AAPA ja FUCIO -verkostojen kokous
Aalto-yliopisto, Chydenia (Runeberginkatu 22-24), G-112
klo 10.15-15.30


Osittainen kokousmuistio

1) Tilaisuuden avaus - Kimmo Koski, CSC (omistajastrategia ja CSC:n palveluiden tiekartat, korkeakoulujen ja CSC:n väliset puitesopimukset)

2) Ideoiden käsittelymallin esittely - Antti Mäki, CSC (käsittelymalli, ideatoimikunta ja työkalut)

3) Ideoiden pitchaukset (lyhyet alustukset ideoista (5min/idea) ja kommenttipuheenvuorot, ideoiden äänestys JIRA-työkalussa)

      • Jussi-Pekka Pispa esitteli idean CSCIDEAPANKKI-11 Peppi SAAS-palveluna.
        • Kokouksessa esitettiin kysymyksiä ideasta koskien sitä, kuinka moni mukaan palveluun ja kuinka laaja palvelu on (onko vain tekninen alusta ym.) Myös idean esittäjä kysyi ideatoimikunnalta muun muassa aikatauluista ja sitoutumisasteesta.
      • Dan Holm esitteli idean CSCIDEAPANKKI-9 Panopto - videojulkaisujärjestelmän testaus ja arviointi korkeakoulujen eri tarpeisiin.
        • Idean esittäjältä kysyttiin siitä, mikä on itse idea, mihin tarvitaan esiselvitystä ja miten järjestelmä eroaa Kalturasta. Todettiin, että tarvitaan enemmän perusteluja, eli idea vaatii kohtaan Descprition paremmat kuvailut: minkä ongelman idea esimerkiksi ratkaisee. Idean esittäjältä myös kysyttiin, mitä pitää tehdä, jos haluaa mukaan? Todettiin, että jatkossa olisi hyvä, että olisi yksi jaettu yhteinen projekti.
      • Auvinen totesi välikommenttina prosessiin liittyen, että kokouksessa käsitellään 9 ideaa. Arvioidaan, että tulevaisuudessa noin kolme ehdotusta viikossa.
        • Silloin enemmän aikaa käsitellä asioita, mutta pyritään siihen, ettei jatkossa tuntien pohdintaa, vaan CSC täyttää Jiraan taustatietoja ja kommenttikenttään voi kirjoittaa kysymyksiä, jolloin pitchaajakin voi valmistautua paremmin. Keskustelua käytiin myös ideoiden tasosta.
      • Joona Tolonen esitteli CSCIDEAPANKKI-8 - GPU avusteinen virtuaalinen käyttöympäristö.
        • Keskusteltiin, että Aallossa jo CAD-ympäristöjä käynnissä. Pohdittiin, ovatko monet korkeakoulut saman ongelman kimpussa. Ehdotettiin, että voisi tehdä virtuaalipuiston/alustan, jonne korkeakoulut voivat sijoittaa omat resurssinsa.
      • CSCIDEAPANKKI-19 - Ajantasainen opiskelun seurannan tietovaranto (ilman alustajaa).
        • Nouseva asia. (Yhteinen, CSCn tarjoama) in-house analytiikan seuraamiseen. Esimerkiksi Aallossa analyytikoiden saaminen on ollut hankalaa. Tärkeä, merkittävä ja ajankohtainen aihe kaikille korkeakouluille. Todettiin, että Description kohtaan tarvitaan myös tässä tarkemmat perustelut. Kyseessä myös suurempi asia kuin kysymys 55 opintopisteestä.
      • Välikysymys: Mikä on prosessi, jos ideaa haluaa täydentää?  Tasala vastasi, että ideoihin kuka tahansa voi jättää kommentteja. Tämän päivän tilaisuuden jälkeen tulisi kommentteja, annettaisiin ääniä. Näin saadaan syötettä ideatoimikunnalle. Report siirtyy automaattisesti Watcheriksi. Ideatoimikunta kirjaa kenttään Description kaiken.
      • CSCIDEAPANKKI-6 - Todistusten säilytys ja autentikointipalvelu (ilman alustajaa).
        • Ideasta on jo käyty keskustelua kohdassa Description ja pyydetty lisätietoja. Heiskanen totesi, että tallainen palvelu voisi olla CSC:n toteutettava. Todettiin, ettei ideoissa teknistä toteutusta tarvitse vielä mainita, pyritään pitämään ylätason business casena. Todettiin, että idean esittäjällä on vaikutusvaltaa siihen, miten idea menee eteenpäin (miten hyvä taustatyö on tehty).
      • Auvinen alusti CSC CSCIDEAPANKKI-10 - Korkeakoulujen lokitietojen hallinta.
        • CSC:llä 7 eri vaihtoehdon paketti ehdotettuna. Ryhmä on suljettu, mutta pääsee Tuukka Vainion kautta. Todettiin, että yleisesti toimintaprosessin mentävä jollain tavalla eteenpäin. Winqvist totesi, että tällä kentällä tapahtuu paljon (GDPR:n lisäksi digilait), lisää kysyntää mutta myös tarjontaa. Tuleeko kaupallista toimintaa vai CSC:n kautta?
      • Välikommenttina kysyttiin, pitäisikö Ideapankista poistaa asioita, jos ne eivät etene? Voidaan pistää toteutukseen, holdiin tai "pihalle".
      • CSCIDEAPANKKI-4 - Yhteinen opiskelijahallinnon rekisteri, "muokattava Virta" (ei esittäjää).
        • Kysyttiin, kuinka Ideapankki kytkeytyy korkeakoulututkimuksen tiekarttaan? Tiekarttojen ja ideapankin yhdistäminen: mitä sinne voisi poikia.
      • CSCIDEAPANKKI-14 - Tietoliikennelaitepalveluja (ei esittäjää).
        • Ideapankin kommenteissa todetaan, että on jo tehty päätös, että FUNET palveluun lisätään erillismaksulliseksi lisäpalveluksi. Ei lähdetä itse tekemään. Kysyttiin, mitä tapahtuu ideoille, joille on olemassa vastaus? Todetaan, että on jo toteutettu. Lisätään Funet-palveluvalikoimaan. Huomautettiin, että jos ideasta syntyy uusi idea, uuteen ideaan pystytään linkkaamaan vanhoja ideoita.
      • CSCIDEAPANKKI-2 - Tiedonohjauksen, asianhallinnan, kehittyneen sähköisen allekirjoituksen ja asiointipalvelun kehittäminen (ei esittäjää).
        • Todettiin, että kyseinen idea liittyy moneen ideapankin ideaan. Tiketissä on jo laitettu kommentit. Winqvist totesi, että yhteistyöllä voitaisiin saada aikaiseksi tehokkuutta. Paljon aikaa menee lainsäädännön implementointiin yms. Iso kokonaisuus, jossa eri kokoluokan ideoita. Tämä on iso idea jo pelkästään esiselvitykseen. Eri toimijoilla on myös eri lähestymiskulmat.        
      • Todettiin, että kokoluokka ideoissa vaihtelee, mutta sitä ei tarvitse ideaa jättäessä arvioida.

