...
eAMK-hankkeessa on pohdiskeltu sähköisiin oppimisympäristöihin liittyviä seikkoja vuodesta 2017 lähtien. Työryhmässä on eri AMK toimijoita, lisäksi JAMK on toteuttanut kyselyn tukipalveluista ja sähköistämisen tasosta. JAMK työpajoissa selvitetty opiskelijoiden asiointi tarpeita. Selvitystöiden tuloksena päädytty kolmitasoiseen eOpintopalvelut rakenteeseen (tiketillä). Olemassa olevat palvelut on suunnattu pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijoille, eAMK-hankkeessa asiaa on lähestytty laajempaa asiakasjoukkoa miettien. Työstön tukena on toiminut OPI-viitearkkitehtuurin Oppijan polku.
Keskustelu:
- DigiCampuksen toteutukset opettajien tukipalveluista saattaisivat tarjota teknologiatasolla ratkaisuja myös tähän asiaan.
- Digivision tulevaisuudessa toteuttamat ja itse tekemisen väliset asiat olisi hyvä selkeyttää päällekkäisyyksien välttämiseksi.
- Tukipalveluiden toteutus on hyvin eri tasolla korkeakoulujen välillä ja myös korkeakouluissa sisäisesti: käytössä niin sähköisiä kuin paperin tuella tarjottavaa palvelua.
- Erilaisille oppijaryhmille on rakennettu erilaisia palveluita ja systeemejä - näin ollen korkeakoulujen palveluportfoli/-kartta on erittäin laaja.
...
DigiCampuksen toteutukset opettajien tukipalveluista saattaisivat tarjota teknologiatasolla ratkaisuja myös tähän asiaan.
Digivision tulevaisuudessa toteuttamat ja itse tekemisen väliset asiat olisi hyvä selkeyttää päällekkäisyyksien välttämiseksi.
- Tietohallinnon työtä helpottaisi, jos saataisiin aikaan
...
- vähintään periaatteellisia linjauksila,
...
- joihin korkeakouluyhteisöt olisivat valmiit sitoutumaan
...
- .
Päätös: Asiaan palataan myöhemmin kun selviää mille palvelunkehittämislinjalle asiaa ehdotettaisiin tarjottavaksi.
...
Ideassa pohditaan haluammeko laajentaa tunnistamista ja ekosysteemiämme eurooppalaisittain, ei kansallisesti.
Kielipankki on Fin-Clarin konsortion palvelu, jossa on mukana yliopistoista HY, VY, OY ja myös CSC. Notebooks puolestaan on CSC:n tuottama palvelu, jonka kautta kursseja voi tarjota Suomen rajojen ulkopuolelle kutsumalla heitä mukaan (ulkomaalaisella tutkijalla tulee kuitenkin olla affiliaatio Suomeen). Idea on tullut Fin-Clarin konsortiolta, mutta Kielipankki ei voi itse päättää Notebooksin avaamisesta Hakan lisäksi myös Edugain-tunnuksilla käytettäväksi ja olisiko sisällöllistä omistajuutta (aineisto) myös avata laajemmin. Nykyisellään liittyminen on mahdollista, mutta haastavaa, joka saattaa vaikuttaa ulkomaalaisten tutkijoiden halukkuuteen liittyä mukaan suomalaisiin tutkimuksiin. Tekninen toteutus on vain osa tarvittavaa kehitystä, kyse on myös siitä halutaanko mahdollistaa osallistuminen Suomen ulkopuolelta.
...
| Jira | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Päivitetty tilannetietoa. Kokeilukäytössä (kokeilujaksoja tarjolla rajoitetusti), tuotantoon 2020.
...
Todettiin, että keskustelu on laajentunut alkuperäisen idean uuden LMS:n kilpailuttamisesta korkeakoulun oman tarjonnan laajentamiseen ja useamman alustan tarjoamiseen.
VOIN TIIVIISTÄÄ TÄMÄN 
VASTAAN VÄLISSÄ SPOSTIIN
...
Keskustelu:
- Kyselyssä on valittava vaihtoehdoista A, B, C ja D - keskustelimme niiden eroista
- A korkeakoulun nykyisen oppimisympäristön korvaaminen, yleensä integroitu
- B korkeakoulujen käytettävissä olevan nykyvalikoiman laajennus (esimerkiksi GEANT kilpailutuksen kautta hankittavana)
- C DigiCampus-hankkeeseen liittyen, ei mahdollista tehdä koreakoulukohtaisia integraatioita paikalliseen identiteetinhallintaan tai muuhun perusjärjestelmissä olevaan tietoon
...
- D integroitu tarjontaan, ilmoittautumisiin, Hopseihin jne, digivisiossakin tunnistettuihin
...
- kokonaisuuksiin.
- ka.csc.fi tiekartassa mainittu tulevaisuuden toimintaympäristö ja oppimista tukevat työkalut, joissa on mietitty myös täysin uudenlaiset pedagogiset ratkaisut
- Seuraavan sukupolven ratkaisuja tukevat vaihtoehdot B ja D, kun taas vaihtoehdot A ja C ovat pitkälti Moodlea
Keskustelu:
- Kyselyssä on valittava vaihtoehdoista A, B, C ja D - keskustelimme niiden eroista
- Ehdotetiin että korkeakouluilla olisi käytettävissä yhteiset LMS-määrittelyt, joita on tehty eri foorumeissa, esimerkiksi DigiCampuksessa ja Géantin kilpailutuksen yhteydessä.
