Ideapankissa:  CSCIDEAPANKKI-45 - Getting issue details... STATUS

Identiteetinhallinta - suomalaiset ja ulkomaalaiset oppijat, tutkijat ja opettaja

Ideamuotoilu "identiteetinhallinnan" kehittämisen tarpeiden kartoittamiseksi 7.2.-20.3.2020

Korkeakoulujen, korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan uudistuminen ja jatkuva oppiminen asettavat uusia tarpeita ja vaatimuksia "identiteetinhallinnalle". Tällöin puhutaan kotimaisista ja ulkomaisista henkilöistä, oppijan, opettajan, tutkijan, TKI-toimijan ja kumppanin rooleissa. Henkilöt ovat julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa Suomessa ja ulkomailla. Identiteetin ja henkilökohtaisen MyDatan hallinnan tarpeet jatkuvat henkilön mukana organisaatiosta ja roolista toiseen.

Ideamuotoilu on noin kuukauden aikana toteutettava virtuaalisten työpajojen sarja ilmiön jäsentämiseksi. Ideamuotoilussa kartoitamme tarpeita ja jäsennämme ilmiötä riittävän monipuolisen yhteisen ymmärryksen saamiseksi. Tuloksena on karkea kokonaiskuva ja tunnistettuja, mahdollisesti selvitettäviä ratkaisukokonaisuuksia, joiden edistämiseen edelleen halukkaat korkeakoulut voisivat sitoutua. Ideamuotoilun tulokset voivat osaltaan palvella korkeakoulujen Digivisiota sekä jatkuvan oppimisen ja koulutuspolitiikan alan kansallisia kehitysponnistuksia.  

Haluamme tietää, mitä haluttaisiin ratkaista, mitä ovat uudistuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tarpeet. Koska ratkaisuja, ratkaisuaihoita, teknologioita ja toimijoita on useita, täytyy tavoitteiden kirkastua toiminnan tarpeista. 

Haluamme jäsentää asiat käsitteellisellä tasolla oikein, jottei synny väärinymmärryksiä termeistä, kuten "identiteetin hallinta", "tunnistautumispalvelu", "IAM", "AAI", "AD" ja "oma data", "MyData". Haluamme ymmärtää kokonaisuutta siten, että paikallisessa organisaatiossa, toimialalla, kansallisella tasolla tai eurooppalaisessa kehityksessä ei tehdä turhaa päällekäistä työtä. Haluamme valita kokonaisuudesta mahdollisimman rajattuja kohteita edelleen kehitettäväksi. 

Ideamuotoilun tulee jäsentää, mitä ovat uudistuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tarpeet, mitä haluttaisiin ratkaista. Ideamuotoilun tulee perustua valmiisiin selvityksiin ja linjauksiin tarpeista. Tarpeita koskeva tiivis yleiskuva tarvitaan ennen kuin kehityskohteista tai ratkaisuista voidaan valita yhdessä edistettäviä konkreettisia kohteita. 

Ideamuotoiluun tarvitaan erityisesti näkemystä toiminnan tarpeista ja niiden muutoksesta. Miten toiminta muuttuu suomalaisten tutkintokoulutukseen keskittyneestä toiminnasta, ulkomaalaisten osallistumisen, jatkuvan oppimisen ja TKI-yhteistyön näkökulmasta? 

Tuloskooste:

2020-03-25_Ideamuotoilun_tulos_identiteetinhallinnan_kehitystarpeista.pptx

2020-03-19 Identiteetinhallinta - ideamuotoilu 2020 - tuloskooste.pptx

• Keskeisenä tuotoksena jäsennys identiteetin hallinnan kehittämistarpeiden kokonaiskuvasta on dialla 43
• Jäsennys identiteetin hallinnan käsitteistöstä on dialla 57

Lisätietoja "ideamuotoilu"-menetelmästä: https://wiki.eduuni.fi/x/ZSCeBw

CSCIDEAPANKKI-45 - Getting issue details... STATUS

Tällä sivulla listattuna:

Ideamuotoilu "identiteetinhallinnan" kehittämisen tarpeiden kartoittamiseksi

Aikataulu

Työskentely osallistujien kesken alkaa 7.2.2020 klo 15 lyhyellä kick off -kokouksella, jossa käydään läpi tavoitteet ja eteneminen. Varsinaisia työstökokouksia (n.3h per kokous) seuraa kolme (neljäs kokous pidetään tarvittaessa) ja työskentely päätetään 20.3.2020. Kaikki kokoukset järjestetään verkkokokouksina osoitteessa https://cscfi.zoom.us/j/744717998.

Työskentelyn kick off (30min) pe 7.2. klo 15.00-15.30 

Työstökokous (3h) ke 26.2. klo 12-15

Työstökokous (3h) ke 11.3. klo 13-16

Työstökokous (3h) ke 18.3. klo 08-11

(Työryhmä voi halutessaan sopia neljännen työstökokouksen tarpeen mukaan) 

Pe 20.3. klo 14.00-14.30 Työskentelyn päätös

Yhteystiedot

Ideamuotoiluun liittyvissä tiedusteluissa auttaa ideapankki@csc.fi sekä Antti Mäki CSC:ltä, puh. 050 430 9119.

