Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

OPI-viitearkkitehtuurin päivitys 2018–2019: Ideoita ja ajatuksia OPI-viitearkkitehtuurin kehittämisen tueksi

Huom! Tämän sivun kaikki sisältö on julkisesti nähtävillä. 



OPI-viitearkkitehtuurin keskeinen tarkoitus on toimia työkaluna, joka tukee korkeakoulujen kehittymistä toimintaympäristön muuttuessa. OPI-viitearkkitehtuurin päivityksen sisältöön, rajauksiin ja työn etenemiseen voi tutustua "materiaalit ja lisätietoa"-otsikon alta löytyvien linkkien kautta. 

Tämän sivun kautta korkeakoulut voivat toimittaa kehitysehdotuksia, ideoita tai muuta palautetta OPI-viitearkkitehtuurin päivittämisen tueksi, jotta se palvelisi korkeakouluja mahdollisimman hyvin ja olisi laajalti hyödynnettävissä. 

Alla muutamia kysymyksiä, joihin päivitystä edistävä työryhmä tässä vaiheessa erityisesti toivoisi korkeakoulujen näkemyksiä. 

  • Ovatko OPI-viitearkkitehtuurin päivityksessä kuvatut kokonaisuudet relevantteja esim. korkeakoulujen työskentelyn näkökulmasta? 

  • Miten arkkitehtuurityötä tulisi viedä eteenpäin, mitä vielä puuttuu? 

  • Miten arkkitehtuuri tukisi korkeakouluja paremmin?
  • Minkälaiset materiaalit ja viestintä palvelisi korkeakouluja parhaiten, jotta OPI-viitearkkitehtuuria olisi mahdollisimman helppo hyödyntää?

Palautteen voi kirjata alla olevaan taulukkoon. Palautteen antajan yhteystiedot pyydetään palautteen käsittelyä ja mahdollisia jatkokysymyksiä varten, palautteen voi antaa myös anonyymisti. Palautteet käsitellään OPI-viitearkkitehtuurin iskuryhmän, Synergiaryhmän ja KOOTuki-ryhmän toimesta.

Lisätietoja: opi@csc.fi


Ohje taulukon täyttämiseen:

Tekstin lisääminen sivulle vaatii Eduuni-kirjautumisen. Kirjautumisen jälkeen muokkaustoiminnot aktivoidaan sivun oikeasta ylälaidasta "Edit" painikkeesta. Tämän jälkeen sivu avautuu muokkaustilaan, jolloin sivulle on mahdollista lisätä tekstiä. Muutokset tallennetaan sivun oikeasta alalaidasta "Update" painiketta painamalla. Sivua on mahdollista kommentoida myös sivun alareunassa olevan kommentointi-toiminnon kautta. 

OPI-VIITEARKKITEHTUURIN PÄIVITYSTYÖ 2018–2019

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon (OPI) viitearkkitehtuuri on korkeakoululaitoksen opiskelun ja opetuksen tukipalveluista vastaavien toimijoiden kehittämä yhteinen tapa puhua opiskelun ja opetuksen sekä niiden tuen ja hallinnon prosesseista.

OPI-viitearkkitehtuuri on korkeakouluissa tunnistettu toimivaksi yhteiseksi työalustaksi, joka on hyvin sovellettavissa ja laajennettavissa (KOOTuki 30.5.2018). Koulutuksen toimintaympäristön muutoksen ja erityisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n myötä tunnistettiin tarve viitearkkitehtuurin päivittämiselle, tarkentamiselle ja laajentamiselle. Päätös päivityksestä on tehty Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmän (KOOTuki) toimesta toukokuussa 2018.

Tavoitteena on tehdä vuosina 2018-2019 päivitys oppijan hyödyksi, lähtien tulevaisuuden visiosta. Päivitystyön keskiössä on tällä hetkellä oppijan prosessit ja oppijan käyttämät palvelut sekä näitä palveluita tuottavat prosessit. Korkeakoulun muiden palveluiden ja prosessien päivittämistä jatketaan päivitystyön edetessä. Lisätietoja päivitystyön etenemisestä löytyy täältä.

OPI-viitearkkitehtuurin päivityksen pääsivu




Idea, kehitysehdotus tai muu palautePalautteen antaja (nimi ja organisaatio tai muut taho, vapaaehtoinen)Päivämäärä
Viitearkkitehtuurista olisi hyvä tuottaa myös englanninkielinen versioOHA-forumKokouksessa 14.2.
Opiskelijan tunnistettujen roolien kattavuus varmistettavaOHA-forumKokouksessa 14.2.

