opiskelijaksi tai toisinpäin

Vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan "katsotaan eronneeksi" ja opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella alkamispäivällä. Edellisen opiskeluoikeuden aikana suoritetut kurssit/moduulit tulee tunnustaa uudelle opiskeluoikeudelle niin että ne näkyvät KOSKI-palvelussa tunnustettuina. Näin täytyy toimia, jotta rahoituksen laskenta osaa kohdistaa rahoituksen oikein ja opiskelija kirjautuu oikein aineopiskelijaksi/lukion oppimäärän opiskelijaksi sinä vuonna kun hän on ollut aineopiskelija/oppimäärän opiskelija.

Jos opiskelija vaihtaa lukion aineopiskelijasta oppimäärän opiskelijaksi koulutuksen järjestäjän tulee laskea opiskelijan jäljellä oleva opiskeluaika:

OPH:n valtionosuustiimin ohje:

  • Jos opiskelija on ollut aiemmin lukion koko oppimäärän suorittajana lukiokoulutuksen valtionosuuden perusteena esimerkiksi 2 lukuvuotta, on hänellä vielä jäljellä 2 vuotta (tai 2 lukuvuotta) valtionosuusrahoitteisena lukiokoulutuksen opiskelijana. Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (lukiolaki 714/2018 23 §), opiskelija voidaan lukea valtionosuusrahoitteiseksi opiskelijaksi myönnetyn lisäajan puitteissa.

OKM:n linjaus aikuisten opetussuunnitelman aineopiskelijoiden kuulumisesta valtionosuusrahoituksen piiriin:

  • Aineopintojen aikuisten opetussuunnitelman perusteen mukaisesti suoritettuihin valtionosuusrahoitteisiin kursseihin/moduuleihin voi laskea myös kurssit/moduulit, jotka on suorittanut opiskelija, joka on suorittanut jo aiemmin lukion koko oppimäärän tai joka on ollut opiskelijakohtaisen valtionosuuden perusteena lukiokoulutuksessa jo 4 vuotta.

5.3. Opiskelija vaihtaa nuorten lukion oppimäärästä aikuisten lukion oppimäärän opiskelijaksi

Vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan "katsotaan eronneeksi" -tilaan ja opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uudella aloituspäivämäärällä. Edellisen opiskeluoikeuden aikana suoritetut kurssit/moduulit tulee tunnustaa uudelle opiskeluoikeudelle niin, että ne näkyvät KOSKI-palvelussa tunnustettuina. Opiskelijan opiskeluaika (4 vuotta jos lisäaikaa ei myönnetä) ei ala alusta.

5.4. Opiskelija vaihtaa vuoden 2016 lukion opetussuunnitelman perusteista opiskelemaan vuoden 2021 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan

Vanha opiskeluoikeus tulee päättää tilaan "katsotaan eronneeksi" ja opiskelijalle tulee luoda uusi opiskeluoikeus uuden perusteen diaarinumerolla ja uudella aloituspäivällä. Edellisen opiskeluoikeuden aikana suoritetut kurssit/moduulit tulee tunnustaa uudelle opiskeluoikeudelle niin, että ne näkyvät KOSKI-palvelussa tunnustettuina. Opiskelijan opiskeluaika (4 vuotta jos lisäaikaa ei myönnetä) ei ala alusta.

5.5. Yli neljä vuotta kestävät lukion oppimäärän opinnot

Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä enintään neljässä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (lukiolaki 714/2018 23 §).

Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (lukiolaki 714/2018 23 §), opiskelija voidaan laskea valtionosuusrahoitteisiin opiskelijoihin myönnetyn lisäajan puitteissa. Opiskelijan tilan rahoitusmuotona säilyy siis "valtionosuusrahoitteinen".

Opiskelijalle tulee merkitä lisätietoihin tieto "pidennetty päättymispäivä: kyllä".

  1. Jos opiskelijalle myönnetään lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, opiskeluoikeuden lisätietoihin tulee siirtää tieto "pidennetty päättymispäivä: kyllä".


2. Jos opiskelijalle ei myönnetä lisäaikaa, tai opiskelija on käyttänyt jo lisäajan eikä hän saa opintojaan loppuun, lukiolain mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa jatkaa opintojaan, hän siirtyy aineopiskelijaksi. Opiskelijalle luodaan aineopiskelijan opiskeluoikeus (nuorten oppimäärän mukainen aineopiskelu on aina "Muuta kautta rahoitettu" ja aikuisten oppimäärän mukainen opiskelu voi olla "Valtionosuusrahoitteinen koulutus"). Jos opiskelija tavoittelee edelleen lukion päättötodistusta, tunnustetaan aineopiskelijan opiskeluoikeudelle aiemmin suoritetut kurssit/moduulit (ei rahoituksen piirissä). Kun lukion oppimäärä on suoritettu, tulee aineopiskelijan opiskeluoikeudelle merkitä tieto "lukion oppimäärä suoritettu: kyllä".

