Tämä skenaario jätettiin ensimmäisen työpajan jälkeen pois jatkotyöstöstä. Olli Oppijan skenaarion lähde: Olli Oppijan tarina
Kommentit
- Vanhanaikainen tutkintoajatus on poistumassa 10 vuoden päästä siinä mielessä että valittavissa on eri pääainekokonaisuuksia ja sivuaineita eri korkeakouluista. Eli opiskelija kokoaa mitä tarvitsee, ja korkeakoulut pitää kuvata kurssejaan ja opintokokonaisuuksian kuten nyt opintopisteillä, eli työmäärällä, kuvata learning goalit ja työtavat ym, Opiskelija itse kerää tarvittavat kokonaisuudet tutkintoonsa. Toisaalta, jos on jo maisteritutkinto, ei saada uutta tutkintoa. laajennetaan vain vanhaa tutkintoa. Kandi tai Miasteritutkinto tarkoittaa siis että on päässsyt tiettyyn koulutustasoon, ja kun se on saavutettu ei enää tarvitse uutta kandi- tai maisteritutkintoa kokonaisuudessaan suorittaa, täydennetään vain vanhaa. Syntyy mielenkiintoisia uusia nimikkeitä.
- Hyväksiluku ei siis tarvita.
Virallista osaamisportfolio on turha luoda koska verkossa on AI joka pystyy analysoimaan mitä henkilö on suorittanut, ja oppinut töissään. Koska Ollia harmittaa että hän on valmistunut 2020luvun alussa koska silloin ei ollut kunnon rutiinit paikallaan että tutkimusdata olisi rutiiniomaisesti tallennettu tulevaisuutta varten, eikä hän edes ollut kysynyt lupaa tutkituilta että saako data käyttää jatkossa. - Olli huomaa että nykyopiskelumaailma onkin fiksumpi kuin se 10v vanha. - VIsa, Mastercard ja muut isot tekijät plus globaalit Elisat, ja Sonerat ym ovat vihdoinkin huomanneet että pystyvät luomaan identiteettijärjestelmän maailmanlaajuisesti ja sitä voidaan hyödyntää kun hakeutuu eri oppilaituksiin, tai yleensä haluaa toisessa maassa palveluita.
- Ehkä ensin herää kysymys, miksi ihmeessä Olli haluaa suorittaa kolmannen tutkinnon? Osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja todentamiseen aina uuden tutkinnon suorittaminen on todettu jo vuonna 2030 turhan raskaaksi, ja tutkintoja täydennetään mieluummin kevyemmin hallinnoitavilla opintokokonaisuuksilla ja -kursseilla. Näiden osaamistavoitteiden kuvaamiselle on sovittu yhteiset koodistot ja standardit, jolloin niiden tietojen hyödyntäminen ja vertailu myös ohjelmallisesti on helppoa.
- Datan hallintaan henkilöt on koulutettu jo työ- tai opintosuhteen alussa, ja Ollikin tietää mitä keräämälleen datalle kannattaa tehdä, tai miten löytää muiden tuottamia aineistoja. MyData -ajattelu on siksi oleellista.
- Korkeakouluilla on yhteinen opintoja tarjoava alusta, joiden kautta Olli voi ottaa myös toiselta puolelta maata olevasta korkeakoulusta saavutettavasti hänen tutkintoaan palvelevia opintokokonaisuuksia. Opintojen oppimiskuvaukset ovat kirjoitettu selkeästi, jolloin hän myöskin tietää, millainen opetuskokonaisuus häntä hyödyttää. Palvelussa voidaan myöskin valita palvelu näyttämään tai se suoraan näyttää ensisijaisesti vain kyseisen henkilön opintokokonaisuuteen tai opintoalaan soveltuvia kursseja. Opintopisteet kirjautuvat automaattisesti käytettävän alustan kautta Ollin omaan opintorekisteriin ilman suurempia hakemusmenettelyitä. Alusta kannustaa korkeakouluja myös yhteistyöhön yhteistoteutusten muodossa.
- Lisäksi Ollin tiedot löytyvät myös tulevaisuudessa järjestelmästä, jotta hän voi jatkuvana oppijana hyödyntää tietojaan myös muissa korkeakouluissa ja jopa tulevaisuudessa muissa koulutuksen tarjoajissa, jolloin hänen tiedot hänen osaamisestaan ja opintotaustastaan seuraavat häntä, jolloin esimerkiksi osaamisen täydentämisestä tulee helpompaa niin Ollille, kuin työnantajien pohtiessa räätälöityjä koulutuksia Ollia varten. Tiedot saa siis "tulostettua" ulos, jotta tietoja voidaan hyödyntää myös muutoin kuin koulutuksen järjestäjien taholta.
