Läsnä:
Maria Söderholm, Aalto-yliopisto
Jussi-Pekka Hakkarainen, Kansalliskirjasto
Tiina Sipola, Oulun yliopiston kirjasto
Miikka Haimila, Museovirasto (aineistojamme verkossa: www.kyppi.fi, www.kuvakokoelmat.fi, museot.finna.fi, asiat.museovirasto.fi)
Tuomas J. Alaterä, Tietoarkisto
Olli Peltola, Nuorten tiedeakatemia
Nina-Mari Salminen, Luonnonvarakeskus
Tuula Pääkkönen, Kansalliskirjasto, http://data.nationallibrary.fi/
Maria Kallio, Kansallisarkisto
Heidi Laine, Helsingin yliopisto (sihteeri)
Harri Kiiskinen, Suomen Rooman-instituutti, Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke
O-P Kaurahalme, Turun yo, Tutkimuksen IT
Ari Lukkarinen, CSC
Leenamaija Lehto, HAMK
Tomi Toikko, Tampereen yliopiston kirjasto
Jessica Parland-von Essen, CSC
Asialista
1. Työryhmän järjestäytyminen
Käytiin esittäytymiskierros
Ryhmä on avoin, uudet jäsenet ovat tervetulleita
2. Keskustelu tavoitteista
Tavoitteena saada kevään aikana joitakin tuotoksia tai ainakin konkreettisia edistysaskelia niiden suuntaan, jotain esitettävää jo kevään avoimen tieteen päiville 14.-15.5.
Missä ollaan: Jessica (esitys)
Kansallinen tunnisteselvitys (aineistoja wikisivulla https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=83528473)
FAIR-periaatteet vakiintuneet, rahoittajat edellyttävät
Tutkimusdatan jäsentäminen datan elinkaarivaiheen perusteella: 1) operational data, 2) generic research data, 2) research dataset
resolvoituvat tunnisteet URN ja DOI, FAIR-periaatteiden kontekstissa linkitetty data, eli URIt
Suomi.fi tarjoaa kansallisen koodiston ja siinä käytetään URI-tunnisteita
Missä ollaan: Heidi
Dataviittaustiekartan ja UNIFIN Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelman esittelykalvot: bit.ly/080119
Dataviittaustiekartta suosittaa PIDeistä URNin ja DOIn käyttöä, mutta ei ota kantaa niiden välillä
Keskustelua
Mitä periaatetta ohjeistuksella pyritään tukemaan: tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusdatan kuratoituneisuutta (huomattavan työläs tie), jotain muuta…?
Jo olemassaolevia yleisiä periaatteita tai ohjeita PID:in valitsemiseksi ei tarvinne kirjoittaa uudestaan: mitä puuttuu?
Milloin tunnisteita annetaan? Tunniste (erit. DOI) on aina lupaus, sitoutuminen huolenpitoon (vai onko, pitäisikö tästäkin keskustella?), tulisiko olla määriteltynä jokin kynnys, joka pitää ylittää, ennen kuin PID:in määrittäminen on “sallittua”? Jos DOI:t ovat kuin rahaa, ne voivat siis kärsiä myös inflaatiosta?
Mistä olisi hyötyä? Mikä on kohderyhmä?
Palveluntuottajien pitää määritellä ensin asioita itselleen sen suhteen mihin suuntaan kehitystä viedään
Miten kehitetään palveluita tavalla joka tukee tutkimusprosessia järkevästi: tutkija tekee jotain, järjestelmä tarjoaa tunnisteen sopivassa kohdassa
PID-perusasiat/periaatteet palvelutuottajille
Ruotsin PID-dokumentin mukainen dokumentti (vähemmän teknisenä versiona)? http://www.digisam.se/wp-content/uploads/2015/06/Checklista_bestandiga_identifierare.pdf
DOIn ja URNin erilaisten ominaisuuksien avaaminen voisi olla hyödyllistä
Action point: listataan omien organisaatioiden näkökulmasta erilaisia tarpeita suhteessa noihin kolmeen tutkimusdatan kolmeen elinkaarityyppiin (eli “väreihin”) > avataan asiaa varten dokumentti, deadline tammikuun loppu https://docs.google.com/document/d/1zT0440WBSbEuT-0NTGfvpqEYeDS7x92jQZg3Wrgl-y8/edit?usp=sharing
3. Keskustelu aikataulusta
Avoimen tieteen kevätpäivät Tampereella 14.-15.5.
Muita tapahtumia:
4. Keskustelu työtavoista
Ei keskusteltu työtavoista, toistaiseksi edetään siis Adobe-tapaamiset, EDuuni-wiki ja Google-dokumentit -yhdistelmällä