- Todettiin, että korkeakoulut ovat eri kypsyystasoilla ja elinkaaren vaiheissa LMS-ratkaisujen suhteen
- Esimerkiksi vaihtoehto D vaatii useamman vuoden vaiheittaisen edistämisen, sillä integraatiot esimerkiksi tarjontaan, ilmoittautumisiin ja HOPSeihin vaativat vielä paljon kehittämistä
- Analytiikka kiinnostaa LMS-kokonaisuudessa - korkeakoulukohtaiset ratkaisut tuovat haasteita yhteiskäyttöisyydelle Tärkeä osa myös digivisiota.
Venho: ka.csc.fi tiekartassa mainittu tulevaisuuden oppimisympäristö - mietitty täysin uudenlaiset pedagogiset ratkaisut.
Ei enää tuossa samassa muodossa kartalla - pinkit digivision muotoilun mukaisia. Seuraavan sukupolven uusia juttuja lähempänä ehkä vaihtoehdot B, uusia tuotteita rinnalle käyttöön. Ja D myös. A ja C Moodlea, jos puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä..
Venho: Monet korkeakoulut haluavat olla mukana kilpailutuksessa, mutta on tärkeä määritellä minkälainen voisi olla uusi oppimisympäristö ja kilpailutus määrittämisen jälkeen. Vastaako kaikki D digivisio, eikä päästä nyt eteenpäin asiassa
Antti: Kannattaako meidän tehdä tällainen kysymys, tuottaako vastaukset paikallista ymmärrystä tai kansallista. → Kannatusta.
Manu: Oppimisympäristöt osuvat perustoimintaan ja pedagogiselle puolelle. Tietohallinto ei ehkä oikea vastaamaan kysymykseen.
Venho: Oppimisympäristöt ovat monie korkeakoulujen agendalla ja kokonaisuus on haastava toteuttaa yksin.
- Ehdotettiin omaa kyselyä opintopuolelle ja toista tietohallinnolle. Todettin, että lisätään Toiminto/rooli organisaatiossa lisäkolumniksi
...
- Korkeakoulut voivat jättää useamman vastauksen kyselyyn
Päätettiin lähettää kysely todetuilla muutoksilla korkeakouluille siten, että tavoitetaan sekä tietohallinto että opintohallinto. AAPA ja FUCIO -verkostojen pääsihteerit lähettävät tietohallinnolle, ja CSC:ltä lähetetään korkeakoulujen puitesopimusten yhteyshenkilöille, OHA -verkostoille ja opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuelle, jonka kautta tavoitetaan myös pedaryhmä.
...
- Todettiin, että korkeakouluissa ja CSCllä on sisältöasiantuntijoita, mutta aika kaikilla rajallista
- Ulkopuolinen Ideamuotoilussa ulkopuolinen konsultti asettaa raamit ja tavoitteet, ja tuloksia saadaan varmasti nopeallakin aikataululla
- Jatkossa ideamuotoilun suhteen kehitystoiveina:
- Tavoitteiden määrittely aiempaa tarkemmin, toimeksianto ja ohjeistus mitä halutaan
- Tartkennetaan Tarkennetaan konseptia: outputit tunnistaminen , miutä ideamuotoilun alussa ja jakaminen työn valmistuttua, mitä voi viedä kehityshankkeisiin edistettäväksi, outputtien jakaminen.
Todettiin, että tuodaan asia 5.12. kokoukseen päätösasiana.
...
| Jira | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Nostettiin esiin, että LY:lla + LapinAMK lokipalvelu/lokien hallintajärjestelmän hankinta edessä ensi vuonna. 3 vaihtoehto, CSC:llä myös tarve uudelle hankinnalle kun puhutaan lokeista.
Keskustelu:
- Tiketillä oleva 3. ratkaisuvaihtoehto "Jokainen korkeakoulu hankkii oman lokitietojen hallintapalvelun" → huono tehdä yksin
...
- 8.11.
...
- tiketille päivitetty tieto käynnissä olevista neuvotteluista - onko edennyt? Mitkä korkeakoulut ja yritys mukana?
- Todettiin, että mikäli korkeakoulut jakavat tietoa keskenään, ratkaisuvaihtoehto 3. ei ole huono
CSC:llä myös tarve uudelle hankinnalle kun puhutaan lokeista. Parempaan keskusteluun 5.12. Tietoturvaajia mukaan - aikainen heräte verkostoissa ja SEC-ryhmälle ja SIEM-porukalle.
Keskustelun tarkoitus: Mitä ja ketkä haluavat hankkia jotain? Kutsut SEC ja SIEM
Päätettiin nostaa 5.12. ideatoimikunnan asialistalle tarpeen selvittämiseksi.: ketkä ovat kiinnostuneet hankkimaan, mitä ja miten. Kokouskutsu lähetetään tiedoksi pääsihteerien kautta tietohallinnon verkostoille, ja CSC:n toimesta kutsutaan SEC- ja SIEM-ryhmän jäsenet.
...
Webinaari Arenen ja Unifin digivision valmistelusta 22.11. klo 13-14.
- Todettiin, että webinaarihuomioihin tulisi palata seuraavissa kokouksisssa.
...
Ideamuotoilukonseptin infopaketti https://wiki.eduuni.fi/x/ZSCeBw
...