Round-table työkalu

https://my.roundtable.business/

Kokousmateriaalit ja muistiinpanot

Identiteetinhallinnan ideamuotoilun päätöskokous 20.3.2020

Työstökokous (3h) ke 18.3. klo 08-11

Antti Mäki, Minna Salonen, Eva Raudasoja, Heli Harrikari, Heta Koski, Hilkka Kankaanpää, Jaakko Kurhila, Jenni Tuomainen, Jonna Korhonen, Jussi-Pekka Pispa, Kicka Lindroos, Kirsti Niemeläinen, Manne Miettinen, Tomi Kytölä

Työjärjestys

1) Työstämme kokonaiskuvaa edelleen kokoavien ulottuvuuksien tunnistamiseksi kello 9 mennessä

2) Poimimme keskustelusta Ideapankkiin toimenpide-ehdotukset / -kohteet;

3) Keskustelemme skenaarioiden jatkohyödyntämisestä

4) Katselmoimme käsitteenmäärittelytyön tuotokset

1) Kokonaiskuva ja sitä kokoavat ulottuvuudet

• Johtolauseeksi ennen kokonaiskuvan esittämistä mitkä sisällöt, "dataosa-alueet" liittyvät identiteetin hallinnan kehittämiseen?

3) Skenaarioiden jatkohyödyntämisestä

• Yksilön näkökulmasta kirjoitetuissa skenaarioista jää epäselväksi mikä muuttuu, esimerkiksi liudentuvatko eri syklien rajat tai formaalin ja muun oppimisen rajan liudentuvat
• Jätettiin analysoimatta, mitä ovat skenaarioiden todennäköisyydet tai mahdolliset vaikutukset 
• Vaikuttaa siltä, että skenaarioille olisi hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi korkeakoulujen digivisioon liittyen ja tutkijan polkuun liittyvien viitearkkitehtuurien päivittämisessä
• On syytä muotoilla toimintasuunnitelma näiden skenaarioiden jatkohyödytämisestä, hyödyntämisen edistämisestä (IDEA). Maailman muuttumisen näkökulmasta korkekoulujen olisi hyvä jäsentää ja täydentää niitä skenaarioita ja näkökulmia, jotka kuvaavat tulevaisuutta ja olisi halukkuutta myös jatkaa tätä työtä. 

4) Käsitteenmäärittelytyön tuotokset

• Oppijaksitulemisen näkökulmasta nykyiseen verrattuna korkeakoulutuksen piiriin tulemisen tasoja ja tapoja tulee olemaan paljon, ne sirpaloituvat
• Käsitteenmäärittely ei sisällä keskeistä ajatusta siitä, että identiteetit ketjuttuvat ja liittyvät toisiinsa 
• Puuttuu myös näky siitä, miten valtuutuksia ja oikeuksia hallitaan linkitettyjen identiteettien verkossa tai miten asioiden, esimerkiksi osaamisten, validointi ja audit trail säilyy
• Perinteinen identiteetinhallinnan käsitteistö lähtee usein sipulin sisältä, mutta tässä on tunnistettu, että ainakin henkilön näkökulmasta sipuleita on useita: päivitetään yleistasolla käsitteiden jäsennuskuvaa tätä edustamaan
• Eri lähteissä ja asiakirjoissa ylläpidettyjen käsitteiden päivittäminen Identiteetinhallinnan kehittämistarpeiden kokonaiskuvan mukaiseksi, esimeriksi OmaData tai "ID" (IDEA)

2) Ideapankkiin toimenpide-ehdotuksia / -kohteita

• Edellä tekstissä suluissa "IDEA" -tunnisteella
• Hallintamallin luominen jatkuvalle työn jatkamiselle
• Kansainvälisen ja ainakin eurooppalaisen tilannekuvan kartoittaminen, sääntelystä ja sen kehityksesta sekä identiteetin hallintaan liittyvistä kehityskuluista yleensä (IDEA)
• Yksilö- ja asiakskeskeisen sekä esimerkiksi työantajat huomioivan ajattelutavan tunnistaminen (IDEA)
• Muualla työstettävien asioiden näkyväksi tekeminen, kokoaminen ja hyödynnettäväksi tekeminen, liittyen skenaarioiden edelleen vientiin (IDEA)

Työstökokous (3h) ke 11.3. klo 13-16

Antti Mäki, Minna Salonen, Matti Sarén, Minna Harjuniemi, Ari Hirvonen, Asmo Myllyaho, Heli Harrikari, Hilkka Kankaanpää, Jukka Kohtanen, Heta Koski, Jonna Korhonen, Jaakko Kurhila, Manne Miettinen, Osmo Santamäki, Jussi-Pekka Pispa, Hanna-Mari Puuska, Asmo Myllyaho, Kirsti Niemeläinen, Tomi Kytölä, Walter Rydman, Jenni Tuomainen