4) Asiakastervehdys AAPA:lta ja FUCIO:lta CSC:lle: Ideapankki yhteisenä välineenämme (Christa Winqvist)

5) Mallista toimintaan: Laajennetun ideatoimikunnan simuloitu kokous

      • Simuloidaan kokous prosessin toiminnasta. Jatkossa ei samanlaisia pitchauksia. Keskusteltiin ideoiden sisällöistä. Joko todetaan, että osataan tehdä päätös niillä pohjatiedoilla, mitkä on jo annettu tai palautetaan idea takaisin esittäjälle. Jos päätös osataan tehdä, päätetään palvelukehityslinja. Onko idea siis riittävällä tasolla, että voidaan lähteä pilotoimaan vai tarvitseeko idea muutoksia.
      • Käsiteltiin Ideapankin ideaa koskien Panoptoa. Pohdittiin idean kokoluokkaa. Ideoissa tärkeää, ettei käsitellä järjestelmän ominaisuus- tai kustannustasolla vaan yleisellä tasolla. Rahoituksen mukaan tarvitsisi esiselvittää. Toiminnallisuusvertailu Kalturaan. Uusien työkalujen tuottaminen ei tuo lisäarvoa, vaan tulee tarkastella salkkutasolla. Myös idean nimeä tulee miettimiä. Todettiin, että lisätietoja tarvitaan.  Esiselvitys tarvitaan (esim. Kustannukset, pilotoivat korkeakoulut) Ehdotetaan esiselvitettäväksi Funetin palvelukehityslinjalle.
      • Välikysymyksenä kysyttiin, voisiko Ideapankin otsikoissa olla vuosiluvut. Ideoiden pohjustaminen ja linkkaaminen toisiinsa. Tulee myös huomioida, puhutaanko järjestelmistä vai palveluista?
      • Käsiteltiin Ideapankin ideaa koskien Hologrammin hyödyntämistä opetuksessa. Päätettiin, että vaatii esiselvityksen. Ehdotetaan esiselvitettäväksi Itä-Suomen yliopiston vetämään DigiCampus-hankkeeseen.
      • Käsiteltiin Ideapankin ideaa koskien Yliopistojen opetuksen ja opiskelun tuen tietojärjestelmien päivittämisen tukea. Esiselvitettävänä teemana laajahko. Idea vaatii lisää taustoitusta. Palautetaan täydennettäväksi.
      • Välikommentti: samanlainen harjoitus pitäisi käydä myös muiden kanssa.
      • Mäki totesi, että tikettien hyvä puoli on, että voi aina clonata: jaetaan eri paloihin/uudet tiketit.


6) Ketterän kokeilukulttuurin palvelukehityslinja


  • No labels

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöalustan tietosuojaseloste