Scopus on maksullinen tietokanta, jonka Suomessa tilanneet organisaatiot ja tietokannan käyttöoikeudet ovat luettavissa sivulla FinElibin Scopus-sivulta.
Tietokannan sisältö ja laadunvarmistus
Julkaisumetriikan näkökulmasta Elsevier-kustantamon Scopus-viittaustietokanta on yksi keskeisimmistä julkaisudatan lähteistä. Scopus julkaistiin vuonna 2004 ja hyvin nopeasti se nousi selkeäksi kilpailijaksi huomattavasti pidempään toimineelle Web of Science -tietokannalle.
Scopuksen etuna erityisesti Web of Science -tietokantaan verrattuna on pidetty kattavuutta sen indeksoidessa yli 82 miljoonaa dokumenttia yli 7000 kustantajalta. Kattavuus on suurinta tyypilliseen tapaan lehtien osalta (vuonna 2020 noin 24000 lehteä), mutta myös konferenssijulkaisujen määrä (vuonna 2020 noin 9,8 miljoonaa konferenssipaperia) on osalla aloja huomattava. Kirjojen ja kirjan kappaleiden osalta kattavuutta on parannettu jo pitkään ja vuoden 2020 alussa tietokantaan oli indeksoitu noin 850 kirjasarjaa ja yhteensä yli 210 000 kirjaa. Perinteisten julkaisutyyppien lisäksi Scopuksen kautta on haettavissa myös n. 44 miljoonaa patenttia. Scopuksen sisältöä on kuvattu kohtuullisen monipuolisesti heidän omilla kattavuussivuillaan.
Scopuksen indeksoiman sisällön laatua valvoo itsenäisistä eri alojen asiantuntijoista koottu Content Selection and Advisory Board (CSAB). CSAB arvioi kaikki Scopukseen indeksoitavaksi ehdotetut julkaisukanavat sekä laadullisten että määrällisten indikaattoreiden avulla. Vuosittain Scopukseen ehdotetaan lisättäväksi noin 3500 uutta kanavaa, mutta näistä vain 33 prosenttia ylittää tekniset kriteerit. Näistäkin loppujen lopuksi hyväksytään tietokantaan CSAB:n arvioinnin jälkeen noin 50 prosenttia. Uusien julkaisukanavien lisäksi CSAB toteuttaa myös uudelleenarviointia sellaisten kanavien osalta, joiden tuotannossa havaitaan puutteita tietokantaan hyväksymisen jälkeen. CSAB:n toimintaa ja mm. heidän käyttämiään metriikoita on kuvattu Scopuksen sisältöpolitiikkaa ja valintaa kuvaavilla sivuilla.
Jonkin verran keskustelua on herättänyt Scopuksen epäluotettaviksi (esim. predatory-kanavat) havaitsemien julkaisukanavien kohtelu. Mikäli CSAB:n päätöksellä julkaisukanava päätetään poistaa Scopuksesta, se tarkoittaa indeksoinnin lopettamista jatkossa: kaikki jo aikaisemmin tietokantaan sisällytetyt julkaisut kyseisestä kanavasta jäävät kuitenkin edelleen tietokantaan. Tällä toimintatavalla CSAB pyrkii pitämään kiinni tavoitteesta, että julkaisudatan käyttö tietokannassa pysyy vakaana ja johdonmukaisena.
Tieteenalaluokitukset
Scopuksessa tieteenalaluokitus tunnetaan nimellä All Science Journal Classification (ASJC). Luokitus on toteutettu kahdella tasolla, josta ylemmällä luokitus jakautuu 27 kategoriaan. Näiden pääkategorioiden alla oleva alaluokitus sisältää puolestaan 304 kategoriaa. Jokainen tietokannan sisältämä julkaisu kuuluu yhteen tai useampaan kategoriaan julkaisukanavansa perusteella. Tieteenalaluokitusta hyödynnetään useiden indikaattorien laskennassa: näitä ovat esimerkiksi julkaisukanaville laskettava CiteScore-indikaattori sekä artikkelien tieteenalanormalisoitua viittausvaikuttavuutta kuvaava Field-weighted citation impact (FWCI) -indikaattori. Scopuksessa ASJC-luokitusta voidaan hyödyntää mm. haussa sekä tulosjoukkojen suodatuksessa. Oppaan sivulla Tieteenalojen välisiä eroja on kerrottu enemmän tieteenalaluokituksista.
Perusominaisuudet
Scopuksen tietokantarakenne mahdollistaa tarkastelun dokumenttien (basic ja advanced document search), kirjoittajien (author search), organisaatioiden (affiliations search) ja julkaisukanavien (Sources) kautta.