Pois 1. työpajaan osallistuneista: Johanna Krappe, Kicka Lindroos, Tommi Suominen, Ismo Kantola

Alustavaa keskustelua tehtäviin vastaamisesta

• Aikaa meni pikemminkin 2h kuin 15 minuuttia: seuraavalle kerrokselle tulee vähemmän tehtäviä 

Käsitteiden määrittelystä

• EduID-kuvasta
  • Tällaisia yhden ID:n sipuleita on useita henkilön eri roolien, kansainvälisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön näkökulmasta
  • Skenaarioidemme muotoileman tulevaisuuden ymmärtämisen kannalta, yhden identiteetin oletus ei riitä vaan on pystyttävä ketjuttamaan näitä 
  • Identiteetit ja niiden hyödyntämistarpeet tulevat eri aikoina, eri syistä ja eri konteksteissa ja henkilön näkökulmasta tällöin hänellä voi olla motivaatio ylläpitää tavalla tai toisella identiteettejään
  • mm. koulutusjärjestelmän alkupäässä erityisesti identiteettiä pidetään yllä järjestelmän holhoamana
• Case: kompetenssien tunnistamismekanismi: olisiko mahdollista kertoa some-mielessä, että osaan ja sitten esimerkiksi korkeakouluilla on mahdollisuus tunnistaa ja tunnustaa tuo osaaminen
  • Identiteetti on paljon tarkempi ja kuvailevampi, (hyödyllisempi?) kun se muodostuu erilaisista, linkittyneistä kuvaavista tiedoista, kuten vaikka tutkijan linkittyvästä julkaisuprofiilista
• Tutkijat: tarvitaan Euroopan tasolla useita attribuutteja (organisaatio-identiteetit + muut ID:t) vs vain nimi ja syntymäaika. Tietosuojakysymykset tässä vastaan.

Yhteisen työskentelyn löydöksiä ja nostoja

1) milloin identiteetti syntyy

• digivisiossa huomioiaan polku korkeakouluun ja identiteettiin jo aiemmin tai toisaalla syntyneet osaamiset: identiteettiin liittyviä tietoja on siis opiskelijan statuksesta riippumatta ja sitä ennen; korkeakoulun on itse kyettävä hallitsemaan identiteettejä jo viimeistään hakeutumisista alkaen
• Sähköinen identiteetti liittyy aina kontekstiin (vaikutusalaan): Visio 2030:ssa maalailtua kansallista koulutuksen ekosysteemin kontekstia ei vielä ole, mutta OPH:n ylläpitämä Opintopolku-palvelun kontekstissa on Kansalliseen oppijanumeroon perustuva pysyvä sähköinen identiteetti, joka alkaa esiopetuksesta ja kulkee korkea-asteelle asti. Opintopolku-palvelu ja siihen liittyvä Koski-rekisteri on rakennettu nykyisen koulutusasterakenteen mukaisesti – pitäisikö sitä laajentaa jatkuvan oppimisen rekisterillä? 
• Sveitsin korkeakoulut ovat siirtymässä asteittain keskitettyyn käyttäjäkeskeiseen EduID-tunnistamispalveluun. Palveluun liittyvät korkeakoulut lopettavat tunnistuksen välityspalvelun ylläpidon (IdP) ja siirtävät käyttäjätiedot keskitettyyn eduID-palveluun.  Yhtenä eduID-palvelun taustamotivaationa on halu säilyttää kontrolli käyttäjätietohin, sillä monet organisaatiot ovat siirtämässä primaarirekisterinsä isojen IT-talojen pilvipalveluihin. Vastaavasti osa korkeaokouluista ei luota tutkijoiden tunnistamispalvelu ORCid:in pysyvän voittoa tavoittelemattomana aatteellisena yhdistyksenä pitkällä tähtäimellä.
• Korkeakouluissa muitakin kuin oppijoita - eli henkilöstöä jne, joten identiteetinhallintaa tarvitaan jatkossakin organisaatioissa.
• Iso haaste on työelämästä palaavan henkilön näkökulma, jolloin koulutusjärjestelmässä kertyneet tai saatavilla olevat tiedot ovat puutteellisia tai puuttuvia, mutta pitäisi ehkä kuitenkin löytyä käyttöön (paperiarkistoista?)
• 
  

2) kuka tiedon omistaa

• Mieluummin: kuka saa myöntää käyttöoikeuksia ja -valtuuksia joillekin identiteeteille tiettyihin tietoihin
• Kuka vastaa tietojen validoinnista - esim. osaamiset?  Työelämässä hankitun osaamisen todentaminen - vanheneeko osaaminen?
  • Osa osaamisista voi olla out-of-date.
  • Suorituksen aikaleima.
  • Korkeakoulujen roolina ei tuomarina toimiminen. Viralliset suoritukset riittää.
  • Kurssisuoritukset ei yksin todenna osaamista. Rekrytoinnissa arvioidaan haastattelussa ja muuten osana rekryprosessia.
• Kokonaisuus eri tutkinnoista ja osaamisista henkilön itsensä omistamaa. Mistä luottamusketju tulee?
  • "Omien osaamisten ja identiteettien portfolio"
• Identiteetinhallinta enabler tulevaan, mahdollistaa uudenlaisen käytön
  • Tärkeää tunnistaa nyt mahdollisuuksia
  • Osaamisen validointi ulkoisten, esim. kaupallisten toimijoiden toimesta - moraaliseettiset kysymykset?
  • Olennaista yksikön oikeudet omadataansa