5.6. Lukion oppimäärän opiskelija vai lukion aineopiskelija?

KOSKI-palveluun kirjattavan opiskeluoikeuden lähtökohtana on kuvata mitä todistusta opiskelija lukiokoulutuksessaan tavoittelee. Jos opiskelijan tähtäimenä on lukion oppimäärän suorittaminen ja lukion päättötodistus, on hänellä lukion oppimäärän opiskeluoikeus.

Jos opiskelijan tähtäin kyseisessä lukiossa ei ole saada lukion päättötodistusta, hänelle luodaan lukion aineopiskeluoikeus. HUOM! Aina jos opiskelija suorittaa lukio-opintoja lukiokoulutuksen lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, on hänellä oltava lukiokoulutuksen opiskeluoikeus.  

Alla on muutamia esimerkkejä eri tilanteista, ja mitä opiskeluoikeutta kyseisessä tilanteessa käytetään.

Jos opiskelija vaihtaa lukion oppimäärän suorittajasta aineopiskelijaksi tai toisinpäin, vanhaa opiskeluoikeutta ei poisteta/mitätöidä, vaan edeltävä opiskeluoikeus merkitään "katsotaan eronneeksi" -tilaan. Opiskelijalle luodaan uusi opiskeluoikeus, johon aiemmin suoritetut kurssit/moduulit tunnustetaan.

Ns. kaksoistutkinto-opiskelijat

Ns. kaksoistutkinto-opiskelussa opiskelijan pääopiskeluoikeus on ammatillisessa oppilaitoksessa ja opiskelija suorittaa lukio-opintoja mutta ei lukion päättötodistusta. Opiskelija on tällöin aineopiskelija ja hänelle siirretään KOSKI-palveluun opiskeluoikeus, jonka tavoitteena lukion oppiaineen oppimäärä (LOPS2016 opiskelijat) / lukion aineopinnot (LOPS2021 opiskelijat). Opiskeluoikeuden rahoitusmuotona on "muuta kautta rahoitettu". 

Koska lukion aineopiskelu ei kelpaa oppivelvollisuuskoulutukseksi, ei koulutuksen maksuttomuustietoja merkitä opiskeluoikeuden lisätietoihin.

Esimerkkikuva: Opiskelijalla on lukion aineopiskeluoikeus, jossa on jo jonkin verran eri oppiaineiden suorituksia.

Ns. kolmoistutkinto-opiskelijat

Opiskelijan pääopiskeluoikeus voi olla joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Opiskelija tähtää lukion päättötodistuksen, ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Opiskelijan opiskeluoikeus luodaan tavoitteena lukion oppimäärä. Opiskeluoikeuden rahoitusmuoto riippuu siitä, mitä ammatillinen oppilaitos ja lukio ovat sopineet kustannuksista. Jos ammatillinen oppilaitos saa valtionosuusrahoituksen, tulee opiskeluoikeuden rahoitusmuotona käyttää "muuta kautta rahoitettu". Jos lukio saa valtionosuusrahoituksen, merkitään opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi "valtionosuusrahoitteinen". 

Ulkomainen vaihto-opiskelija

KOSKI-pääkäyttäjän tulee luoda Opintopolussa ulkomailta tulevalle vaihto-opiskelijalle oppijanumero ennen kuin oppijan tiedot voidaan siirtää opintohallintojärjestelmästä KOSKI-palveluun. Ohjeet oppijanumeron luontiin löytyvät wiki-sivulta Henkilötunnuksettoman henkilön luominen käyttöliittymässä.

Ulkomailta tuleva vaihto-opiskelija ei yleensä tavoittele lukion päättötodistusta, minkä vuoksi opiskelijalle luodaan lukion aineopiskelijan opiskeluoikeus, jossa tavoitteena on lukion oppiaineen oppimäärän suorittaminen. Jos opiskelija on lukiossa läsnä vähintään lukukauden opiskeluoikeuden rahoitusmuotona käytetään "valtionosuusrahoitteinen koulutus". Jos opiskelija on lukiossa läsnä alle yhden lukukauden, ei opiskelijasta makseta valtionosuusrahoitusta. Tällöin opiskeluoikeuden rahoitusmuodoksi merkitään "muuta kautta rahoitettu". Opiskeluoikeuden lisätietoihin kirjataan tieto "ulkomainen vaihto-opiskelija: kyllä".

Esimerkkikuva: Lopettavan vaihto-opiskelijan tiedot (LOPS21). Opiskelijan opiskeluoikeus on päätetty tilaan "katsotaan eronneeksi", sillä yhtäkään oppiainetta ei suoritettu kokonaisuudessaan. Opiskeluoikeuden tilan yhteyteen rahoitusmuodoksi on merkitty "valtionosuusrahoitteinen", sillä opiskelija oli läsnä koko lukukauden. Opiskeluoikeuden lisätietoihin on merkitty "Ulkomainen vaihto-opiskelija: Kyllä". Opiskelija on suorittanut B3-kielessä yhden moduulin, joka on siirretty KOSKI-palveluun arviointeineen. Lukiokoulutuksen sisältöasiantuntijan antama ohje on, että jos vaihto-opiskelijalle annetaan LOPS-perusteiden mukainen todistus, tulee arviointi olla tehty samoin perustein kuin muillekin opiskelijoille. Jos vaihto-opiskelijalle kirjoitetaan jokin vapaamuotoisempi todistus/selostus suoritetuista opinnoista, ei näitä suorituksia viedä KOSKI-palveluun ellei niitä viedä Muut suoritukset -otsikon alle.