- Uusi vaativa työpaikka ja ruokakunnan laajentuminen kotona johtivat siihen, että Ollin YAMK-opinnot jäivät hyvän aloituksen jälkeen kesken ja opiskeluoikeus päättyi. Muutaman vuoden päästä Olli katsoo, että aikaa ja kiinnostusta opiskeluun olisi taas. Aiempi YAMK-koulutus ei enää kiinnosta. Kehityskeskustelussa esimiehen kanssa Olli antaa lupauksen ryhtyä syventämään osaamistaan uutta tehtäväaluettaan vastaavaksi. Olli löytää Opintojen valtatie.fi (ent. Opintopolku.fi) palvelusta valtavan määrän kiinnostavia tutkintokoulutuksia, eri laajuisia opintomoduuleja, korkeakouludiplomeja, erikoistumiskoulutuksia ja täydennyskoulutuksen moduuleja, joista osa on hinnoiteltu aika korkealle. Koska työnantaja on maksanut jo muutamia hänen käymiään hinnakkaita koulutuksia, Olli jää miettimään, pitääkö unohtaa maksulliset täydennyskoulutusohjelmat. Tarjonnan valtavan määrän vuoksi Ollilta menee pari viikkoa ennen kuin hän huomaa, että XYZ-yliopistolla on kansallinen hakijoiden ohjauksen palvelu, jossa neuvotaan videoyhteyden kautta sopivien opintojen haussa. Olli pääsee palveluun sisään kansallisella oppijatunnuksellaan, jolloin ohjaaja näkee hänen aiemmat suorituksensa. Olli ei innostu moduuleista, vaan päätyy hakemaan vielä keski-iän kynnyksellä tutkintokoulutukseen. Onhan kokonainen tutkinto työnantajien silmissä selvempi signaali hankitusta osaamisesta kuin pelkkä moduuli, ja arvokas lisämeriitti jos haen uutta työpaikkaa. Kun saan tutkinnon suoritettua, näytän itselleni ja työnantajalle, että kykenen hoitamaan opiskeluprojektin kunnialla loppuun tällä kertaa työn ohessa.
- Olli hakee tutkintokoulutukseen Opintojen valtatie.fi-palvelussa. Olli huomaa, että yhteishaussa on mahdollista saada opiskelupaikka myös aiemmin suoritettujen korkeakouluopintojen perusteella. Hän valitsee hakulomakkeelle Koski 2.0-palvelusta opintojaksosuorituksia, joita käytetään valintaperusteena. Olli huomaa suorittaneensa kursseja hyvillä arvosanoilla. Kai tämä kertoo hyvistä akateemisista oppimisvalmiuksista, Olli arvelee, vaikka hiljaa epäilee opiskelutaitojensa ruostunen. Olli tulee valituksi maisterikoulutukseen toiseksi parhaana ko. hakujonossa.
- Maisteriohjelma on neljän yliopiston yhteinen. Puolet opetuksesta on pelkkää verkko-opiskelua, lähiopintoja on Helsingissä, Turussa ja Tampereella parina päivänä kuukaudessa. Opintojen alussa Olli tekee hyväksilukuhakemukset ulkomaisesta maisteritutkinnosta ja kesken jääneistä YAMK-opinnoista. Yllätys on, että Koski 2.0 -tietovarannon kautta pääsee YAMK-opintojen sisältökuvaukset sisältävään tietokantaan. Olli liittää linkit hyväksiluvun hakemuksiin. Maisteritutkinnon suhteen hän merkitsee vain opintojaksot, jotka luetaan sellaisenaan hyväksi.
- Opiskelun puitteet toimivat hienosti. Olli huomaa yliopiston työnjaon vain siitä, millä paikkakunnalla lähipäivät pidetään tai verkko-oppimisympäristössä yliopiston logosta. Muilla paikkakunnilla lähipäivillä on mukana oman kotiryhmän lisäksi muita yliopiston opiskelijoita ja avoimen yliopiston opiskelijoita. Hän kirjautuu kotiyliopistonsa omalla oppijatunnuksellaan opiskelijan työpöydälle. Suoritukset tulevat näkyviin ajallaan ja täysin samalla tavalla riippumatta siitä, missä yliopistossa hän kävi ne suorittamassa.
