Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Git on nykyään yleisimmin käytetty versionhallintatyökalu ohjelmistoprojekteille. GitHub on yleisesti käytetty julkinen verkkosivusto, joka tarjoaa työkaluja DevOps-tyyliseen kehitykseen ja tallennuspaikan (repository) Git-versionhallintaa käyttäville avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitysprojekteille. GitHub tarjoaa palvelunsa ilmaiseksi julkisesti nähtävillä oleville projekteille.

GitLab on avoimen lähdekoodin mallilla kehitetty GitHubin kaltainen järjestelmä, joka on asennettavissa omaan ympäristöön. Näin voidaan vastata tutkimusprojektien ja projektien yhteistyökumppanien tarpeisiin erityisesti projektien kehitysvaiheeseen, jossa data ei saa olla julkista. Lisäksi omassa ympäristössä GitLab mahdollistaa esimerkiksi HAKA-kirjautumisen, yksityiset projektit, datan tallentamisen Suomeen ja varmuuskopioinnin.  

CSCIDEAPANKKI-78 - Getting issue details... STATUS

Tarve on noussut esiin CSC:n Ideapankin https://jira.eduuni.fi/browse/CSCIDEAPANKKI-78 ideasta, jossa ehdotetaan CSC:n tarjoamaa keskitettyä GitLab-palvelua täydentämään julkista GitHub-palvelua. Kyselyn tavoitteena on selvittää tahtotila yhteisen keskitetyn palvelun tarpeista ja toteutusmahdollisuuksista, muidenkin kuin CSC:n tarjoamana.

Jukka Pitkänen (UEF), Juha Nisso (TAU) ja Timo Alatalo (TAU) ovat muotoilleet tällä sivulla olevan taustoittavan kyselyn. Toivomme vastauksia 6.3. mennessä.


Vastaaja & organisaatio

Olisiko teillä tarvetta keskitetylle GitLab-versiohallintapalvelulle?

Onko tarve julkiselle GitHubin kaltaiselle palvelulle vai vain korkeakoulun sisäiseen käyttöön?

Mille käyttäjäryhmille palvelun pitäisi olla suunnattu (esim. tutkija, opettaja, opiskelija, hallinto, korkeakoulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit)?

Mitä versionhallinnan järjestelmiä teillä on käytössä, hostaatteko itse esimerkiksi GitLabia tai jotain vastaavaa?

Pitäisikö GitLab-palveluun pystyä välittämään käyttöoikeustietoja automaattisesti korkeakoulujen käyttäjätunnushallinnasta esim. HAKA-attribuutteina? (esim. tutkimusryhmän jäsenet, tutkija-/opiskelijatiedot, korkeakoulun tietohallinnon henkilökunta)

Mitä kirjautumistapoja palveluun pitäisi olla? (HAKA, Edugain, Facebook, Google, O365 jne.)?

Muita ajatuksia tai ideoita tähän aiheeseen tai aikatauluun liittyen?

  • Tampereen yliopisto
  • Tampereen ammattikorkeakoulu

Juha Nisso

On. Meillä on useita erillisiä paikallisia Gitlab-asennuksia, jotka haluttaisiin korvata keskitetyllä ratkaisulla.

CSC:n tarjoama yhteinen ratkaisu helpottaisi korkeakoulujen välistä yhteistyötä HAKA-tunnistautumisen avulla.

Tarve on ensisijaisesti korkeakoulun sisäiseen (tunnistautuneiden käyttäjien) käyttöön, mutta myös julkinen Githubin kaltainen palvelu kiinnostaa osaa tutkimusryhmistä.

Käyttäjäryhmät

  • henkilökunta (tutkimus, opetus ja hallinto)
  • opiskelijat

Lisäksi tarve kevyelle mekanismille luoda ulkopuolisille yhteistyökumppaneille tunnuksia.

Itsetuotettuna palveluna:

  • Gitlab (useita)
  • Subversion (useita)
  • Bitbucket

Tutkimuksella käytössä myös Github ilmaisversiona.

Kyllä. Mahdollisuus hyödyntää oman korkeakoulun käyttäjätunnushallinnan tietoja helpottaisi huomattavasti käyttöoikeuksien hallintaa esim. valmiiden roolien tai ryhmien kautta.

HAKA ja Edugain pakolliset.

Ulkopuolisille yhteistyökumppaneille esim. Google ja O365.

Tarvitsisimme uuden ratkaisun syksyksi 2020.

  • Helsingin yliopisto

Minna Harjuniemi & Sami Maisala

Tarve ei ole erityisen suuri. Oma toteutus täyttää jo lokaalit tarpeet ja on, ja siinä on pystytty räätälöimään yliopiston tarvitsemat käytännöt ja toimintatavat.