3) asiakaslähtöisyys koulutuksen organisaatiolähtöisyyden sijaan

4) korkeakoulu keskeisenä toimijana osaamisen hallitsemisen verkostossa

5) asiakaslähtöisyys elinikäisen tuen tuottamisen täydentämänä

Keskustelua ajatuksista (bulleteissa)

Skenaariot

Yleistä

• EU datastrategia: omien tietojen hallinta, data-avaruudet. Yhteentoimivuus ja EU-yhteistyön tarkastelu tässä kontekstissa kansallisen lisäksi.
• Kokonaiskuvan kannalta tärkeää tunnistaa ulottuvuudet, joissa siirrytään roolista toiseen
• Kv. ulottuvuus ei poista tarvetta kansallisille ja paikallisille toimijoille/palveluille
• Mahdollisuuksia ja uhkia nyt saatu tunnistettua

Tutkimuksen ja TKI-toiminnan skenaariot Tuula ja Pinja

Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen skenaario: Leevi

• Tekoälyt on pohjimmiltaan aika tyhmiä ja niitä pitää kouluttaa laadukkaalla ja runsaalla datalla: miten tunnistetaan niitä osaamisia, millä on työmarkkinoille arvoa, onko tätä dataa riittävästi ja onko se riittävän laadukasta?
  • Esim. TAU: osaamisten peilaaminen työpaikkailmoitusten vaatimuksiin
    • Ei huomioi suorarekrytointeja jne. - minkälaista osaamista oikeasti laajemmin tarvitaan, ei pelkästään työpaikkailmoituksissa?
  • Onko minun osaamiselleni tarvetta? Mitä osaamista minun pitäisi kehittää?
• Osaaminen kansallisena kilpailuetuna, "kansallisvarallisuus"- korkeakoulujen yms tuottaman osaamisen tehokas hyödyntäminen
  • Miten eri datoja yhdistellään ja kootaan? Lähtee yksilön omista valinnoista - miten hyödynnetään ja jalostetaan, mihin lupa annetaan?
  • Julkinen toimija mukana, tiedonhallinta, identiteetinhallinta myös kansallisena kilpailuetuna
  • Tarvitaan kansallisen tason ekosysteemin speksaamista - mitä identiteetti kansallisessa ekosysteemissä tarkoittaa?

Uusi skenaario, kommentit

Selkeän kokonaiskuvan tavoittelu

Skenaarioiden erojen hahmottelun akseleista

• Tiedon omistajuuden ymmärtämisessä identiteettien hyödyntämisessä voisi ehkä ajatella myös RACI-mallin tyyppistä kehikkoa
• Tutkimuksessa tutkijan omadata eri asia kuin tutkimusdata
• Ehdotus: Erotetaan oppijan ja tutkijan kokonaiskuva
• Organisaation näkökulmasta oppija ja tutkija -näkökulma ei erotu
• Skenaarioiden tai oppijan ja tutkijan näkökulmien erottamisen sijaan voitaisiin käyttää niitä lähteenä eri asioiden, ulottuvuuksien ja ilmiöiden kokoamiseksi yhteiseksi kokonaiskuvaksi

Skenaarion ja siihen sisältyvien ilmiöiden analysointikehikko

• Skenaarion mukanaan tuomat vaikutukset korkeakoulujen opetus ja TKI-toimintaan
  • Vaikutuksen merkitys uhkien ja mahdollisuuksien kautta
  • Toimenpiteen omistajuus, missä laajuudessa askeleen ottaminen tulisi tehdä: paikallinen, kansallinen, EU-tasoinen, globaali
• Otetaan lähtökohdaksi jaottelu yhteistyön laajuuden näkökulmaan

Muuta

• Onkohan EU-tasolla tehty identiteetin hallintaan liittyvän lainsäädännön ja sen kehittämistarpeiden analyysiä?
• Lainsäädännölliset haasteet esim vahvan tunnistautumisen osalta, Euroopan maiden välillä eroja (esim. hetuja ei kaikkialla).

Työstökokous (3h) ke 26.2. klo 12-15

Antti Mäki, Minna Salonen, Matti Sarén, Minna Harjuniemi, Ari Hirvonen, Asmo Myllyaho, Heli Harrikari, Heta Koski, Hilkka Kankaanpää, Jaakko Kurhila, Johanna Krappe, Jonna Korhonen, Kicka Lindroos, Manne Miettinen, Osmo Santamäki, Tommi Suominen, Jussi-Pekka Pispa, Asmo Myllyaho, Ismo Kantola, Kirsti Niemeläinen, Tomi Kytölä

Alustava keskustelu osallistujien edustamien näkökulmien pohjalta

Mikä on aikaväli, tulevaisuushorisontti, jota luotaamme?