- Opiskeluun sisältyy aika paljon kirjoittamista. Esseesuoritukset vaativat aluksi aikaa, sillä tieteellisen kirjoittamisen taito on päässyt ruostumaan. Opettajatuutori vinkkaa, että Helsingissä järjestetään gradupajassa tieteellisen kirjoittamisen intensiivikurssi, johon ehtii vielä ilmoittautua. Olli päättää osallistua, vaikka kurssi on tutkintoon kuulumaton. Ilmoittautumisessa ei ole ongelmaa, koska maisteriohjelman toteutuksen sopimuksessa opiskeluoikeuteen on määritelty kuuluvaksi ko. yliopistojen yhteiset opinnot.. Yksilöllinen MyData -ajattelu on siksi oleellista.
- Näin opiskelijan näkökulmasta pidän etenkin tässä kirjoituksessa olleista teemoista ja ideoista! Olli myöskin kaipaa osaamista oman osaamisensa sanoittamiseen, jonka hän saa myös erittäin näppärästi jo valmiiksi kunnolla kirjoitettujen opetussuunnitelmakuvausten kautta. Näin hän osaa jatkossa myös pohtia, millaista jatkuvaa oppimista ja oman osaamisen täydentämistä hän tarvitsee kehittääkseen omaa osaamistaan.
- Tutkintotavoitteinen koulutus on modularisoitu, jolloin Olli voi valita vain ne kurssit, joita hän tarvitsee ja jotka häntä kiinnostavat. Kurssin suorittamisessa hankittavan osaamisen kuvaaminen perustuu yhteisiin kansallisiin määritelmiin sekä on aiempaa täsmällisempää ja paremmin hyödynnettävää. Osaaminen on kuvattu ja luokiteltu tietojärjestelmissä hierarkisesti. Jo opittu osaaminen luetaan hyväksi uutta tutkintoa tai kursseja suoritettaessa automaattisesti, jolloin kurssien ollessa päällekkäisiä Ollin ei tarvitse suorittaa samaa asiaa kahteen kertaan.
- Jos Ollilla on ongelmia työllistymisessä, hän kääntyy oman oppilaitoksensa jatkuvan oppimisen palvelun puoleen. Sieltä neuvotaan Ollia, mitä lisäosaamisia hänen kannattaa hankkia, jotta hän saavuttaisi ne puuttuvat taidot, joita työnantajat tarvitsevat.
- Oppilaitokset ovat säännöllisesti yhteydessä työelämään miettiessään, mitä osaamista heidän tulee kursseillaan tarjota, jotta ne vastaisivat työelämän tarpeita. Ollin työelämässä saavuttavat taidot lisätään hänen kansalliseen osaamisportfolioonsa hyödyntäen osaamisen yhteisiä kansallisia kuvauksia. Osaamisportfoliossa oppilaistoksissa hankittu osaaminen saa oppilaitoksen sähköisen vahvistuksen. Näyttökokeella vahvistettavat osaamiset ja erilaiset pätevyydet näkyvät myös portfoliossa.Kurssien suorittamisen yhteydessä Olli saa oppilaitoksesta riippumatta kansalliseen oppimisalustaan kaikki opintomateriaalit sekä tekemänsä harjoitustyöt sähköisessä muodossa, jolloin hän voi halutessaan käydä virkistämässä osaamistaan. Hän voi myös pyytää kaverinsa kiinnostavan harjoitustyön itselleen järjestelmän kautta. Opintomateriaali päivittyy automaattisesti materiaalin päivittämisen yhteydessä.
- Olli tekee saman uudelleen ja palaa viiden vuoden jälkeen Suomeen.
- Olli pystyy tunnistautumaan niin, että hänellä on pääsy kaikkien korkeakoulujen ristiinopiskeleluun tarkoitettuun koulutustarjontaan. Keskeisimpiä kaikkien korkeakoulujen opintoja ja palveluita on tullut saatuville yhteisen kansallisen tunnistautumisen kautta.
- Olli voi päättää minne hänen kansallinen identiteettinsä voidaan jakaa. Jakamalla sen korkeakoululle, hän saa laajemmat korkeakoulukohtaiset palvelut käyttöönsä. Olli tietää, että on edelleen palveluita ja prosesseja, jotka eivät ole standardoituja ja samanlaisia kaikissa korkeakouluissa. Tämän kansallisen identiteetin jakamisen kautta hän voi saada myös noita oppilaitoskohtaisia identiteettejä ja oikeuksia.
