MITTARISTON RAKENTAMINEN

  • Valitse ensin viitekehys, jonka varassa voit rakentaa eheän ja johdonmukaisen mittaristokokonaisuuden.
  • Johda mittarit organisaation tavoitteista käsin ja varmista, että ne muodostavat loogisen ketjun.
  • Ota huomioon asioiden välinen systeemisyys ja tunnista mahdolliset vipupisteet.
  • Huomioi, että mittarit koostuvat sekä osoittavista että selittävistä (objektiivinen ja subjektiivinen) mittareista.
  • Varmista, että mittarit palvelevat eri johtamisen funktioita (tulevaisuuden johtamisen, tunnistetun muutostarpeen eli strategisen johtamisen sekä operatiivisen nykyhetken suorituksen johtamisen).
  • Tarkasta, että mittari mittaa luotettavasti ja toistettavasti sitä mitä sen on tarkoituskin mitata ja että se on ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti tulkittavissa.
  • Kirjaa mittareiden tarkoitus, hyöty käyttötarkoitus, tarkka laskentatapa, tavoitearvo ja metodi


Hyvän mittarin periaatteet

  • Validiteetti: mittarin kyky mitata sitä, mitä sillä on tarkoitus mitata.
  • Reliabiliteetti: luotettavuus, käyttövarmuus, toimintavarmuus. Kuinka johdonmukaista, tasalaatuista ja vertailukelpoista mittarin aineisto on. Mittauksen toistettavuus.
  • Yksinkertaisuus ja ymmärrettävyys: onko mittari suunnattu niitä tulkitseville henkilöille?



Työkaluja mittariston laatimiseen

Mittariston tarkastuslistat:

Osa-alue

Vastaus

Valittu viitekehys


Mittarit on johdettu tavoitteista käsin


Mittaristo muodostaa loogisen ketjun

(vipupisteet ja syy-seuraussuhteet tulevat esiin)


Mittarit kattavat myös tulevaisuuden johtamisen, ei vain operatiivisen nykyhetken suorituskyvyn)


Mittaristo mittaa monipuolisesti ja kattavasti toimintaa

  • Sisältää subjektiivisia (laadullisia) ja objektiivisia (määrällisiä) mittareita
  • Tasapainoinen (talous, prosessit, asiakas, oppiminen ja kehitys)



  

Mittari

Ohjausvaikutus

(Ohjaa toimintaa tavoiteltavaan suuntaan)

Validiteetti

(mittarin kyky mitata sitä, mitä sillä on tarkoitus mitata.  Heijastaako mittari haluttuja asioita / toimintaa? )

Yksinkertaisuus ja ymmärrettävyys

(ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti tulkittavissa)

Reliabiliteetti

(mittaa luotettavasti ja toistettavasti sitä mitä sen on tarkoituskin mitata)

Hyöty ja käyttötarkoitus

Tavoitetaso /raja-arvot





































Mittareiden toteutussuunnitelma ja käyttötapauskartoitus

TEEMA

Mittari

Tietolähde

Tarvittavat tiedot

Laskenta-, käsittely-sääntö

Tiedon tuottamien frekvenssi

Visualisointi

Lähdetaulut / kentät

Toteutuksen kompleksisuus

(1=Helppo, 2 = Koht. työläs, 3 = Erittäin työläs)

Vastuu




















TEEMA

Käyttötapaus






Hyödyntäjärooli






Päätöksentekopiste






Tiedot






Näkymät








Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus ja mittaristo.

Työpaketissa 2 syvennyttiin ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuteen ja mittaristoon. Oheisissa materiaaleissa on käyty läpi ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta sekä erilaisia lähestymistapoja ja tulokulmia mittaristoihin (esim. rahoitusmittarit, KPI-, BSC- tai OKR-malli ja vaikutusketjumalli). Lisäksi materiaaleihin on koottu esimerkkejä vaikuttavuusmittaristosta sekä eri oppilaitosten mittaristoista. Voit lukea lisää ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta ja toiminnan mittaamisesta: Ammatillisen koulutuksen johtaminen - Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta.


Vaikuttavuude nlyhyt opppimäärä ja erilaisia lähestymistapoja mittaristoon

Osa 1. Lähestymistapa vaikuttavuuteen ja mittaristoon 6.3.2024.pdf

Oppilaitosten hyviä käytäntöjä

Mittaristo caset.pdf

  • No labels