• Noin kymmenen vuoden jänteellä
• Myös lähellä on muutoksia ja kehityslinjoja

Taustamateriaaleja

• Manne Miettinen: jatkuvan oppimisen identiteetinhallinnan selvitys https://docs.google.com/document/d/1qBqRPd7E-XkegEl39u_hHoCoI-Ad2FuGvUw9mTH2O1c/edit?usp=sharing

Tulevaisuusväitteet, keskustelua löydöskalvon pohjalta

Tekemättä jättämisen hinta

• jos jätetään tekemättä, emme menesty globaalisti tai edes euroopan tasolla

Potentiaalinen hyöty

• kansallisella tasolla toteutettu identiteetinhallinta on kriittinen menestystekijä
• ei identiteetin vain datan siirtyminen, esim. tutkijan tietojen siirtyminen kansallisesti ja etenkin kansainvälisesti

Identteetinhallinta on väline muiden tavoitteiden saavuttamiseen

Kansainvälistymisen mahdollistaja

Muuta

• henkilön tunnistaminen, yksilöiminen maasta riippumatta identifiointitavasta tai roolista huolimatta

Identiteetinhallinnan yhteydet teemoittain: Koulutus

• Elinikäinen oppiminen oli aika hyvin rivien välissä, mutta sen voisi nostaa tässä paremmin framille. Mennään maailmaan, jossa tutkinto on kuin ajokortti, mutta liikenteessä on tarve omaksua erilaisia ajoneuvoja. Miten identiteetti työelämässä tulee näkymään koulutusjärjestelmän ulkopuolelta ja tutkintotavoitteisen oppimisen ulkopuolelta.
• MyDatan sijaan voisi laajemmin pohtia laajempaa portfoliota, johon voitaisiin koota kaikkea ihmisen oppimaa ja hankkimaa
• Nämä jättävät aika korkeakoulunäkökulmasta stagnoituneen tulevaisuuden kuvan, maailma voi olla muuttumassa aika toisenlaiseksi, missä korkeakoulutuksen keskiössä ei enää ole korkeakoulu organisaatio: miten osaamme tässä pohtia asiaa 1.0-näkökulman sijaan 2.0 tai 3.0 versiota esimerkiksi korkeakouluoppimisesta.
• Kenellä on kredentiaalivalta, mitkä ja minkälaiset toimijat akreditoivat tulevaisuudessa?
• Korkeakoulut tulevat kyllä ikiaikaisena orgnisaationa tulevaisuudessakin vaalimaan tieteenalojaan, mutta organisaation suhde muuhun toimintaan ja sen sisältöihin varmaankin muuttuu

Identiteetinhallinnan yhteydet teemoittain: Tutkimus

• Vahvan tai kaksivaiheisen tunnistamisen tarpeet tulevat toki kyseeseen myös patentteihin ja innovaatioihin ja vaikka mihin muuhun liittyen, esim. tunnusten kalastelun ja vääriin käsiin joutumisen vaikutusten hallinta
• Tunnistamisen vahvuus ja quality assurance
• Organisaation, yrityksen tai yhteisön puolesta asioiminen, esim. tutkimusrahoitusta haettaessa
• Kansaivälisen yhteistyön projektitoiminnassa, eettiset kysymykset

Identiteetinhallinnan yhteydet teemoittain: Yhteydet (kansallinen ja kansainvälinen näkökulma)

• Kyse ei liene ole vain suomeenpäin tulevasta kansainvälisyydestä
• Kaksisuuntaisesta yhteistyöstä, koulutusviennistä kansainvälisiin tutkimushankkeisiin
• Toiminta, joka järjestetään kokonaan kansainväliselle kentälle tai pelkästään suomen ulkopuolelle
• Ihmisille luodaan Suomessa elinikäinen tunniste, johon liitetään erilaisia identiteettejä muilta koulutustasoilta, ulkomailta, somesta...

Platformien jako: millaisessa ympäristössä korkeakoulut toimivat vuonna 2030?

• Äänestyksen dominoiva näky on "4. Platform ecosystem. Ecosystem with dominant nodes"
• Ajatuksena myös polusta "3. Multi-sided platform. Centralized partner network" kautta kohti "4" tai jopa "5. Platform ecosystem. Decentralized ecosystem" 

Tutkimuksen ja TKI-toiminnan skenaario: Tuula Tutkija 2.0

• Kansainvälisyys on tässä olennaisesti ja oletusarvoisesti mukana, mutta on syytä tunnistaa ja kirjoittaa auki, että tutkimus on kansainvälistä
• Täydennetään skenaariota edelleen

Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen skenaario: "Olli Oppija 1.0" tai "Leino muuttaa suuntaa" tai "Pirkko ja tekoälyn kuratoima tukint0" tai "Pinja ja osaamisportfolion keskustejärjestelmä" 

