Lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida järjestämiään tutkintoja, koulutusta ja muuta toimintaa sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan jatkuvasta parantamisesta. Koulutuksen järjestäjän on myös säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä arviointiin sekä julkistettava järjestämänsä arvioinnin keskeiset tulokset.
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia linjaa kokonaisvaltaisesti laadunhallintaa kaikessa ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri toteuttamismuodoissa. Laatustrategian keskeisenä tavoitteena on luoda yhdensuuntaiset periaatteet sekä puitteet ammatillisen koulutuksen eri toimijoiden laadunhallinnalle ja sen johtamiselle. Lisäksi tavoitteena on tukea systemaattista ja kokonaisvaltaista laadunhallintaa kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla, palveluverkostoissa ja kumppanuusyhteistyössä. Laatustrategia turvaa osaltaan ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuutta ja kannustaa laadunhallintaan ja sen jatkuvaan parantamiseen kohti huippulaatua.
Lue lisää:
Linkki: Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuoteen 2030 (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019)
(Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019)
Ammatillisen koulutuksen visiota ja siitä johdettua laadunhallinnan visiota toteutetaan viiden vaikuttavuustavoitteen avulla:
- Laadunhallinta on kokonaisvaltaista
- Asiakaslähtöisyys on toiminnan lähtökohtana
- Jatkuva parantaminen kohti erinomaisuutta on kiinteä osa toimintaa
- Päätöksenteko, ohjaus ja johtaminen perustuvat tietoon
- Toiminnan laadulle ja vaikuttavuudelle asetetaan selkeät tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista ja tuloksia seurataan systemaattisesti
(Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019)
Päätöksenteko, ohjaus ja johtaminen perustuvat tietoon
Ammatillisen koulutuksen ohjaus, johtaminen ja päätöksenteko perustuvat kaikilla tasoilla tarkoituksenmukaiseen, luotettavaan ja monipuoliseen ennakointi-, arviointi-, seuranta-, talous- sekä tulostietoon sekä muuhun tietoperustaan. Ammatillisen koulutuksen toimijat tuottavat, analysoivat, jalostavat ja käyttävät järjestelmällisesti tietoa päätöksenteossa ja toiminnan uudistamisessa.
Toiminnan tulosten, vaikuttavuuden ja laadun tavoitteet
Laatustrategian mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan tulee kattaa Demingin tai EQAVET-laatuympyrän eri vaiheet ja luoda perustan uudistumiskyvylle sekä jatkuvalle parantamiselle kohti erinomaisuutta.
Toiminnan tavoitteille, laadulle ja vaikuttavuudelle tulee asettaa selkeät tavoitteet. Tuloksia tulee seurata ja arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin niin, että tulokset ovat lähtökohtana uusien tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan parantamiselle.
Laatustrategian mukaan
- Ammatillisen koulutuksen toimijat asettavat tavoitteet koulutukselle sekä sen laadulle ja vaikuttavuudelle, varmistavat niiden toteutumisen ja kehittävät toimintaa tavoitteiden pohjalta kohti erinomaisuutta.
- Ammatillisen koulutuksen toimijat hyödyntävät systemaattisesti niin kansallista kuin omaa organisaatiotaan koskevaa seuranta-, ennakointi-, arviointi- ja tulostietoa ja muuta tietoa ammatillista koulutusta koskevien tavoitteiden ja strategisten linjausten valmistelussa.
- Ammatillisen koulutuksen toimijat julkistavat keskeiset koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta koskevat tulokset ja varmistavat, että tulokset ovat sidosryhmien saatavilla (esim. www-sivuilla) ottaen huomioon tietosuojalainsäännön vaatimukset
Toiminnan tulosten, vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen
Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus kuvata toimintansa onnistumista erilaisilla mittareilla. Osa mittaristosta palvelee organisaation omaa tarvetta ja osa mittaritiedoista tulee raportoida viranomaisille, sidos- ja asiakasryhmille. Ilman mittareita organisaation ja sen sidosryhmien vaikea tietää, miten tavoitteet on saavutettu ja mitä pitää kehittää. Mittarien rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttävät kokonaisvaltaista tiedon hallintaa ja johtamista.
Tasapainotettu mittaristo (tuloskortti) eli Balanced Scorecard (BSC) viitekehys, joka sopii hyvin ammatillisen koulutuksen mittariston taustakehykseksi. Se on mittaristo, joka koostuu neljästä näkökulmasta ja näihin liittyvistä mittareista. Ne ovat riippuvaisia toisistaan ja näkökulmien pohjalta rakennettu tuloskortti pyrkii kuvaamaan organisaation toiminnan kokonaisuutta, jonka keskiössä ovat visio ja strategia. Tasapaino muodostuu neljän näkökulman kautta, jotka ovat 1) taloudellinen näkökulma, 2) asiakasnäkökulma, 3) sisäisten prosessien näkökulma ja 4) innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat itse mittaristonsa kehittämisestä ja ylläpidosta, mutta jatkossa OKM:n ja koulutuksen järjestäjien olisi ehkä järkevää pyrkiä rakentamaan yhteinen kansallinen mittaristo, joka olisi integroitu mm. opinto- ja tutkintorekisteriin (Koski) sekä opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmiin.
Lue lisää ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta ja mittaristosta: Tiedolla johtaminen - Mittariston rakentaminen