Korkeakoulun sisäiseen käyttöön, koska sieltä pystyy jakamaan myös avoimesti sisältöjä. HY:n nykyisessä gitlab-instanssissa on ohjelmistokehityksen lisäksi konfiguraatiotietojen versiohallintaa sekä jossain määrin tutkimusaineistoja.

Käyttäjäryhmä, näkökulma tuottajan:

  • henkilökunta, opiskelijat, yhteistyökumppanit (tähän ryhmään lasketaan esim. ulkoa ostettu ohjelmointityö)

Käyttäjäryhmä, näkökulma hyödyntäjän:

  • avoimien aineistojen osalta kuka tahansa missä tahansa
  • suljettujen aineistojen osalta "tuottajaryhmien" lisäksi ulkopuoliset tahot, joille syystä tai toisesta annettu käyttöoikeus aineistoon

Itse tuotettuna

  • Gitlab (version.helsinki.fi), liitetty Haka-tunnistautumiseen. 
  • SVN (poistumassa, rajattu käyttö)
  • yksittäisillä käyttäjillä saattaa olla jotain virityksiä, mutta niistä ei pidetä lukua eikä niitä tueta
Nimi, sähköpostiosoite ja taustaorganisaatio riittävät nykyisessäkin toteutuksessa.

Haka ja edugain .

Repository-kohtaisesti ko omistaja voi lisätä erilaisia avaimia, joita omistaja voi jakaa haluamilleen yhteistyötahoille (ml ulkopuoliset).

Olisiko parempi, jos CSC tarjoaisi niille korkeakouluille, jotka palvelun haluavat, dedikoidun instanssin ja sen ylläpidon mahdollisesti korkeakoulubrändättynä (ts korkeakoulun url:lla)
  • LUT yliopisto

Ilmari Laakkonen

On tarvetta.

Käytössä on pari yksiköiden itse ylläpitämää git-palvelinta jotka ovat käytettävissä vain sisäisesti. Tarvetta olisi saada ulkopuolisia käyttäjiä mukaan.

Opetuskäyttöön ollaan hankkimassa ilmaista gitlab-käyttöoikeutta, mutta jos CSC:n ratkaisu ajaa saman asian niin sitä ei sitten tarvita.


Tarvetta molemmille.

  • Yliopiston sisäinen tutkimus ja opetus
    • tutkijat
    • opettajat
    • opiskelijat
  • Yliopiston tietohallinto
  • Yhteistyökumppanien kanssa tehtävä tutkimus (sekä yliopistot että yritykset)
    • miten tunnukset hallinnoidaan?
  • Julkinen jakelu
    • Avoimen koodin jakaminen ja jatkokehitys avoimena
  • GitLab
  • Subversion
Nimi, sähköpostiosoite ja taustaorganisaatio, henkilökunta-/opiskelijastatus

HAKA ja Edugain.

Joku mekanismi ulkopuolisille yhteistyökumppanien tunnuksille jotka eivät voi käyttää edellä mainittuja.

Tarve lisääntymässä koko ajan sitä mukaa mitä enemmän ohjelmointia tehdään muiden tekniikan alojen projekteissa.
  • Itä-Suomen yliopisto

Jukka Pitkänen & Jani Jokimaa & Juha Kekäläinen

On tarvetta, varsinkin projektien privaattirepositoryille. Opiskelijat kyselleet myös versionhallintapalvelua (alakohtaista). Suurin tarve privaattirepositoryille kehitysvaiheessa olevien projektien sisäiseen käyttöön, kun sisällön ei haluta olla julkista. Yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten kanssa, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ensisijaisesti tutkijoiden käyttöön projektiryhmille, joissa mukana voi olla myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Opetuspuolella opiskelijoilla olisi hyvä olla mahdollisuus omiin privaattirepositoryihin, joihin he myös itse voisivat lisäillä käyttöoikeuksia ryhmän jäsenille esim. ryhmätöitä tehdessä.

Laitos- ja projektitasoilla käytössä erilaisia ratkaisuja:

  • pienimuotoisia itse hostattuja, GitLab & Subversion 
  • Azure DevOps (maksullinen yli viidelle käyttäjälle)
  • yhteistyökumppaneiden tarjoamia ratkaisuja
  • maksullinen privaattirepository GitHubista
Helpottaisi käyttöoikeuksien hallintaa. Nimi, sähköpostiosoite ja taustaorganisaatio riittänee.Haka ja eduGAIN korkeakoulujen käyttöön. Ulkopuolisille käyttäjille O365, Google ja/tai jokin muu ketterä menetelmä.Käyttäjän tulisi voida repositorykohtaisesti itse pystyä ketterästi määrittelemään käyttöoikeuksia. 

Hämeen ammattikorkeakoulu

Kari Helenius, Ville Kallio, Joni Korhonen (tietohallinnosta)

Tietohallinnolla ei ole nyt omaa toteutusta, mutta tarvetta olisi.