• Toiselta asteelta tuleva oppija tai opetuksen tuottaminen toisen asteen tarpeisiin tai kansaiväliselle kentälle
• Kuinka paljon jatkuva jatkuvan oppimisen näkökulmasta on yksilön, yhteiskunnan ja työantajan vastuulla?
• Ovatko kuitenkin kaikki skenaariot vielä melko perinteisiä? Jos luovutaan opintopisteistä, "kursseista" ja muista osaamisen paketoimisvälineistä ja ajatellan, että todellisesti osaamiskeskeisessä ajattelussa osaamisesta melko keskeinen osa tulee työssäoppimisesta ja muusta korkeakoulun tuottaman toiminnan ulkopuolisesta. Vrt. osaamisenkehittämisen perusmalli työelämässä 70-20-10%, josta vain viimeinen 10% tulee formaalista koulutuksesta. 
• Network of trust luottamuksen ratifioijina. Tulevaisuudessa korkeakoulujen ja vastaavien toimijoiden tehtävä voi yhä enemmän olla juurikin osaamisen varmistaja. Pitäisi pystyä paljon paremmin erottaa, missä osaaminen kehittyy ja missä se hankitaan. 
• On ollut jo pitkään näkyvissä, että korkeakoulussa opiskellaan mielellään, koska se on pitkäjänteistä kasvattamista, mutta sitä täydennetään kaikenlaisella ulkopuolisella tarjonnalla, koska koulutusmarkkinat kiihtyvät ja niiden toimijamäärät ja tyypit lisääntyvät kovaa vauhtia. Työantajat jostain syystä arvostavat jo nyt enemmän joitain muita toimijoita sertifikaatin antajina verrattuna korkeakouluihin, jotka sertifioivat itse antamaansa opetusta. Kansainvälinen toimija, joka ottaa osaamisen sertifioijan roolin esittämällä, että sen dataan perustuen paljon paremmin työelämässä arvostetaan sen antamia sertifikaatteja. 
• Voitaisiinko kuitenkin esittää tai tarkastella enemmän Kolmen horisontin mallia, kun nämä skenaariot lähtevät nyt enemmän kaukaa kolmoshorisontista. Ykköshorisontin välittömästi ratkaistavat haasteet, kuten siilojen purkaminen, ovat nopeasti tartuttavana ja toki kolmoshorisontti muuttuu, kun välittömät asiat muuttuvat ja ratkeavat.
• Onko platformiajattelun kannalta relevantti skenaariovaihtoehto, että suomalaiset yliopistot lähtevät tekemään yhteistyötä eurooppalaisen verkoston kanssa, kun kansalliset kysymykset eivät ratkea

Mitkä lähestymistavat auttavat meitä tunnistamaan erilaisia liittymiä ja rajapintoja?

2. Kierroksen alustaminen

• Kansainvälistymisnäkökulma on tässä kokoajan oltava
• Olisiko rohkeasti vielä ei-turvallisen-distruptiivisen skenaarion etsimistä?

Otetaanko seuraavaan roundtable työstämiseen?

• Yhteistyön konkretisoiminen, esim. tullaan lukiosta, tehdään kandintutkinto jossain, maisterin tutkinto Oxfordissa ja siirrytään tutkijaksi HAMK:kiin
• Lähtökohtana kolmoshorisontti, jossa toiminnan näkökulmasta, minkään rajoittamatta rohkeasti muotoillaan tulevaisuuden skenaarioita. Tulevaisuudesta lähtien back casting voisi "identiteetin hallinnan kehittäminen -rajauksella" tarkennettaisiin kuvaa kakkoshorisontista ja erityisesti kriittisimpiä kehityskohteita 

Työskentelyn kick off pe 7.2.

1) Tavoite: https://wiki.eduuni.fi/download/attachments/130524462/2020-02-07_Ideamuotoilun_aloitus.pptx

2) Ideamuotoilun toteutus: Idea Design_Facilitation, Identiteetinhallinta 2020 Kick-off .pptx

3) Roundtable työkalu

Työstöön osallistuvat

Kutsu sidosryhmien edustajille

Korkeakoulujen, korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan uudistuminen ja jatkuva oppiminen asettavat uusia tarpeita ja vaatimuksia "identiteetinhallinnalle". Tällöin puhutaan kotimaisista ja ulkomaisista henkilöistä, oppijan, opettajan, tutkijan, TKI-toimijan ja kumppanin rooleissa. Henkilöt ovat julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa Suomessa ja ulkomailla. Identiteetin ja henkilökohtaisen MyDatan hallinnan tarpeet jatkuvat henkilön mukana organisaatiosta ja roolista toiseen.

14.11.2019 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön ryhmien seminaarissa oppijan ja tutkijan identiteetinhallinta kansainvälisesti ja kansallisesti nostettiin tärkeimmäksi yhteiseksi kehityskohteeksi (https://wiki.eduuni.fi/x/FAI9Bw). Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimijoiden kehitysideoiden keräämiseen ja edistämiseen tarkoitetussa Ideapankissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tietohallintojohtajien verkostot toimeenpanevat Ideamuotoilun ilmiön kartoittamiseksi. 

