Kirjaudu Wikiin oikeasta yläkulmasta, jos haluat kommentoida opasta.

|

Log in from the top right corner if you want to comment on the guide.


Altmetriikka seuraa julkaisujen (esim. artikkelit, kirjat) näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkopalveluissa. Se yhdistelee esimerkiksi julkaisujen latausmääriä, mainintoja uutissivustoilla, twiittauksia, reaktioita ja perinteisiä viittauksia.

Verrattuna perinteisiin viittauksiin, altmetriikka auttaa tunnistamaan nopeammin julkaisujen vaikuttavuutta. Twiittaukset Twitterissä ja maininnat uutissivustoilla voivat kertyä hyvin nopeasti julkaisun ilmestymisen jälkeen verrattuna viittauksiin, joiden kertymiseen menee kuukausia ja jopa vuosia.

Jotta julkaisut tulisivat esille altmetriikka-laskennoissa, täytyy niillä olla jokin vakiintunut pysyvä tunniste. Tällaisia tunnisteita ovat mm.:

  • DOI: yleensä erilaisissa julkaisukanavissa julkaistut artikkelit, mutta myös mm. datasetit
  • ISBN: kirjoille
  • URN: useat julkaisutyypit

Pysyvää tunnistetta käyttämällä julkaisu tulee seuraavaksi saada esille palvelussa, joita altmetriikka-työkalut seuraavat. Yleisimpiä altmetriikka-palvelujen seuraamia lähteitä ovat esimerkiksi Twitter ja Facebook. Palvelujen seuraamat taustalähteet vaihtelevat.

Altmetric Explorer

Eniten esillä oleva altmetriikka-palvelu on Altmetric Explorer. Sen tunnistaa yleensä värikkäästä donitsista tai Altmetric-tekstin omaavasta kuvakkeesta. Palvelu on käytössä jo monissa kansainvälisissä julkaisuissa, jotka esittävät artikkelien yhteydessä  julkaisulle Altmetric Explorer-palvelun laskeman näkyvyysarvon. Esimerkki palvelun tarjoamasta tiedosta.

Altmetriikka-donitsi kuvaa julkaisun näkyvyyttä kahdella tavalla:

  • Donitsin keskellä oleva numero kuvaa näkyvyyttä numeraalisesti: mitä suurempi arvo, sitä näkyvämmäksi julkaisu on arvioitu. Arvo perustuu julkaisun näkyvyyteen erilaisissa verkkopalveluissa ja eri palveluilla on suurempi painotus kun toisilla. Esimerkiksi julkaisun maininta uutissivustolla on painoltaan kahdeksankertainen verrattuna yhteen twiittiin Twitterissä.
  • Donitsin eri värit kuvaavat verkkopalvelujen osuutta julkaisun näkyvyydelle. Esimerkiksi donitsin ollessa suurelta osin vaaleansininen, kuvaa se julkaisun näkyvyyden painottuvan Twitteriin.

Tutustu donitsin värien merkityksiin ja näkyvyyspisteiden laskentaperiaatteisiin ja taustalähteisiin.

Palvelusta on muutamia maksuttomia vaihtoehtoja. Palvelussa voi esimerkiksi ladata selaimeen kirjanmerkin (selainliitännäisen), joka näyttää Altmetriikka-donitsin avulla tietoja kaikista julkaisuista, joilla on DOI. Palvelusta on mahdollista saada myös maksuton rekisteröitymistä edellyttävä perusversio kahdelle käyttäjälle organisaatiossa.

Maksullinen Altmetric Explorer for Institutions mahdollistaa organisaatiokohtaisen tarkastelun tuomalla palveluun organisaation rakenteen, esimerkiksi tiedekunnat ja yksiköt. Palvelun avulla voi esimerkiksi tallentaa hakuja, luoda raportteja, viedä datan Exceliin.


PlumX

PlumX toimii melko samalla tavoin kuin sitä tunnetumpi Altmetric Explorer. PlumX:n altmetriikka-laskenta on käytössä mm. Scopus-tietokannassa, joka esittää artikkelien verkkonäkyvyyttä PlumX-palvelun avulla.

PlumX-laskennassa julkaisu ei saa yksittäistä arvoa.

  • PlumX-kuvake kertoo väreillään missä kategorioissa julkaisu on saanut huomiota. Palvelu käyttää viittä kategoriaa. 
  • "Oksien" koko kertoo julkaisun näkyvyyden tasosta eri verkkopalveluissa. Esimerkiksi sinisen oksan ollessa muita suurempi, kertoo se julkaisun saaneen paljon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Lisätietoa PlumX-metriikkasta ja värikoodeista palvelun sivulla. 