HAMKin tietohallinnon tarve liittyy erilaisten skriptien ja custom task -tyyppisten koodien sisäiseen hallintaan.

Tietohallinnolla ei tarvetta julkiseen.

Opetus- ja tutkimuskäytössä voi olla tarvetta.

Ensijaisesti sisäiseen käyttöön.

HAMKin opetuskäytössä eri koulutusohjelmilla käytössä nyt sekä Github Enterprise että ilmaisversioita. 

HAMK on mukana GitHubin kumppanuusohjelmassa kouluille, käytössä on lisenssit GitHub Enterprise Cloud ja Enterprise Server.

Mahdollistaisi käyttöoikeuksien hallinnan. Tarvitaan myös organisaatioyksikön/taustaorganisaation tieto, jotta voi rajata esim. tietohallinnolle. HAKA ja O365
Turun yliopistoOmat toteutukset ovat olleet riittäviä tähän mennessäMeillä on käytössä sekä avoin että rajoitettuun käyttöön toteutettu ratkaisu

GitLabista on käytössä käyttöoikeuksilla rajoitettu ja avoin instanssi


Haka ja Edugain
Turun yliopisto (Meri-Tuulia Kaarakainen/Tutkimuksen IT)Ohjelmistokehitystarpeisiin sekä tutkimusryhmien analyysiscriptien projektin aikaisten koodien hallintaan omatoteutus riittänyt hyvin, voisi toki olla kansallinenkin.Kuten ylläIT:n oma kehitys, tiedekuntien kehitysprojektit, tutkijoiden analysointiprojektit, toimittajien toteuttamat yliopiston IPR:n alaiset kooditKuten yllä + tutkimusryhmillä omia julkisa GitHub-ryhmiä, koska vain niillä onnistuu sekä henkilökohtainen meritoituminen (organisaatiovaihdoksista riippumaton sellainen), laaja julkinen näkyvyys sekä Zenodo-GItHub -integraatio, jolla menetelmätuotoksille saa DOI-tunnuksen.Kyllä, mutta tämä tarve ensisijaisesti koskee olemassa olevaa omaan Gitlabiamme.Haka ja EdugainZenodo-integraation takia GitHub on käytännössä tutkijoille the versionhallinta. Tutkijan näkökulmasta organisaatioiden omat gitit eivät sovellu kuin projektinaikaseen työskentelyyn, mutta näkyvyys, maine ja kunnia tulee (jos on tullakseen) julkisesta GItHubista ja siksi se on must.
  • Oulun Yliopisto

Mira Tiilikainen

Ei tunnisteta tarvetta keskitetylle, esim. CSC:n tarjoamalle GitLabille. Oma GitLab on palvelintuen näkökulmasta hyvin helppo ja kevyt ylläpitää, että CSC:n palvelun etuna olisi lähinnä helpompi yhteistyö yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa. Meillä tähän ei ole toistaiseksi ollut tarvetta.

Tällä hetkellä esim. tutkijat ja opiskelijat voivat perustaa myös yksityisiä repositorioita sekä github.comiin että gitlab.comiin, ja tästä syystä infrapalvelut eivät enää  harkitse palvelun tarjoamista heille.

Meillä GitLabin käyttäjiä on pääsääntöisesti tietojärjestelmätiimi sekä infrapalvelut. Lisäksi on muutamia tutkijoita, joille on tehty tunnukset GitLabiin. Tämän lisäksi tietyille ulkopuolisille yhteistyökumppaneille (yritykset) on myönnetty GitLabiin oikeuksia.


Meillä on GitLabin lisäksi käytössä tiimilläni Microsoftin Team Foundation Service (TFS), jossa säilytetään BI-raportointiin liittyvä lähdekoodi ja lisäksi tietovaraston ETL-latausrutiinit (SSIS-paketit). Tällä hetkellä en näe tarvetta selvittää ko. versiohallinnan (TFS) korvaamista toisella tuotteella.

Tällä hetkellä meillä on käytössä oma GitLab + lisäksi OAMK GitLab, josta tullaan asteittain luopumaan.




Hanken

  • Magnus Sippel

Pienmuotoista tarvetta olisi


Tällä hetkellä ei tarvetta julkiseen.

Pääsääntöisesti IT, mutta myös yhteistyökumppanit (esim. ulkoa ostettu ohjelmointityö).

Tällä hetkellä Bitbucket rajoitetussa käytössäKyllä, helpottaisi käyttöoikeuksien hallintaa.

HAKA, eduGAIN .

Ulkopuolisille käyttäjille O365 jos on mahdollista

-

LAB ammattikorkeakoulu

Ilmari Laakkonen/Matti Welin

Kyllä

Projekteilla käytössä valmiita palveluita, gitlab, github,bitbucket.

