Tehtävänantoon työryhmälle:

TEHTÄVÄNANTO

Ryhmän tehtävänä on laatia kuvaus avoimen tieteen julistuksen ja linjaukset toteuttavasta kokonaisuudesta, johon on tunnistettu tarvittavat toimenpiteet toimijaryhmittäin. Tästä kokonaiskuvasta muodostetaan ”tavoitearkkitehtuuri” avoimen tieteen toteutumiselle suomalaisessa tutkimusyhteisössä, kattaen arkkitehtuurilinjaukset.

Motivaatio:

Miksi on tärkeää tehdä tätä työtä?

1. Yleistä tavoitearkkitehtuurista:

JHS179-liite3-1:

”Asetetuista ylemmän tason tavoitteista voidaan määritellä tarkemmat kehittämistavoitteet ja -periaatteet kokonaisarkkitehtuurin avulla. Kokonaisarkkitehtuuri auttaa tunnistamaan muutoksen kohteet, niiden rakenteet ja keskinäiset suhteet, sekä niihin liittyvät muutostarpeet. Suunnittelun tukena hyödynnetään toimintaympäristöanalyysiä ja sen osana olemassa olevia kuvauksia (esim. arkkitehtuurikuvauksia) organisaation toiminnasta. Toimintaympäristöanalyysissa selvitetään myös sidosryhmien tarpeet sekä ulkoiset ja sisäiset muutostekijät.

Kuvaukset antavat myös pohjan tarkempia kehittämisalueita ja -ratkaisuja kuvattaessa ja suunniteltaessa. Strategiatyön ja kokonaisarkkitehtuurin suhde on parhaimmillaan kaksisuuntainen; arkkitehtuuri luo yhteisen keskustelun pohjan ja auttaa tunnistamaan muutostarpeita

Tavoitetila kuvataan pääsääntöisesti ylhäältä alas tarkentuvasti periaatteellisen tason linjauksista, käsitteellisten linjausten kautta loogisiin linjauksiin (ks. kuva 3). Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila suunnitellaan iteratiivisesti eli tarvittaessa eri suunnitteluvaiheita tarkentaen toistamalla.

Kuva 3a: Kokonaisarkkitehtuurin tasot.

Organisaation kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaa suunniteltaessa kannattaa lähteä periaatteellisen tason kuvauksista. Nämä muodostavat arkkitehtuurin laatimisen ja kehittämisen perustan, joka tulisi ottaa huomioon kaikilla arkkitehtuurisuunnittelun tasoilla ja kaikissa kuvattavissa kohteissa, oli kysymyksessä sitten koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisesta tai yksittäisen, rajatun ratkaisun tavoitetilan kuvaamisesta.

Hyödyllisintä on määritellä arkkitehtuurisuunnittelua ohjaavat linjaukset ja arkkitehtuuriperiaatteet varhaisessa vaiheessa arkkitehtuurin kehittämisen tiellä. Ne toimivat rajatumpien kohteiden tavoitearkkitehtuurien kehittämisen pohjana ja varmistavat ylätasolla ratkaisujen yhdenmukaisuuden. Kun periaatteellisen tason linjaukset on tehty koko organisaation tasolla, yksittäisissä kohdearkkitehtuurin suunnittelutehtävissä voidaan keskittyä erityisesti käsitteellisen ja loogisen tason kuvauksiin ja osittain myös fyysisen tason tavoitetilakuvauksiin.

Arkkitehtuuria ohjaavat linjaukset tulee myös tarkistaa säännöllisesti ja päivittää huomioiden sekä organisaation sisäiset (strategia, palveluiden muuttuneet vaatimukset) että ulkoiset vaatimukset (lainsäädäntö, muuttuva teknologia, tieto- ja kyberturvallisuus jne.)

Tavoitetilan arkkitehtuurista ei kannata tehdä liian yksityiskohtaista, sillä tällöin saatetaan rajata pois palvelutoimittajien mahdollisuuksia innovointiin, mikä voi rajoittaa toteutettavia ratkaisuja. Yksityiskohtaisia ratkaisuja on syytä määritellä vain niissä tapauksissa, kun se on perusteltua (esimerkiksi tavoiteltavat yhteentoimivuutta luovat integraatioratkaisut).

Yleensä rajatun kehittämiskohteen tavoitetilan arkkitehtuurityö kannattaa aloittaa periaatteelliselta tasolta tunnistamalla alueeseen liittyvät kansalliset ja koko organisaatiota koskevat arkkitehtuuria ohjaavat linjaukset ja standardit, sekä kohteeseen liittyvät muut kehittämissuunnitelmat.

Kehittämiskohteen arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelussa kannattaa erityisesti panostaa toiminta-arkkitehtuurin käsitteelliseen ja loogiseen tasoon sekä tietoarkkitehtuurin kuvaamiseen. Tietojärjestelmälähtöinen kehittäminen saattaa johtaa arkkitehtuuriin, joka rajoittaa jatkokehittämistä. Kehittämiskohteen tavoitetilan arkkitehtuurit yleensä huipentuvat yhteen loogiseen arkkitehtuurin kerrosnäkymää esittelevään kuvaan. Ko. kuvaus ei saa olla kuitenkaan ainoa tuotos, vaan sen tulee olla loogisella tasolla kaikkien ylempien tasojen kuvausten pohjalta laadittu lopputulos.”