Varmistettava mihin päivityksessä sijoittuvat opiskeluoikeuden ylläpitoon liittyvät asiat, kuten esim. maksullisuuden kysymykset

OHA-forumKokouksessa 14.2.

Lisäysehdotuksia oppijan polun kuvauksiin:

  • Ilmoittautumisen peruminen
  • Opintosuunnitelman muutos
  • Eroaminen

Erityisesti muun kuin tutkintokoulutuksen osalta, esim. avoin amk.


26.3.2019

Muutosehdotuksia opintojen suunnitteluun ja suorittamiseen:

  • hankitun osaamisen tunnistaminen kattamaan hyväksilukujen lisäksi myös osaamisen näytöt ja kieliopinnoista vapauttamisen
  • opintoihin ja pienryhmiin ilmoittautuminen kuuluu opintojen suunnitteluun HOPS-palvelun alle ja nimi voisi olla vain opintoihin ilmoittautuminen
  • uuden opiskelijan orientaatio ohjauksen alle sisältäen myös oppimisvalmiuksien tuen
  • opiskelijan hyvinvointipalvelut tulisi sisältää myös liikuntapalvelut, terveydenhuolto, opiskelijakunnan palvelut
  • opintojen arviointiin lisättävä muutoksenhaku
  • opinnäytetyö prosesseineen puuttuu kokonaan
  • yhteistyö ja liikkuvuuspalvelut alle tulisi lisätä kv-liikkuvuus (vaihto-opiskelu ja harjoittelu pois opintojen suunnittelusta, koska sisältyy yhteistyön suunnitteluun ja valmisteluun)
Pirjo Kuisma HAMK23.4.2019

Osaamistarpeiden kartoitus

  • Kartoitetaanko osaamisen lisäksi myös opiskeluvalmiuksia? Tämä asia nousee usein mm. täydennyskoulutus ja avoimen amkin suhteen esille? Onko opiskelijoilla korkeakouluopintoihin valmiuksia? Tavoitteena, että opiskelija havahtuisi esim. opintojen edellyttämään työmäärään.
  • Miten Koski-palvelun kehittäminen etenee esim. suoritettujen täydennyskoulutusopintojen näkökulmasta? Olisi hienoa, jos em. palvelu kokoaisi laajemminkin opiskeluhistoriaa; se auttaisi myös myöhemmässä vaiheessa osaamisen kartoitusta.

Koulutukseen hakeminen

  • Ilmoittautumis- ja maksupalvelut ovat ”moduliopintojen” näkökulmasta erittäin merkittävä kehittämistä vaativa alue koulutukseen hakeutuessa. Palvelujen tulisi olla myös visuaalisesti selkeitä ja moderneja.
  • Opiskelijan on vaikea vertailla koulutustarjontaa, koska se on esitetty hyvin eri tavoin eri amkeissa ja palveluissa.
  • Opiskelijan pitäisi pystyä hoitamaan koulutuspalvelun ostoprosessi sujuvasti tarjonnan selailusta ja ilmoittautumisesta maksamiseen saakka. Tällä hetkellä käytössä on kirjava joukko erilaisia palveluja.
  • Mihin suuntaan ja millä aikataululla opintopolku.fi kehittyy? Tarjoaako se tulevaisuudessa verkkomaksamisen mahdollisuuksia?

Opiskeluoikeuden hallinta

  • Käyttöoikeus- ja pääsypalvelut kehittämistä vaativa kohde, jotta opiskelijan ei tarvitsisi hankkia useita eri tunnuksia esim. ristiinopiskelussa.
  • Sama opiskelija voi tehdä meille erilaisia opintoja; hän voi olla mukana avoimessa amkissa, tutkintokoulutuksessa jne. Miten varmistetaan, että opiskelija voi yhdellä käyttöoikeudella hallita erilaisia opintoja (toimia erilaisilla statuksilla)?
  • Palveluun tunnistaumista pitää kehittää. Hetuun liittyy paljon ihmettelyä ja kysymyksiä lyhytkestoisissa koulutuksissa.
  • Sähköinen asiointipalvelujen kehittäminen korkeakouluihin (kuten esim. Kela) kansallinen eOpintopalvelut malli?

Valmistuminen ja osaamisen hyödyntäminen

  • Valmistumiseen liittyen uraohjauksen merkitys esille rekrytointipalveluiden rinnalla.
Anitta Kääriäinen JAMK27.5.2019












  • No labels