Kevään 2022 ensimmäisessä tapahtumassa esiteltiin CSC:n arkaluonteisen datan palvelukokonaisuutta.
5.5. tulossa käyttäjille suunnattu webinaari SD-palveluista:
https://ssl.eventilla.com/event/M0XpP?_gl=1*fygm02*_ga*NzA4MzI0NTQwLjE2NDg4MTQzMzY.*_ga_8VVQ0NECSX*MTY0OTE2MjU5My40LjEuMTY0OTE2MjU5NS4w
Q&A:
Q: Onko DMP pakollinen vai suositeltava, kun käyttää CSC:n sensitiivisen datan palveluita?
A: DMP on suositeltava, ei pakollinen.
Kommentti: DMP on hyvä olla, tekipä millaista datan käsittelyä tahansa. Se toimii hyvänä tiekarttana tutkimuksen teossa, noin periaatteessa.
Q: Kuinka kauan aineistoa voi pitää SD Submit -tilassa tallennettuna? Onko sidoksissa CSC:n tunnukseen?
A: SD Submitin palvelulupausta ja käyttöpolitiikkaa vielä määritellään. Ajatuksena on tällä hetkellä, että SD Submit ei olisi pitkäaikaissäilytyksen palvelu, vaan suunnattu aineistolle, jolle on kysyntää ja tarvetta. Sitä, mitä palveluun voi tallentaa, ei rajata, mutta jossain määrin monitoroidaan, onko aineistolle käyttöä. Vielä määrittelemättömän aikataulun mukaan jossakin vaiheessa varmistetaan aineiston omistajalta, haluaako hän edelleen pitää aineiston palvelussa, vaikka sille ei näyttäisi olevan käyttöä. Jos aineistolle ei ole kysyntää, tulisi sen säilyttäminen palvelussa todennäköisesti jossain vaiheessa maksulliseksi.
CSC:n tunnus on henkilön identiteetti CSC:n palveluissa, ja se liitetään olemassa olevaan tutkimusprojektiin, jolla on tietty elinkaari. SD Submit ei ole sidoksissa projektin elinkaareen. CSC tarjoaa ainoastaan tallennuspalvelun, aineiston tallentajan pitää pystyä määrittelemään, kuka on aineiston omistaja ja kuka voi myöntää sille käyttölupia. CSC pitää huolta, että aineisto pysyy tallessa, mutta ei ota vastuuta käyttölupien jakamisesta tms.
Q: Vastaako SD Submit datarepositoriota siten kuin DMP määrittää datarepositorion (pysyvät tunnisteet, kuratointi)?
A: Sisällöllisestä laadusta ja ymmärrettävyydestä vastaa aineiston omistaja, eli organisaatio. Kaikille aineistoille tulee kuitenkin oma pysyvä tunniste.
Q: Onko SD Desktopille tulossa käyttöön myös kaupallisia, esim. tilasto-ohjelmistoja (SPSS, SAS, Stata)?
A: Näissä on kaksi näkökulmaa: SD Desktop on internetistä irrotettu palveluympäristö. Jos ohjelmisto toimii staattisella lisenssillä niin, että sen voi tuoda ohjelmistoon sisään, kaupallisen ohjelmiston käyttö on mahdollista. Yleisesti ottaen CSC ei kuitenkaan tarjoa kaupallisia lisenssejä tutkimuskäyttöön, vaan näiden tulisi tulla organisaation puolelta.
Q: Jos syystä tai seitsemännestä yliopistolla olisi tarve tarjota samankaltaista luottamuksellisen datan palvelua, onko CSC valmis tarjoamaan arkkitehtuurin ja ohjelmistot muiden käyttöön (siltä osin kuin kyse CSC:n omasta ohjelmistokehityksestä)?
A: Kyllä on. Kaikki ohjelmistot on kehitetty open source -menetelmällä, samoin arkkitehtuuridokumentit ovat saatavilla Eduunissa. Tarjoamme myös konsultaatiota tarpeen mukaan.
Q: Findatan lisäksi yksittäiset rekisterinpitäjätkin tekevät toisiolain mukaisia tietolupapäätöksiä. Onko toimintaprosessi tarkoitus yhtenäistää kaikkien tietolupien osalta?
A: Tiedossani ei ole minkään yksittäisen rekisterinpitäjän asettamia vaatimuksia käyttöympäristölle. Asia vaatii varmastikin keskustelua.
Q: Onko kaikki data kryptattu koko palveluympäristössä niin kauan kuin käyttäjä sen kutsuu luokseen?
A: Kaikki palveluihin tuotu tieto kryptataan aina ennen sen siirtoa käyttäjältä CSC:lle. Koska SD Connect on rakennettu Altaan päälle, on mahdollista tallentaa tietoa myös kryptaamattomana, mutta tällainen tieto ei ole sitten saatavissa muissa SD-palveluissa; kaiken tiedon on aina oltava kryptattua, kun se on tallennettuna CSC:lle ja käytetään SD-palveluissa.
Q: Soveltuuko palvelu kaikentyyppisille aineistoille mukaan lukien laadulliset aineistot?
A: SD-palvelut soveltuvat kaikelle arkaluonteiselle tiedolle, mitään sektoria ei ole rajattu pois. Toisiolain alainen tieto on tietysti näyttävästi esillä, mutta se on vain yksi tietoryhmä kaikkien arkaluonteisten aineistojen joukossa.
Q: Jos aineisto arvioidaan säilytettäväksi 20 vuotta, onko PAS oikea paikka tällaiselle säilytysajalle - kriteerit aineistolle?
A: FD PAS -palvelussa korkeakoulu voi säilyttää kaikkia merkittäväksi toteamiaan aineistoja. Toiminta alkaa aina OKM:n säilytyspäätöksellä, jota voi hakea Fairdata-sivustolta löytyvällä lomakkeella: https://www.fairdata.fi/fairdata-pas-organisaatioille/. Aineistoa tarkemmin tuntematta vähän vaikeaa arvioida, mutta esim. 20 vuotta on mielestäni ihan mahdollinen säilytysaika.
Q: Kuulimme että NetAPI säilytys linkitetty ePoutaan loppuu tämän vuoden lopussa. Onko tosiaan näin? Millaisia säilytysratkaisu tulee NetAPI:ln tilalle?
A: Tarkka teknologia ei ole vielä selvillä, vaihtoehtojen tarkastelu on käynnissä. Samankaltainen toiminnallisuus tulee säilymään ePoudassa, kaikille asiakkaille varmasti löydetään sopivat vaihtoehdot.
Q: ePouta on äärettömän hyvä palvelu rautapitoiseen tekemiseen. Pystyisikö organisaatio auditoimaan ePoudan omaan käyttöönsä Findatan määräystä vastaan?
A: Pohjimmiltaan esim. SD Desktop pohjautuu ePoutaan. Palvelu rakennetaan ePoudan päälle, ja tätä vastaan auditointi siis onnistuu. Jos korkeakoulu haluaa rakentaa oman ympäristön ePoutaan pohjautuen, siihen ei ole estettä.