Dokumentit
Viittaustietokantojen keskeisintä käyttöä on yleensä dokumenttitason tarkastelu hakulausekkeiden avulla. Perushaun hakijaa ohjaava lomakemalli antaa yleensä riittävät mahdollisuudet haun toteuttamiseen, mutta varsinainen edistynyt haku (advanced document search) on ainoa mahdollisuus hyödyntää kaikkia erilaisia Scopuksen tarjoamia hakumahdollisuuksia. Lisätietoa hakumahdollisuuksista on saatavissa Scopuksen hakuoppaasta.
Kuva 1. Näkymä Scopuksen etusivusta, joka on myös ainoa väylä tietokannassa päästä käyttämään varsinaista edistynyttä hakua. Samoin etusivulta on pääsy kaikkiin eri hakulomakkeisiin. Scopus, http://www.scopus.com, 7.4.2022.
Kirjoittajat
Kirjoittajien kautta tarkastelun mahdollistaa Scopuksen algoritmien avulla muodostetut noin 17 miljoona kirjoittajaprofiilia. Scopus Author Identifier ja siinä käytetty algoritmi tunnistaa yksittäiset kirjoittajat julkaisujen tekijätiedoista ja peilaa niitä jo tehtyihin profiileihin. Algoritmi käyttää tekijöiden tunnistamiseen heidän nimiensä lisäksi organisaatiotietoja, osoitteita, tieteenalaa, julkaisukanavaa, julkaisun päiväystä, viittauksia ja yhteiskirjoittajia. Scopus mahdollistaa myös tutkijalle ORCID-profiilin yhdistämisen Scopuksen tutkijaprofiiliin, mikä auttaa osaltaan algoritmia tunnistamaan julkaisuille oikeat profiilit. ORCID-tunnisteen linkittäminen mahdollistaa myös julkaisutietojen siirron Scopuksesta tutkijan omaan ORCID-profiiliin.
Tutkijat voivat myös itse pyytää korjauksia omiin profiileihinsa suoraan profiilisivun kautta. Tällöin heillä on mahdollisuus mm. lisätä vääriin profiileihin linkittyneitä julkaisuja heidän omaan profiiliinsa. He voivat myös vaikuttaa oman nimensä esiintymismuotoon sekä organisaatiotietoon. Tutkijaprofiilin korjauspyyntöjä voi lähettää myös joku muu tutkijan itsensä lisäksi (esimerkiksi organisaatioiden julkaisumetriikan parissa työskentelevät henkilöt).
Kirjoittajaprofiileihin on Scopuksessa oma hakuosio, joka mahdollistaa kirjoittajien hakemisen nimien lisäksi myös organisaatiotietoja hyödyntäen. Myös yksittäisistä artikkeleista on aina pääsy kirjoittajien profiileihin.
Organisaatiot
Kirjoittajaprofiilien lisäksi Scopus muodostaa algoritminsä avulla profiilit myös julkaisuissa esiintyville organisaatioille, joita on tunnistettu noin 80 000. Myös nämä tiedot tulevat julkaisuissa olevien tekijätietojen kautta, joista algoritmi pyrkii tunnistamaan ja linkittämään kunkin julkaisun oikeisiin organisaatioihin. Organisaatioilla on myös itsellään mahdollisuus korjata organisaation profiilia Institution Profile Wizard (IPW) -työkalun avulla. Oikeudet työkalun käyttöön voi saada vain rajallinen määrä organisaation itsensä virallisesti valtuuttamia edustajia.
Julkaisukanavat
Scopuksen Sources-osio mahdollistaa Scopuksen sisältämien julkaisukanavien tarkastelun samantyyppisellä tavalla kuin Journal Citation Reports -työkalussa voi tarkastella Web of Science -tietokannan indeksoimia julkaisukanavia. Marraskuussa 2021 osion kautta voi tarkastella yli 42000 julkaisukanavaa. Tietokannan sisältämien lähteiden osalta voidaan tarkastella mm. kattavuusvuosia Scopuksessa, mihin tieteenaloihin lähde on luokiteltu ja monia erilaisia julkaisukanavan saamia indikaattoriarvoja. Näitä ovat mm. CiteScore, SJR- ja SNIP-indikaattorit, joita on esitelty tarkemmin Lehtien arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita -luvussa.
Analyysityökalut
Vaikka useimmiten tehokkainta on tuottaa Scopuksesta julkaisujoukkoja ja analysoida niitä muiden työkalujen avulla, on myös Scopuksessa itsessään omia analysointimahdollisuuksia tulosjoukoille.
