Ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja erityispiirteet

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat järjestämisluvan puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä toiminta-alueensa osaamis- ja koulutustarpeen mukaisesti. Järjestäjät myös päättävät ylläpitämistään toimipisteistä.

Ammatillinen koulutus uudistuu yhdessä työelämän kanssa, vastaa työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin ja edistää yrittäjyyttä. Työelämässä oppiminen ja työelämäyhteistyö tukevat opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä ja työllistymistä. (KARKKI-hanke 2023)

Opiskelijoiden ja koulutuksen moninaisuus on ammatilliselle koulutukselle tyypillistä. Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä perusopetuksen päättäneille nuorille ja muille vailla ammatillisesta tutkintoa oleville, että työelämässä jo oleville, osaamistaan täydentäville aikuisille ja alanvaihtajille. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi ammatillinen koulutus tarjoaa tutkintoon valmentavaa (TUVA) koulutusta. Ammatillisessa koulutuksessa voi hankkia osaamista myös suorittamalla tutkinnon osia, tutkinnon osan osa-alueita tai erilaisia lisä- ja korttikoulutuksia. (KARKKI-hanke 2023)


Kohti tiedolla ohjautuvaa organisaatiota

Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen johtaminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien autonomian ja vastuun lisääntyminen sekä tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuva kansallinen ohjaus- ja säätelyjärjestelmä edellyttävät koulutuksen järjestäjiltä kokonaisvaltaista toiminnan organisointi- ja johtamisosaamista sekä tietoon perustuvan toimintakulttuurin ja tieto-osaamisen kehittämistä.  

Johtamisen tärkein väline on organisaatio ja sen puitteissa toteutuva työnjako ja yhteistoiminta. Johtaminen on tulosten tekemistä ihmisten avulla ja kanssa. Organisaatio on tavoitteellinen, yhteistyöhön ja kyvykkyyteen perustuva toimintajärjestelmä.

Toimintajärjestelmä sisältää organisaatiorakenteen, henkilöstön ja osaamisen, toimintamallit ja prosessit, tiedon ja tietojärjestelmät, mittaamisen ja laadunhallinnan ja kehittämisen sekä dokumentit, mallit, ohjeet ja työvälineet. Se muodostaa organisaatiolle strategisen, toiminnallisen ja toimintaa tukevan sekä kehittävän kyvykkyyden toimia tarkoituksenmukaisesti palvelujen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Johtaminen voidaan jakaa pitkän aikavälin strategiseen ja päivittäiseen toimintaan keskittyvään operatiiviseen johtamiseen. Strateginen johtaminen kohdistuu toiminnan laaja-alaiseen, pitkän tähtäimen suunnitteluun. Operatiivinen johtaminen puolestaan painottuu jokapäiväiseen käytännön toimintaan.

Johtaminen voidaan jakaa myös asioiden ja ihmisten johtamiseen, jolloin tavoitteena on, että tehdään oikeita asioita oikein. Asioiden johtaminen painottuu operatiiviseen johtamiseen ja ihmisten johtaminen liittyy enemmän visioon perustuvaan strategiseen johtamiseen.

Johtamismalleja ovat esimerkiksi: laatujohtaminen, henkilöstöjohtaminen, tavoitejohtaminen, prosessijohtaminen. Tiedolla johtamisen tavoitteena on, että kaikki toiminta, ei vain johtaminen, on tietoon perustuvaa. 


 

 

Jokaisen organisaation tulee itse valita johtamis- ja toimintajärjestelmänsä, mutta tutkimuskirjallisuuden perusteella tiedetään, että menestyvä organisaatio:

  • määrittelee toiminta-ajatuksen, vision, arvot ja strategian visionsa saavuttamiseksi

  • suunnittelee ja kehittää yhdenmukaiset ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat

  • toimii sovittujen toimintatapojen mukaan

  • seuraa, arvioi ja analysoi toimintaansa

  • kehittää toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteella

  • No labels