Tietotuotteen kehittäminen (palvelumuotoilu, tekninen toteutus sekä käyttöönotto) on iteratiivinen prosessi, jonka aikana selvitetään raportoinnin tietotarpeet, suunnitellaan ja toteutetaan raportit sekä kerätään palautetta ratkaisusta loppukäyttäjiltä ja jatkokehitetään tietotuotetta palautteen perusteella.

Prosessin vaiheet:


Raportoinnin kehityksessä ja siten myös määrittelyssä prosessin toteutus on syytä olla iteratiivinen ja ketterästi toteutettu, esimerkiksi hyödyntäen Scrum menetelmää.



Oppimisanalytiikan tiedon mallinnus prosessi

Pedagogisen tietojohtamisen kehittäminen on jatkuva prosessi. Kehittämisen tueksi on ammatillisen koulutuksen verkostossa laadittu pedagogisen tietojohtamisen prosessikuvaus. Oppimisanalytiikkaan pohjautuvan pedagogisen tietojohtamisen prosessi on jaoteltu seitsemään vaiheeseen (ks. kuva oikealla)

  1. Pedagogisen tietojohtamisen suunnittelu aloitetaan tietotarpeiden kartoittamisella. Tietotarpeiden tunnistaminen ja tarvittavan tiedon kartoittaminen voidaan toteuttaa haastattelemalla eri kohderyhmiä ja laatimalla kyselyjä. Tärkeintä on selvittää, millaista tietoa eri kohderyhmät tarvitsevat ja mihin tarkoitukseen tietoa hyödynnetään. (ks. lisää Tietotuotteiden määrittely)
  2. Tietolähteiden tunnistamisessa tarkastellaan saatavilla olevia, organisaation käytössä olevia ja kansallisia avoimia datalähteitä. Tehdyn kartoituksen pohjalta varmistetaan, että saatavilla olevat datalähteet vastaavat aikaisemmin määriteltyjä tietotarpeita. (ks. lisää Tietotuotteiden määrittely)
  3. Tiedonsiirron suunnitteluvaiheessa tarkennetaan, mistä ja millaista dataa halutaan siirtää. Tarvittaessa järjestelmien välille rakennetaan rajapintoja, joilla mahdollistetaan tiedonsiirto eri järjestelmien välillä. Rajapintojen lisäksi määritetään, miten usein tieto päivittyy. Koulutusorganisaation omista datalähteistä siirrettävän tiedon oikeellisuus ja yhdenmukaisuus tulee varmistaa ennen tiedonsiirron käyttöpäätöstä. (ks. lisää Tiedon laatu)
  4. Tiedon näkyvyyden osalta määritetään, kenellä on oikeus tarkastella tietoja. Pedagogisessa tietojohtamisessa voidaan määrittää erilaisia käyttäjärooleja. Tiedon näkyvyyden suunnitteluvaiheessa on tärkeä määrittää, voidaanko saatavilla olevaa tietoa suodattaa ja pääseekö loppukäyttäjä porautumaan raporteissa yksityiskohtaisempaan tietoon (ks. lisää Tietotuotteiden määrittely)
  5. Tiedon visualisointivaiheessa määritetään, millaisia koontinäkymiä erilaisista datalähteistä halutaan tietotarvekartoituksen mukaisesti. Tietoa voidaan havainnollistaa erilaisten mittarien, kuvaajien tai karttojen avulla. Tiedon visualisoinnissa on tärkeää huomioida lisäksi tietotyöpöydän käytettävyys. (ks. lisää Tietotuotteiden määrittely)
  6. Reagointimallit ovat ennalta määriteltyjä herätteitä, jotka aktivoituvat tietotyöpöydällä raja-arvojen ylittyessä tai alittuessa. Reagointimalleja suunniteltaessa määritetään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään oppimisanalytiikan tuottaman tiedon pohjalta. (ks. lisää Tietoon reagoinnin toimintamalli)
  7. Tiedon käytön vaiheessa ohjeistetaan ja perehdytetään loppukäyttäjiä tietotyöpöydän sisällön hyödyntämiseen omassa työssään (ks. lisää Tietotuotteiden käyttöönotto). Tietotyöpöytien käyttöönotolla varmennetaan, että oppimisanalytiikan tuottama tieto saadaan koulutuksenjärjestäjän pedagogisen tietojohtamisen hyödyksi. (ks. lisää Tiedon hyödyntämisen toimintamalli)

Raportoinnin seurantaan on määritetty vastuuhenkilöt (ks. lisää vastuista). Loppukäyttäjiltä kerätään palautetta, jotta tiedon luotettavuus voidaan varmistaa. Käyttäjien antama palaute huomioidaan tietotyöpöytien jatkokehittämisessä (ks. lisää palvelumuotoilusta). Pedagogiseen tietojohtamiseen liittyvä tiedon tarve ja visualisointien tuottaminen tulee ottaa huomioon organisaation tiedonhallintamallissa ja sen kehittämisessä. (ks. lisää tiedonhallintamallista).

(OA-hanke, 2023)


 

Kuvassa on esitetty pedagogoisen tietojohtamisen kehittämisen prosessikaavio. Kuvan sisältö esitellään alla olevassa tekstissä.

(OA-hanke, 2023)

Case esimerkki - POC

Työpaketissa 2 toteutettiin konkreettinen POC vaikuttavuuden mittarien toteutuksesta. Lue oheisesta materiaalista, miten tietotarpeesta tietotuotteeksi -prosessi käytännössä tapahtuu. Voit halutessasi tutustua myös POCin taustamateriaaleihin: Mittaristo rakentaminen - Esimerkki vaikuttavuusmittaristosta ja Tiedon mallintaminen: Käsite- ja tietomallin luominen.

osa 3 Mittareiden testaus - POC käytännössä TP2.pdf


 

Aloittelijan ohjeet Power BI:n käyttöön

Tieto-osaava-hankkeessa luotiin Aloittelijan ohjeet Power BI:n käyttöön. Ohjeen tavoitteena on mahdollistaa Power BI:n käytön aloittaminen opiskelijatietojen raportointiin ja tarkasteluun. 

Oppaan sisältämät 12 ohjevideota ovat katsottavissa myös yksittäin alla. 


Power BI -ohjevideot

 

Tieto-osaava: PowerBI 2. Tietojen käsittely Power Queryllä

 

Tieto-osaava: PowerBI 3. Relaatioiden tekeminen PowerBIssä

Tieto-osaava: PowerBI 6. Vertailuvisualisoinnin rakentaminen

Tieto-osaava: PowerBI 8. Työtilan luominen

Tieto-osaava: PowerBI 9. PowerBI-raporttien julkaiseminen

Tieto-osaava: PowerBI 10. Julkaiseminen sovelluksen kautta 

Tieto-osaava: PowerBI 11. Studenta ODBC -tietolähteen luonti

Tieto-osaava: PowerBI 12. Studentan tietojen käyttö

  • No labels