- Ulkomaan jaksolla Olli tutustui Saksalaiseen Serenaan. Serena kiinnostui Suomalaisista opiskelumahdollisuuksista ja pääsikin tänne opiskelemaan. Jo ennen saapumistaan Suomeen Serenalla oli laajasti pääsy sellaisiin palveluihin ja tarjontaan, joihin vahvaa tunnistautumista ei tarvita. Jo tätä varten hänelle luotiin kansallinen identiteetti, joka hänen Suomeen saavuttuaan vahvistettiin vahvasti tunnistautumassa, jolloin hänellä avautui merkittävä laaja joustavan oppimisen ekosysteemi.
- Identiteetinhallinta on tehty käyttäjien näkökulmasta helpoksi ja näkymättömäksi. Se on luotettava. Ollikin tietää, että tietoturvan ja -suojan näkökulma ovat hyvällä mallilla eri korkeakoulujen kanssa asioidessaan.
- Toisin kuin Serena, saksalainen Hans osasi hyödyntää saksalaista henkilökorttia, joka mahdollisti vahvan sähköisen tunnistautumisen suomalaisiin julkisiin palveluihin. Saksalainen henkilökortti kun mahdollisti ns. eIDAS-tunnistautumisen, jota on EU:n eIDAS-asetuksen ja -verkoston kautta tarjottu Suomi.fi-tunnistamisessa jo vuodesta 2019.
Samoin virolainen Linu tunnistautui vahvasti virolaisella henkilökortillaan, mikä sekin on ollut tarjolla osana Suomi.fi-tunnistusta jo kymmenen vuotta 3/2020 alkaen. - (Tosin vuonna 2020 moni EU-kansalainen törmäsi semmoiseen mystiseen ongelmaan, että onnistuneesta vahvasta sähköisestä tunnistamisesta huolimatta useimmat suomalaiset verkkopalvelut tarjosivat heille vain virheilmoituksia. Tämä johtui siitä, että ulkomaisia omia vahvoja sähköisiä tunnistamisvälineitä käyttäviltä tunnistamispalvelu välittä (nimen ja syntymäajan lisäksi) henkilökohtaisen yksilöivän tunnisteen (PID), jonka rakenne ja pituus oli silloin ja on edelleen erilainen kuin mitä vanha suomalainen hetu oli (ja myös uusi suomalainen hetu on).
- Onneksi vähitellen suomalaiset verkkopalvelujen tarjoajat ja kehittäjät ymmärsivät, että maailmassa on muunkinlaisia henkilön yksilöiviä tunnisteita kuin mitä 1900-luvun suomalainen hetu oli ja luopuivat vaatimasta vain ja ainoastaan nimeenomaan suomalaista vanhaa hetua ja luopuivat "hetujen" ns.oikeellisuustarkastuksista.
(Automaattiset algorytmit perkaavat kyllä tietovarastoista ja tapahtumatiedoista identiteettivarkausksissa varastettuja mustallla listalla olevia hetuja, aivan kuten jo 1900-luvulla tehtiin maksukorttien kanssa, sekä tunnistavat ilmiselviä huijauksia.)
Ensin Suomessa EU:n asetuksen velvoittamana verkkopalveluissa hyväksyttiin kaikkien EU-maiden käyttämiä tunnistusvälineitä ja eri EU-maiden "hetuja" ja myöhemmin 20-luvun lopussa eri maiden ja luotettujen yksityisten palvelujen muodostamat vahvan sähköisen tunnistamisen luottamusverkostot laajenivat lähes globaaleiksi. - Suomen kansalliseen oppijoiden ja tutkijoiden identiteetinhallinnan rekisteriin jokainen suomalainen saa tunnuksen ja profiilin jo "koulussa" ennen korkea-asteen opintoja. Kuka tahansa ulkomaalinenkin, joka pystyy tunnistaumaan globaalin luottamusverkoston vahvan sähköisen tunnistaumisen välineellä, voi itse luoda profiilin - tai se luodaan hänelle automaattisesti, jos hän hakee tänne opiskelemaan tai töihin tutkijaksi tai opettajaksi. (Systeemi osaa olla luomatta tuplaprofiileja, mutta toisaalta on myös niin tietoturvallinen ettei toisen henkilön profiilin kaappaus onnistu. Lisäksi systeemi luokittelee profiilin varmuustasoa riippuen siitä, minkä varmuustason (LoA) vahvan tunnistamisen välinettä on käytetty profiilin luontiin.)