Puhetta ollut oman gitlabin käyttöönotosta.

Tällä hetkellä lähinnä sisäinen käyttö.Tutkijat, opettajat, opiskelijat.Github, Bitbucket, GitLab käytössä projektiryhmien oman valinnan mukaan.Nimi, sähköpostiosoite ja taustaorganisaatio, henkilökunta-/opiskelijastatus

HAKA ja Edugain.

Joku mekanismi ulkopuolisille yhteistyökumppanien tunnuksille jotka eivät voi käyttää edellä mainittuja.

Uutta tarvetta tulossa syksyllä 2020 ja vuoden 2021 aikana.
Mika Vidgrén
Taideyliopisto

Meillä ei ole tällaiselle erityistä tai välitönta tarvetta, mutta jos yhteinen ratkaisu tulisi saataville voisimme olla siitä kiinnostuneita.

Lähtökohtaisesti meillä (IT) ei ole tarvetta julkiseen käyttöön. Teoriassa yliopistosta voisi löytyä joku käyttäjäryhmä (tutkijat?) joka kaipaisi julkista näkyvyyttä Githubin kaltaisessa tunnetussa palvelussa.

Meillä tähän asti githubia on käyttänyt IT, mutta joitakin kyselyitä on tullut aika ajoin esim. yksittäisiltä lehtoreilta jne. Tiettyjen hankkeiden yhteydessä on myös pohdittu, olisiko mielekästä jos ulkopuolisella toimittajalla voisi olla pääsy yliopiston versiohallintaan (saataisi näkyvyyttä ja konkreettiinen omistajuus hankkeeseen)

Käytössä on subversion (itse hostattu) ja github.

Tällä hetkellä meidän käyttö on sen verran pienimuotoista, että tämä ei olisi välttämätön vaatimus, mutta ei siitä toki haittaakaan olisi.

HAKA riittäisi varmasti sisäiseen käyttöön, ulkopuolisille voisi olla hyvä tarjota esim. O365 (AzureAD).


Aalto-yliopisto / Ilari Lähteenmäki
(10.06.2020)

Tällä hetkellä oma ratkaisu ja Github täyttävät tarpeet.


Kansallinen ratkaisu kiinnostaisi, jos sillä voi korvata itse ylläpidetyn kokonaan tai osin.

Opetuksen ja opiskelun käyttöön riittää sisäinen järjestelmä.


Tutkimukselle tärkeä käyttäjäryhmä ovat yhteistyökumppanit muista korkeakouluista koko maailmasta ja yrityksistä. Näiden projektien näkyvyys on usein rajattu (ei-julkinen).

Tutkimusprojektien tuotosten jakamiseen tarvitaan julkinen järjestelmä. Siihen tarkoitukseen voi suositella Githubia.

Opiskelijat, opetushenkilökunta, tutkijat, ulkopuoliset yhteistyökumppanit

Itse ylläpidetty Gitlab yliopiston yhteisessä käytössä.
Lisäksi ainakin yksi tutkimusryhmä ylläpitää omaa versionhallintajärjestelmää.

Githubia suositellaan ja käytetään avoimen lähdekoodin projekteille.

Coderefineryn Gitlab on mahdollisesti pienimuotoisesti käytössä.

Haka-liitäntä ja käytön mahdollistavat tiedot (nimi, tunnus, sähköposti) ovat välttämättömät. 

Organisaatiotieto voi olla hyödyksi, jos sillä voi rajata tietojen näkyvyyttä vain oman organisaation käyttöön.

Ryhmäjäsenyydet tuomalla voi ryhmien luontia automatisoida. Ominaisuus helpottaisi käyttöä mutta ei ole välttämätön.

Haka.
Hakan ulkopuolisille mieluusti suuren kansainvälisen kattavuuden tuova valikoima (esim. Google, O365, eduGain, jne.).

Julkisen palvelutarjoaman kehittymistä kannattaa seurata tarkasti (esim. Turun yliopiston vastaus yllä avaa Githubin aseman tutkimuksessa oivallisesti).

Moderneilta versionhallintaympäristöiltä vaaditaan vähitellen myös ohjelmointiprosessin tukea, kuten CI/CD automatisointi ja konttirekisteri. Esimerkiksi palvelut Gitlab.com, Github ja Azure DevOps.

Itse hostatun tai kansallisen palvelun haaste on tarjota vastaava toiminnallisuus kuin kansainvälisillä alustoilla. Datan sijainti, tietoturva ja edullisuus ovat oman ratkaisun pääasialliset valtit näihin nähden. Toimivat vaihtoehdot ovat joko kilpailla kansainvälisten alustojen kanssa tai tarjota niitä täydentävä ratkaisu jäljelle jääviin tarpeisiin.



  • No labels