Näistä mahdollisuuksista selkein on Analyze search results -ominaisuus, joka mahdollistaa saadun tulosjoukon analysoinnin ja visualisoinnin seuraavista eri näkökulmista:
- Julkaisumäärä vuosittain
- Julkaisumäärä eri julkaisukanavissa vuosittain
- Julkaisumäärä tekijöittäin
- Julkaisumäärä organisaatioittain
- Julkaisumäärä maittain
- Julkaisumäärä ja osuus julkaisutyypeittäin
- Julkaisumäärä ja osuus tieteenaloittain
- Julkaisumäärä rahoittajittain
Julkaisujoukkoja voidaan analysoida myös View citation overview -ominaisuuden avulla, joka mahdollistaa julkaisujoukon julkaisujen saamien viittausten tarkastelun. Työkalun avulla julkaisuille lasketaan kokonaisviittausmäärä sekä h-indeksin arvo. Julkaisujoukolle ja kaikille yksittäisille julkaisuille nähdään myös vuosittaiset viittausmäärät. Viittausten laskennassa voidaan myös halutessaan poistaa kaikkien kirjoittajien itseviittaukset ja viittaukset kirjoista.
Rajoitteet ja kritiikki
Merkittävin rajoite Scopuksen kohdalla on rajoitettu saatavuus, sillä tietokannan käyttö on maksullista. Suuret yliopistot ovat yleensä hankkineet käyttöoikeudet yliopistoyhteisölleen, mutta tilanne ei ole sama pienemmille yliopistoille, ammattikorkeakouluille tai tutkimuslaitoksille. Suomalaisten organisaatioiden osalta Scopuksen saatavuuden voi tarkistaa FinElib-konsortion Scopus-tilaajat -sivuilta.
Scopus-tietokannassa on myös merkittäviä puutteita kattavuudessa, erityisesti osalla ihmistieteitä. Kattavuuden kannalta merkittävimmät puutteet näkyvät erityisesti kirjojen ja konferenssijulkaisujen osalta. Web of Science -tietokannasta poiketen Scopukseen ei indeksoida kirja-arvosteluita lainkaan. Myös tietokannan keskittyminen pääasiassa englanninkieliseen kirjallisuuteen aiheuttaa omat rajoitteensa kattavuuteen. Toki tietokantaan hyväksytään myös muun kuin englanninkielisiä julkaisuja, mutta yhtenä valintakriteerinä on kuitenkin julkaisukanavissa julkaistavien artikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät ja otsikot. Myös julkaisujen ikä vaikuttaa kattavuuteen. Vaikka tietokannan vanhimmat julkaisut ovat vuodelta 1788, niin julkaisuluettelot ovat käytettävissä kaikkien julkaisujen osalta vuodesta 1970 alkaen. Näin ollen viittauksiin perustuviin analyyseihin voi ottaa mukaan julkaisuja 70-luvulta lähtien.
Julkaisumetriikan käytön näkökulmasta Scopuksessa on myös teknisiä rajoitteita, jotka hankaloittavat varsinkin suurten tulosjoukkojen käsittelyä. Mikäli käyttäjä haluaa luoda raportin täydellisillä tietokannan julkaisuille tarjoamilla tiedoilla, on tulosjoukon käsittelyn rajana korkeintaan 2000 julkaisua. Mikäli käyttäjälle riittää julkaisuista tyypillisimmät viitetiedot, on tällöin rajana 20000 julkaisua. Sama 20000 julkaisun raja koskee myös julkaisujoukon vientiä SciVal-työkaluun.
Muita mahdollisuuksia Scopus-datan käyttöön
Scopuksen sisältämää julkaisudataa voidaan hyödyntää myös Scopus API:n avulla ilman varsinaisen käyttöliittymän käyttöä. Scopuksen julkaisudatan koneluettava käyttö Scopus API:n avulla vaatii ohjelmointitaitoja ja tietokannan käyttö täysimääräisesti API:n avulla on tarjolla vain Scopus-tilaajille.
Vaikka Scopuksen käyttöliittymässä on rajoitteita suurten julkaisumäärien käsittelylle, on Elsevier mahdollistanut omien järjestelmiensä (kuten Scopus) suurten datamäärien käsittelyn tutkimuskäyttöön erillisen pilvipohjaisen ICSR Lab -alustan avulla. Käyttöoikeutta haetaan tutkimussuunnitelman sisältävällä hakemuksella. Lisätietoa alustasta on saatavilla ICSR Labin omilla sivuilla.
Lähteet
Elsevier (Ei päiväystä) Scopus. Saatavilla: https://www.elsevier.com/solutions/scopus [Viitattu 4.11.2021]
Elsevier (Ei päiväystä) Scopus LibGuide. Saatavilla: https://elsevier.libguides.com/Scopus/home [Viitattu 9.5.2022]
Elsevier (Ei päiväystä) Scopus: Access and use Support Center. Saatavilla: https://service.elsevier.com/app/home/supporthub/scopus/ [Viitattu 20.10.2021]
Elsevier (Ei päiväystä) Elsevier Developer Portal: Products: Scopus. Saatavilla: https://dev.elsevier.com/sc_apis.html [Viitattu 13.4.2022]
Meester, W. (2021) The guardians of Scopus. Elsevier Connect. Saatavilla: https://www.elsevier.com/connect/the-guardians-of-scopus [Viitattu 20.10.2021]