Kutsumme mukaan Ideamuotoiluun. Ideamuotoilu on noin kuukauden aikana toteutettava virtuaalisten työpajojen sarja ilmiön jäsentämiseksi. Ideamuotoilussa kartoitamme tarpeita ja jäsennämme ilmiötä riittävän monipuolisen yhteisen ymmärryksen saamiseksi.

Ideamuotoiluun toivotaan mukaan eri näkökulmien edustajia. Näkökulmia ovat strateginen johtaminen, koulutus-, tutkimus- ja TKI-toiminnan tarpeet sekä identiteetinhallinnan erityispiirteet. Tuloksena on karkea kokonaiskuva ja tunnistettuja, mahdollisesti selvitettäviä ratkaisukokonaisuuksia, joiden edistämiseen edelleen halukkaat korkeakoulut voisivat sitoutua. Ideamuotoilun tulokset voivat osaltaan palvella korkeakoulujen Digivisiota sekä jatkuvan oppimisen ja koulutuspolitiikan alan kansallisia kehitysponnistuksia.  

Pyydämme ilmoittamaan mahdollisen edustajanne osoitteeseen ideapankki@csc.fi. Lisätietoja saatte tuosta osoitteesta, sekä minulta, Antti Mäki, CSC, puh. 050 430 9119.

Työskentely

Selvitämme kokonaisuutta konsultin fasilitoimalla menetelmällä, joka yhdistää verkkokokouksia ja niiden väleillä tapahtuvaa itsenäistä työskentelyä. Kokousten väliaikoina osallistujat saavat vastattavakseen aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joiden avulla kokonaisuutta tarkennetaan edelleen yhteisissä verkkokokouksissa. Vastaukset voi jättää itselle sopivana ajankohtana, eikä vastaamista varten tarvitse varata valtavasti aikaa - menetelmä pyrkii olemaan nopea, kevyt ja helppo.  

Tavoitteet identiteetin hallinnan kehitystavoitteiden kartoittamiseksi:

Tuloksena on karkea kokonaiskuva ja tunnistettuja, mahdollisesti selvitettäviä ratkaisukokonaisuuksia

*Haluamme tietää, mitä haluttaisiin ratkaista, mitä ovat uudistuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tarpeet. Koska ratkaisuja, ratkaisuaihoita, teknologioita ja toimijoita on useita, täytyy tavoitteiden kirkastua toiminnan tarpeista. 

*Haluamme jäsentää asiat käsitteellisellä tasolla oikein, jottei synny väärinymmärryksiä termeistä, kuten "identiteetin hallinta", "tunnistautumispalvelu", "IAM", "AAI", "AD" ja "oma data", "MyData". Haluamme ymmärtää kokonaisuutta siten, että paikallisessa organisaatiossa, toimialalla, kansallisella tasolla tai eurooppalaisessa kehityksessä ei tehdä turhaa päällekäistä työtä. Haluamme valita kokonaisuudesta mahdollisimman rajattuja kohteita edelleen kehitettäväksi. 

*Ideamuotoilun tulee jäsentää, mitä ovat uudistuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tarpeet, mitä haluttaisiin ratkaista. Ideamuotoilun tulee perustua valmiisiin selvityksiin ja linjauksiin tarpeista. Tarpeita koskeva tiivis yleiskuva tarvitaan ennen kuin kehityskohteista tai ratkaisuista voidaan valita yhdessä edistettäviä konkreettisia kohteita. 

*Ideamuotoiluun tarvitaan erityisesti näkemystä toiminnan tarpeista ja niiden muutoksesta. Miten toiminta muuttuu suomalaisten tutkintokoulutukseen keskittyneestä toiminnasta, ulkomaalaisten osallistumisen, jatkuvan oppimisen ja TKI-yhteistyön näkökulmasta? 

Aikataulu

Työskentely osallistujien kesken alkaa 7.2.2020 klo 15 lyhyellä kick off -kokouksella, jossa käydään läpi tavoitteet ja eteneminen. Varsinaisia työstökokouksia (n.3h per kokous) seuraa kolme (neljäs kokous pidetään tarvittaessa), ja esiselvitys päätetään 20.3.2020. Kaikki kokoukset järjestetään verkkokokouksina osoitteessa https://cscfi.zoom.us/j/744717998.


Työskentelyn kick off (30min) pe 7.2. klo 15.00-15.30 

Työstökokous (3h) ke 26.2. klo 12-15

Työstökokous (3h) ke 11.3. klo 13-16

Työstökokous (3h) ke 18.3. klo 08-11

(Työryhmä voi halutessaan sopia neljännen työstökokouksen tarpeen mukaan) 

Pe 20.3. klo 14.00-14.30 Työskentelyn päätös

Taustaa

14.11.2019 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön ryhmien seminaarissa oppijan ja tutkijan identiteetinhallinta kansainvälisesti ja kansallisesti nostettiin tärkeimmäksi yhteiseksi kehityskohteeksi (https://wiki.eduuni.fi/x/FAI9Bw). Aihetta on käsitelty myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimijoiden kehitysideoiden keräämiseen ja edistämiseen tarkoitettussa Ideapankissa syksystä 2018 alkaen. Ideapankin tavoite on löytää oikeat tahot ehdotusten esiselvityksille ja jatkotoimille.