Monet tietokannat ja lehtien verkkosivut ovat integroineet PlumX Metricsin alustoihinsa tarjotakseen artikkelitason altmetrisiä tietoja. PlumX Metricsia hyödyntäviä suosittuja alustoja ovat mm.: Scopus, ScienceDirect ja Mendeley. PlumX-kuvake on mahdollista tietyissä tapauksissa ladata ilmaiseksi ei-kaupallisiin avoimiin lehtiin ja julkaisuarkistoihin. 

Maksullinen PlumX Dashboard mahdollistaa organisaatiokohtaisen tarkastelun: tutkijan, aiheen, lehden, koulutusohjelman ja laitoksen tasolla.


CrossRef Event Data

CrossRef Event Data seuraa julkaisujen näkyvyyttä ja kerää DOI-tietojen avulla tietoa verkossa tapahtuvista julkaisuihin liittyvistä tapahtumista, kuten maininnoista uutisartikkeleista tai sosiaalisessa mediassa. Tapahtuma koostuu kolmesta osasta: subjektista eli missä tutkimus mainittiin (esim. Wikipedia), objektista eli mikä tutkimus mainittiin perustuen DOI-tietoon, ja suhteesta eli  miten tutkimus mainittiin (viittaus tai keskustelu). CrossRef Event Data tarjoaa tietoa näistä tapahtumista avoimen, ilmaisen rajapinnan avulla analysoitavaksi. Tietolähteinä käytetään mm. uutissivustoja, blogeja ja sosiaalista mediaa. Palvelu pyrkii seuraamaan mahdollisimman laajasti verkossa tapahtuvia tapahtumia, mutta sen kattavuudessa on rajoituksia.
Lähteet:
Event Data (8.9.2020) Saatavilla: https://www.crossref.org/services/event-data/ [Viitattu 3.8.2023]

Huomioitavaa altmetriikassa

Altmetriikan etu perinteisiin julkaisumetriikan menetelmiin:

  • Viittaukset ja altmetriikan tulokset korreloivat heikosti, koska ne mittaavat julkaisujen erityyppistä käyttöä (reaktiot, jakamiset ja lataamiset).
  • Altmetriikka tunnistaa nopeammin julkaisujen saaman huomion, koska verkkokeskustelu käydään yleensä välittömämmin.
  • Altmetriikka tavoittaa erilaisia käyttäjäyhteisöjä (käyttäjiä myös tiedeyhteisön ulkopuolelta) ja kuvastaa erilaisia tutkimuksen tuottamia vaikutuksia (yhteiskunnallinen vaikuttavuus).
  • Altmetriikan tuottama tieto on periaatteessa saatavilla helposti.


Altmetriikan haasteita:

  • Dataa kertyy tyypillisesti niin vähän, että tilastollinen analysointi ei ole järkevää.
  • Somemittarit ovat heterogeenisia, eli keskustelujen, mainintojen, jakamisen ja kommentointien merkitysten tulkitseminen on haastavaa.
  • Käytön helppous (helppo reagoida, jakaa jne.), jolloin vääristymien mahdollisuus kasvaa (esim. huumoritykkäykset).
  • Tavoitetaanko mittarilla ohimenevää pintakohinaa vai aitoa vaikutusta (nopeus).
  • Tieteenalojen erilaisuus (lääke, bio-, ja sosiaalitieteet, sekä humanistinen tutkimus saavat enemmän osumia kuin tekniikka ja luonnontieteet).
  • Tulosten manipulointi (liittyy sosiaalisen median sisäänrakennettuun toimintaperiaatteeseen).
  • Seurattavien kanavien elinkaaren vaikutus (esim. joidenkin kanavien merkitys hiipuu, seuranta lakkaa tai palveluun lisätään uusia seurattavia kanavia).

Lue lisää

Fraumann, G. (2020) What lies behind altmetrics scores? Guidelines on how to use qualitative approaches in altmetrics. A report from LIBER’s Innovative Metrics Working Group. LIBER. Saatavilla: https://libereurope.eu/wp-content/uploads/2020/12/Guidelines-on-how-to-use-qualitative-approaches-in-altmetrics-1.pdf 

Avoin tiede ja tutkimus -hanke, Vaikuttavuusselvitys -työryhmä (2015) ATT-vaikuttavuusselvitysryhmän raportti: Selvitys. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016122731715

  • No labels