- Olli ja kaikki muutkin oppijat voivat - omaehtoisesti my-data-periaateen mukaisesti - itsekin kytkea profiiliinsa erilaisten suorittamiensa ulkomaisten tutkintojen ja muiden koulutusten tietoja sekä vaikka linkittää tutkimusraportteja sekä työkokemuksia, mutta niiden status on "tarkastamaton", jos henkilön identitteettiin kytkettyä suoritustietoa ym. meriittejä ei ole voitu verifioida korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten muodostaman globaalin verkoston kautta.
- Jos tutkintojen ym. meriittien sähköinen verifiointi ei onnistu, tutkintotodistusten aitouden tarkastuksia tehdään vielä vuonna 2030 joskus manuaalisesti paperisten dokumenttien avulla, mutta se on onneksi jo aika harvinaista. Feikkiprofiilien karsimiseksi on myös lokien aiditointeja sekä teknisiä automaattisia tekoälypohjaisia pistokokeita.
- Koska suurista ponnisteluista huolimatta kaikkien maailman oppilaistosten tutkinto- ja kurssisisällöt eivät ole vielä julkisia (joissakin maissa ne ovat ilmeisesti jopa liikesalaisuuksia!?) Ollin tavoin joidenkin muidenkin ulkomailla tehtyjä opintoja joudutaan arvioimaan ja hyväksilukemaan vielä "manuaalisesti". Onneksi arviointi- ja hyväksilukupyynnöt sekä kaiken tarkoituksenmukaisen lisämateriaalin pystyy jättämään yliopistolle sähköisessä palvelussa. Mikäli ulkomaisten tai hyvin vanhojen kotimaisten suoritusten kelpoisuus jää epäselväksi, toisinaan osaaminen varmistetaan erillisillä tenteilllä tai muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla.
- Kuvauksen perusteella Ollin aikaisemmissa oppilaitoksissa tutkimusdatan tallennus on kytketty tutkimushankkeen elinkaareen ja oletettavasti suunnitelman mukaisesti joko tuhottu tai arkistoitu hankkeen päädyttyä. (Tutkimusdatahan ei ole dataa, joka käsittelisi Ollin persoonaan liittyvää tietoa, vaan mitä ilmeisemmin muita ihmisiä ts. kuluttajia, joiden käyttäytymistä tutkittu).
- Tämä ei liity kovin paljoa identiteetin hallintaan, mutta implisiittisesti voisi päätellä, että Ollin mahdollisia jatko-opintoja ja -tutkimuksia varten olisi dataa kerättäessä kannattanut pyytää koehenkilöiltä / haastatellluilta tms. lupa datan pidempiaikaiseen arkistointiin ja myöhempään käyttöön. Hyvä kysymys, voiko Ollilla henkilönä olla subjektiivinen oikeus ko. dataan vai tulisiko se olla sidoksissa (jatko)tutkimukseen jossakin korkeakoulussa tai yliopistossa.
Ehkäpä innovatiivisuutta ja läpinäkyvyyttä edistäisi, jos kaikkien opinnäytetöiden ja tieteellisten tutkimusten data aina lähtökohtaisesti arkistoitaisiin metatietoineen (kansallinen tutkimusdatapankki) ja se olisi koko kansallisen (globaalin?) tiedeyhteisön vapaasti käytettävissä - niin Ollin kuin kenen tahansa muunkin. Luonnollisesti data pitäisi anonymisoida / pseudonymisoida tarkoituksenmukaisesti ja viisaasti niin, ettei koehenkilöiden tietosuojaa loukata - Kuvaus perustuu ajatukseen, että korkeakoulutus säilyy pitkälti nykymuotoisena. Olisi ehkä syytä viritellä myös rohkeampi tulevaisuuden visioita. Maailma on muuttumassa, ja osaamisen kehittämisen, koulutusjärjestelmän ja sitä kautta korkeakoulutuksen rooli tulee muuttumaan. Näköpiirissä on elementtejä alustataloudesta ja uudenlaisesta yhteiskehittämisen maailmasta. Siinä visiossa koulutuksen perinteiset rakenteet ja siilot on murrettu ja osaamisen kehittämisen sekä työelämän kokonaisuudet pirstoutuneet. Yksilöllinen MyData -ajattelu on siksi oleellista