Korkeakoulujen tietohallintojohtajien AAPA- ja FUCIO-verkostot valitsivat aiheen Ideamuotoilun kohteeksi kokouksessaan 20.12.2019. Korkeakoulujen verkostot rahoittavat Ideamuotoilun fasilitoinnin, osallistujien osallistumiskustannuksia eli työaikaa ei korvata. 

Tämän Ideamuotoilun eDuuni-wikisivu: https://wiki.eduuni.fi/x/LqXHBw
Mikä on Ideamuotoilu? https://wiki.eduuni.fi/x/ZSCeBw
Tietoa Ideapankista: ideapankki.csc.fi

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi työstöön!

Tiedoksi OKM:n nimeämispyynnön identiteetinhallinnan ratkaisun kehittämisen ryhmän asettamiseksi

Opetuksen ja koulutuksen toimialan eri toimijoiden identiteetinhallinnan ratkaisun kehittäminen digitaalisessa ympäristössä 

Opetuksen- ja koulutuksen toimialalla on tällä hetkellä käytössä erilaisia tunnistautumisratkaisuja, joista laajemmassa käytössä on Suomi.fi –tunnistus, sekä koulutussektorikohtaiset HAKA ja MPASS. Digitaalisten palveluiden ja sisältöjen, sekä erilaisten toiminta- ja oppimisympäristöjen monipuolistuessa sekä koulutusyhteistyön kehittyessä on syntynyt kuitenkin uusia tarpeita käyttäjien yksilöimiselle ja tunnistamiselle. Palveluiden sujuva ja tehokas käyttö yli sektoreiden, koulutusasteiden ja toimialojen rajojen, sekä kolmansien osapuolten kanssa tehtävä yhteistyö (mm. työelämä) edellyttävät uudenlaisia yhteentoimivia identiteetin ja omien tietojen hallinnan sekä tunnistautumisen ratkaisuja jo olemassa olevat ratkaisut huomioiden.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee asettamaan työryhmän kehittämään yhteistä, kestävää ratkaisua identiteetin ja omien tietojen hallintaan sekä tunnistautumiseen opetuksen- ja koulutuksen toimialalla eri sektoreiden ja toimijoiden tarpeet huomioiden. Työtä tehdään yhteistyössä eri koulutustoimijoiden ja sidosryhmien kanssa, huomioiden jo olemassa olevat ratkaisut ja kehitystyö sekä EU:ssa valmistelussa ja kehityksessä olevat aloitteet. Työryhmä tukee ja seuraa valtakunnallista identiteetinhallinnan ja tunnistautumisratkaisujen kehitystä ja luo kestäviä malleja, jotka voivat olla laajemminkin hyödynnettävissä.

Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus opetuksen- ja koulutuksen toimialan eri toimijoiden identiteetin ja omien tietojen hallinnan sekä tunnistautumisen ratkaisuksi ja määritellä tarvittavat toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Ehdotusta voidaan tarkentaa teknisen kokeilun/kokeilujen kautta.

Ehdotettavan ratkaisun tulee sisältää malli, jossa henkilön tunnistautumistapojen, identiteettien, roolien ja pääsyoikeuksien, ja tarvittaessa suostumusten hallinta, toimii henkilökohtaisella tasolla, ilman riippuvuutta organisaatiokohtaiseen identiteetin ja tunnistamistapojen hallintaan. Ratkaisun tulisi kattaa käyttötarpeet ennen oppimista, sen aikana ja sen jälkeen, asteiden ja sektoreiden välinen yhteistyö, työelämäyhteistyön ja kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden huomioiden. Ratkaisua pitää voida käyttää kuka tahansa. Kevyttä ja vahvaa tunnistamista (LoA-tasojen hallinta) pitäisi voida käyttää käyttötapausten vaatimuksien mukaisesti.

Työryhmän työ tukee useita muita hankkeita ja tavoitteita, joissa on tunnistettu identiteetin ja omien tietojen hallintaan sekä tunnistautumiseen liittyviä vaatimuksia esim. kansallisten palveluiden kehittäminen, ammatillisen koulutuksen uusien toimintatapojen toimeenpano, korkeakoulutuksen digivision toimeenpano, esi- ja perusopetuksen digitalisaation yhteentoimivuustyö, alaikäisten tunnistautumiseen liittyvät kysymykset, asteiden- ja sektoreiden välinen yhteistyö ja myös jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittäminen.

Määräaika

Ryhmän toimikausi on xx.02.2020 - 31.12.2022.

Nimeämisehdotukset

Pyytäisimme teitä nimeään ehdokkaat varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi työryhmään.  Jotta työryhmä voidaan asettaa sukupuolten tasa-arvon edistämisvelvoitteen mukaisesti, pyydetään nimeämään sekä mies- että naisehdokkaan.

Ehdotukset jäsenistä pyydetään toimittamaan viimeistään 24.2.2020 opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo(at)minedu.fi ja Tarja.Vesanto(at)minedu.fi

Liitteitä