5.7. Ns. "Jaksonvaihtajat": Opiskelija suorittaa osan opinnoistaan toisessa suomalaisessa yhteistyölukiossa - vaihtaa kokonaan oppilaitosta määräajaksi

Opiskelijan opiskeluoikeus pysyy "Läsnä"-tilassa omassa kotilukiossaan ja ”vaihtolukio” luo KOSKI-palveluun aineopiskelijan opiskeluoikeuden tiedolla ”muuta kautta rahoitettu”. Valtionosuusrahoitus kohdistuu kotilukiolle ja lukiot sopivat kuinka kotilukio korvaa kursseista aiheutuvat kustannukset vaihtolukiolle.

5.8. Opiskelija suorittaa opintojaan toisessa suomalaisessa yhteistyölukiossa, mutta opiskelee samaan aikaan päätoimisesti kotilukiossa

Jos opiskelija suorittaa eri oppilaitoksessa jonkin oppiainekokonaisuuden, jota oma oppilaitos ei tarjoa, tulee ko. oppilaitoksen luoda opiskelijalle erillinen aineopiskelijan opiskeluoikeus (muuta kautta rahoitettu). Opiskelija on edelleen läsnä kotilukion opiskeluoikeudella ja ”kotilukio" tunnustaa suoritetut kurssit/moduulit.

Erillisen opiskeluoikeuden luomisesta voidaan poiketa, jos kyse on koulutustoimijan (esim. kaupungin) sisäisesti koordinoidusta yhteisestä kurssitarjonnasta jossa kurssien/moduulien suoritustiedot saadaan automaattisesti näkymään kotilukion opiskeluoikeudella tai kyse on samassa oppilaitoksessa toimivista eri toimipisteistä (esim. päivälukio ja aikuislukio).

Oppivelvollisten opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon oppivelvollisuuslaki, joka määrittää tilanteet, jolloin oppivelvollinen voi keskeyttää oppivelvollisuuden suorittamisen. Lisäksi KOSKI-tilatiedoissa on ohjeistettu tilatieto-merkintöjen käyttämisestä oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä.

5.9. Ylioppilastutkinnon kokeiden suorittajat / korottajat

Oppilaitokset eivät siirrä erikseen tietoa ylioppilaskokeiden suorituksesta KOSKI-palveluun, vaan KOSKI-palvelu saa tiedot suoraan Ylioppilastutkintorekisteristä. Jos opiskelija tulee oppilaitoksen kautta suorittamaan pelkkiä ylioppilastutkinnon kokeita, opiskelijalle ei luoda uutta opiskeluoikeutta KOSKI-palveluun, eikä jo päättyneitä opiskeluoikeuksia siirretä takaisin aktiiviseksi.

Esimerkki 1: Opiskelija on saanut lukion päättötodistuksen keväällä 2023, mutta ei ole saanut ylioppilastutkintotodistusta. Opiskelijan lukion oppimäärän opiskeluoikeus on merkitty valmistuneeksi keväällä 2023, koska lukion päättötodistus on saavutettu. Opiskelija saapuu suorittamaan ylioppilastutkinnon koetta syksyllä 2023. → Oppilaitos ei siirrä KOSKI-palveluun opiskelijasta mitään uusia tietoja, päättynyt opiskeluoikeus näkyy edelleen keväällä 2023 valmistuneena eikä sitä uudelleenaktivoida.

Esimerkki 2: Vuonna 1989 ylioppilastutkinnon suorittanut tulee uudelleen suorittamaan ylioppilastutkinnon koettaan. → Oppilaitos ei siirrä KOSKI-palveluun opiskelijasta mitään tietoja.

Esimerkki 3: Opiskelija on saanut lukion päättötodistuksen keväällä 2023, mutta ei ole saanut ylioppilastutkintotodistusta. Opiskelijan lukion oppimäärän opiskeluoikeus on merkitty valmistuneeksi keväällä 2023, koska lukion päättötodistus on saavutettu. Opiskelija saapuu suorittamaan lukio-opintoja sekä ylioppilastutkinnon koetta syksyllä 2023. → Päättynyt opiskeluoikeus näkyy edelleen keväällä 2023 valmistuneena eikä sitä uudelleenaktivoida. Oppilaitos luo opiskelijalle uuden opiskeluoikeuden lukion aineopintoihin, johon merkitään hänen syksyllä 2023 suorittamansa lukion moduulit. Ylioppilastutkintokokeen suorituksella ei ole vaikutusta lukion aineopiskelun opiskeluoikeuteen.