1. Toimintaympäristöanalyysi

Kokonaiskuvan eli toimintaympäristöanalyysin laatimiseen tarvitaan mahdollisimman laajat tiedot nykytilanteesta ja tulevasta kehityksestä.

Avoimen tieteen kansalliseen kokonaiskuvaan eli toimintaympäristöanalyysiin tunnistetaan:

• Reunaehdot ja rajaukset
• Olemassa olevat rakenteet jakehityssuunnitelmat
• Kehitys juridisella, Euroopan ja kansallisella tasolla

Toimintaympäristön, erityisesti Euroopan ja kansainvälisen tason, suuren muutosdynamiikan tuominen mukaan arkkitehtuuriin tulisi kuvata tavoitearkkitehtuurissa.  Tämä tarkoittaisi esimerkiksi ennakointi- ja seurantafunktion lisäämistä arkkitehtuurin seurantaan. Työryhmän tulee ehdottaa, miten tämä toteutettaisiin.

2. Toimijakenttä

Työ koskettaa erityisesti

• tutkijat
• yliopistojen ja yhteisten digitaalisten palveluiden suunnitteulu / rakentaminen

2. Viite- ja sidosarkkitehtuurit

Tavoitearkkitehtuuriin tulee määrittää sidosarkkitehtuurit sekä miten prosessit ja palvelut voivat liittyvä tavoitearkkitehtuuriin.

3. Riskit

Arkkitehtuurityön tunnistettuja riskejä ovat työryhmän asettamisvaiheessa

4. Tarvittava osaaminen ja resurssit

• Tieto kehityshankkeista ja sidosarkkitehtuureista
• Arkkitehtuuriosaaminen
• Tieto toimintaympäristöstä
• Tieto taloudellisista ja muista reunaehdoista

Työryhmään pyydetään toimijaryhmistä ehdotuksia osaajista sekä heidän kontribuutioidensa määrästä (esi. työaikaa kuukaudessa).

• työryhmään osallistuville pyritään tekemään selväksi minkä verran panostusta työhön osallistuminen ajallisesti vaatii. Toivotaan, että ryhmään nimetään vain henkilöitä, joilla on mahdollisuus panostaa työhön tarvittava aika.

Aikataulu:

Työryhmä aloittaa toimintansa syksyllä 2021. Työryhmän toiminta-ajaksi ehdotetaan kaksi vuotta, mutta työskentelyn tulee olla iteratiivista ja mahdollisimman paljon avoimesti kommentteja pyytäen. Ensimmäinen välitavoite ryhmän tuloksille on vuoden päästä.

• ryhmä pyrkii tuottamaan katselmoitavaa / kommentoitavaa kolmen kuukauden välein
• työssä lähdetään liikkeelle toiminnasta (peruste: Kehittämiskohteen arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelussa kannattaa erityisesti panostaa toiminta-arkkitehtuurin käsitteelliseen ja loogiseen tasoon sekä tietoarkkitehtuurin kuvaamiseen. )

Ohjausryhmän kokoukseen:

Ehdotus etenemiseksi:

Laaditaan näkymä avoimen tieteen julistuksen ja linjaukset toteuttavasta kokonaisuudesta.

Tästä kokonaiskuvasta, avoimen tieteen näkymästä saadaan "tavoitearkkitehtuuri ", edellytykset avoimen tieteen toteutumiselle suomalaisessa tutkimusyhteisössä. 

Se kertoo, mitä pitää ja mitä voidaan tehdä, jotta julistus ja linjaukset voidaan toteuttaa. Se kuvaa myös mitä nykyhetkellä puuttuu sekä mistä voidaan luopua.

Kokonaiskuvaan tunnistetaan:

•  Reunaehdot
• Olemassaolevat rakenteet
• Kehitys ja trendit juridisella, Euroopan ja kansallisella tasolla

Kokonaiskuvan laatimiseen tarvitaan mahdollisimman laajat tiedot nykytilanteesta ja tulevasta kehityksestä.

************************************************************************************************************

Kokouksesta nostettuja ajatuksia ja teemoja:

1. lopputuloksen käyttömahdollisuudet esim:
1. yhteensopivuuden varmistaminen (yhteentoimivuuden?)
2. strateginen johtaminen (minkä?)
   
3. kansallisen yhteistyön edistäminen
4. kehityskohteiden määrittely
5. yksittäisten infrastruktuurien kokoaminen kokonaisuudeksi
2. rahoitus ja resurssit
1. arkkitehtuurityölle
2. työn ohjaukseen
3. arkkitehtuurin täytäntöönpanolle
3. arkkitehtuurityön rajaaminen
1. tutkimusdata
2. juridiset kysymykset
3. tutkimusjulkaisut
4. avoin tiede
5. tutkimus
6. "puuttuvat palaset" avoimuuden etenemiselle
7.  infrastruktuurien federointi (EOSC-näkökulma)

  4. Arkkitehtuurin vaiko kokonaisnäkymän tarve

Mikä on se tarve, johon vastataan?

Kenen tarve tämä on?

Kenelle lopputulos pitäisi kohdistaa?

Mitä työn avulla saavutetaan?

      Vaihtoehtoja: