TUHA-viitearkkitehtuuriryhmän 4. kokous
Aika: Maanantai 26.1.2015 klo 10.30–12.30
Paikka: HY, Metsätalo, Sali 10, Unioninkatu 40, 3. krs
Osallistujat:
- Mari Riipinen, Turun yliopisto (puheenjohtaja)
- Riitta Alajärvi-Kauppi, Lapin korkeakoulukonserni (etäyhteydellä)
- Antti Auer, Jyväskylän yliopisto
- Päivi Ervast, Lapin ammattikorkeakoulu (etäyhteydellä)
- Lotte Granberg-Haakana, Svenska handelshögskolan
- Laura Himanen,Tampereen teknillinen yliopisto
- Pekka Linna, CSC
- Markku Niemi, Helsingin yliopisto
- Hanna-Mari Puuska, CSC
- Pirjo Rauhala, Tampereen yliopisto
- Jaakko Riihimaa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu (etäyhteydellä)
- Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto
- Walter Rydman, CSC (sihteeri)
Asialista
1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja työjärjestyksen hyväksyminen
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.32. Hyväksyttiin työjärjestys. Uusi TUHA-koordinaattori Walter Rydman esittäytyi.
2. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Todettiin pöytäkirja kokouksen kulun mukaiseksi eikä siihen tehty muutoksia.
3. Verkostotapaamisen 14.1. purku
TUHA-tapaamisen viitearkkitehtuurityöpajan tuloksia
Todettiin tapaamisessa järjestettyjen työpajojen saaneen hyvän vastaanoton. Työryhmän työ esiteltiin lyhyesti kalvoilla ja osallistujilta pyydettiin ajatuksia alakohtien sisällöksi. Ajatuksena oli tarkistaa ja täydentää viitearkkitehtuuriryhmän työtä. Vaikutti siltä, että viitearkkitehtuurityöryhmän alakohtainen jäsentely oli oikeansuuntainen eikä herättänyt osallistujissa lainkaan hämmennystä. Tulokset (GoogleDocs) toivat joitain uusia näkökulmia prosesseihin, mutta suurin osa oli jo viitearkkitehtuuriryhmän tunnistamia kokonaisuuksia.
Keskusteltaessa todettiin, että tutkimuksen prosessit olisi hyvä kuvata nykyistä tarkemmin. Tavoitteena on kuitenkin ymmärtää mitä varten tutkimushallinto ja tutkimuksen tuki ovat olemassa. Toisaalta tutkimushallinnossa on myös sellaisia yleisprosesseja, jotka eivät liity suoraan tutkimukseen. Samoin osa prosesseista liittyy kiinteästi muihin toiminta-alueisiin, kuten esimerkiksi opetushallinnon prosesseja läpileikkaava tohtorikoulutus.
Päätettiin priorisoida työtä tästä eteenpäin syventymällä ensin muutamaan sellaiseen kokonaisuuteen, joista nähdään olevan eniten hyötyä lyhyellä aikavälillä. Tässä voidaan käyttää Kartturin prosessitietomatriisia. Keskustelun jälkeen todettiin, että viitearkkitehtuuriryhmä käsittelee ensimmäisenä yhdestä kahteen seuraavista kokonaisuuksista:
- tutkimusrahoitus ja projektit,
- yhteistyö ja liikkuvuus erityisesti tarkasteltuna asiakkuuksien ja ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta,
- tutkimustulosten hyödyntäminen ja YVV.
Muille TUHA-ryhmille voidaan tehdä sisältötilauksia niistä kokonaisuuksista, jotka ovat ryhmien omaa työtä sivuavia. Ennen tilausta tehtävänanto on määriteltävä tarkemmin.
4. Tietomallityön esittelyä
Tietomallityöryhmä määrittelee tutkimuksen tuen ja hallinnon sanastoa. Hanna-Mari Puuska esitteli ryhmän työn tiiviisti. Tällä hetkellä tietoa vielä kootaan ja jäsennetään Google Docsin taulukoihin.
Keskusteltiin seuraavista aiheista:
- Mitä sanasto tuo lisää xdw:hen? Siihen on käytetty paljon aikaa ja vaarana on päällekäinen työ. Todettiin, että tietomallityöryhmän tekemä sanasto ei liity suoraan tietokantaan vaan on määrityksenä yleisemmällä tasolla. Lisäksi tutkimushallinto on xdw:ssä käsitelty varsin suppeasti ja sen määritelmät jäävät vajavaisiksi.
- Yhteentoimivuusmalli on eri osa-alueiden pienin yhteinen nimittäjä. Looginen tietomalli taas tarkentaa jotain tiettyä osa-aluetta tyypillisesti järjestelmämäärityksen yhteydessä. Tietojärjestelmien näkökulmasta yhteentoimivuusmalli ohjaa kohti kokonaisuutta, jossa erilliset järjestelmät saadaan keskustelemaan saumattomasti keskenään.
- Kieliversioista Pekka Linna totesi, että käännökset ruotsiksi ja englanniksi on hyvä tehdä vasta käyttökelpoisen väliversion valmistuttua.
- Todettiin, että viitearkkitehtuurityörymän on pidettävä yhteiskokouksia tietomallityöryhmien kanssa. Siksi viitearkkitehtuurityöryhmän on priorisoitava työtään ja valittava yksi tai kaksi yläkokonaisuutta edeten yhdessä tietomallityöyhmän kanssa valmiiseen lopputulokseen.
5. VM:n ohjeet julkisen hallinnon viitearkkitehtuurikuvauksiksi (Pekka Linna)
Keskusteltiin JulkICT:n Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston (JHKA) ohjeiden huomioimisesta TUHA-viitearkkitehtuurityössä. Ehdotukset viitearkkitehtuurin laatimisen ohjeistuksiksi:
Tavoitteena on tehdä yhteinen viitearkkitehtuuri, jonka korkeakoulut voivat lokalisoida omaan ympäristöönsä. Perinteinen IT:n näkökulmasta lähtevä perustelu on, että viitearkkitehtuurien avulla yliopistot ja korkeakoulut pystyvät kehittämään yhteisiä järjestelmiä, joissa kaikki puhuvat samaa kieltä. Toisaalta viitearkkitehtuuri voidaan nähdä johtamisen välineenä, jolloin IT on vain yksi osa kokonaisarkkitehtuurista.
Yhteinen viitearkkitehtuuri on hyödyllinen, koska:
- Pystytään rakentamaan yhteisiä tutkimustoimintaa parantavia prosesseja.
- Voidaan vähentää sekä tutkijan että tietohallinnon hallintotyöstä aiheutuvaa vaivaa (OKM:n tiedonkeruukyselyt, kv. rankingit).
- Pystytään tekemään priorisointeja ja profiloitumaan.
6. Muut asiat
Arkistoasiantuntijat ovat tekemässä kansallista kuvausta aineistojen arkistoinnista. Kuvauksessa tutkimusaineistoille tulee oma linjansa.
7. Seuraava kokous
Seuraava kokous järjestetään jälleen työpajatyyppisenä. Ajankohta haarukoidaan Doodlen avulla hiihtolomaviikkojen jälkeen viikosta 10 eteenpäin.
8. Kokouksen päätös
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.32.