Page History

Avoin saatavuus ja rinnakkaistallentaminen

1. Maksumuurilehdet (esim. HS, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta) 
   Yhteistyöryhmän linjaus: Maksumuurilehdet eivät ole open access -julkaisukanavia (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
2. Väitöskirjojen avoin saatavuus
   Yhteistyöryhmän linjaus: Vaikka vain artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa olisi avoimesti saatavilla, katsotaan väitöskirjan olevan avoimesti saatavilla. (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
3. Julkaisusarjan historian vaikutus avoimeen saatavuuteen
   Yhteistyöryhmän linjaus: Jos julkaisusarja on (tämän hetken tiedon mukaan) tästä eteenpäin avoimesti saatavilla, katsotaan sarjassa julkaistavat julkaisut avoimessa sarjassa julkaistuiksi. Julkaisusarjan historian avoimuus ei vaikuta. (kokous 28.4.2016)
   Huom! Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on Open access -julkaisukanavassa ilmestyneestä julkaisusta, jos "julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla".
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
    
4. Yksittäinen artikkeli on avoimesti saatavilla, koko kirja ei
   Yhteistyöryhmän linjaus: Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on hybridijulkaisukanavassa ilmestyneestä avoimesta julkaisusta. (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
5. Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa ja verkkoversio on avoimesti saatavilla
   Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos painetut ja verkkoversion sisältö on täsmälleen sama ja verkkoversio on avoimesti saatavilla, on lehti avoimesti saatavilla, vaikka lehti raportoitaisiin painetun ISSN-numerolla. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
6. Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
   Yhteistyöryhmän linjaus: Muilla kuin tutkijan omilla verkkosivuilla sijaitsevat raportit katsotaan avoimesti saatavilla oleviksi. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
7. ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat rinnakkaistallennuspaikkoina
   Onko julkaisun lataaminen ResearchGateen, Academia.eduun tms. rinnakkaistallentamista?
   Vastaus: Ei ole. ResearchGatessa, Academia.edussa ja muissa vastaavissa julkaiseminen ei ole rinnakkaistallentamista. (kokous 2.6.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
   
   

8. ArXiviin tallennettujen vertaisarvioitujen käsikirjoitusten hyväksyminen rinnakkaistallennetuiksi julkaisuiksi

   Yhteistyöryhmän kokouksessa 21.3.2019 esitetyn ja Antti Rousin kokoaman alustuksen perusteella arXiviin tallennetaan yhä useammin myös a) hyväksyttyjä, vertaisarvioinnin läpikäyneitä käsikirjoituksia sekä b) pre-print –versioita, jotka ovat sellaisenaan julkaistu joko täysin tai vai hivenen muutettuna jossain julkaisukanavassa.

   Antti Rousin esityksen perusteella TUHA-ryhmä ehdottaa, että arXivin asemaa hyväksyttynä rinnakkaistallennusalustana pohdittaisiin vielä uudelleen ainakin niissä tapauksissa, jossa tutkijalta on tarkistettu rinnakkaistalletun version status sekä tapauksissa, joissa arkistoon on tallennettu final draft. Tällöin myös rinnakkaistallenteen osoitteena voisi käyttää arXiv-osoitetta.

   Antin esitys ja sen pohjalta käyty keskustelu löytyvät kokonaisuudessaan muistiosta https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=89605

Päätös 24.112020: ArXvissa olevia V1 versoita voidaan hyväksyä rinnakkaistallenteena - Huom. mikäli varmistettu tutkijalta, että sisällöllisesti arvoidun version veroinen (v1 joko jo lähtökohtaisesti post-print/final draft tai muutoksia alkuperäiseen ei ole tullut).

      9. Lehtien Free ja Freely accessible -merkinnät vs. OA-tieto

• • Keskusteltu avoimuuden termeistä ja siitä, ovatko Free ja Freely accessible -merkityt artikkelit sama asia kuin Open Access -artikkelit.
  • Todettu, että termien Free ja Freely accessible tapauksessa kyse voi olla kustantajan mainosmielessä ja/tai tilapäisesti avaama yhteys, ja että etenkin Covid-19 -aiheisia artikkeleita on kustantajan toimesta tilapäisesti avattu, mutta niitä ei tulisi 'oikeina' OA-artikkeleina merkitä.
    
  • Usein myös erillinen lisenssitieto puuttuu, joka se 'oikeissa' Open Access -artikkeleissa yleensä selkeästi on.
    
    

What is the difference between “free” content and an “open access” article?
Free content is not supported by Article Processing Charges, and is made free at the discretion of the
Publisher. Open Access articles are often supported by Author Processing Charges and are
permanently free for all to access and re-use, under a creative commons licence.

Palgrave Macmillan: Free articles
"Palgrave Macmillan and the editorial team have selected this set of papers from the archive of the journal to give a representative sample of the best of our content."

Taylor & Francis: What's the difference of free access and open access?

These are articles in subscription journals which are available for non-subscribers to read. Sometimes these are pages in the journal that aren’t full research articles, including editorials, letters, or obituaries. Or the free access may be for promotional reasons, such as making articles which are part of a press campaign more widely available. The main differences between these free access articles and those published open access are: 
Time: Free access articles might only be accessible to non-subscribers for a set period. Open access papers are guaranteed to be available for anyone to read, anywhere, forever.
Reuse: Unlike the final versions of subscription articles, open access articles will always have a license which allows reuse of the work by third parties.

• • Free ja Freely accessible todellinen/pysyvä avoimuus tulisikin mahdollisuuksien mukaan erikseen varmistaa. Pääsääntöisesti (ellei varmuutta pysyvästä/"oikeasta" avoimuudesta ole) Free-artikkeleita ei kuitenkaan tulisi merkitä OA-artikkeleiksi.
  • Ks. myös VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöt - kokous 2.10.2020 / Kohta 3b:
    "Ns. free avoimuudet ilmoitetaan <AvoinSaatavuusKytkin> kentässä avoimina, jos ne ovat kirjaushetkellä avoimia ja avoimuuden pysyvyydestä voidaan olla varmoja. Väliaikaisesti avoimia julkaisuja ei merkitä tiedonkeruussa avoimiksi julkaisuiksi."
    
    

10. Kysymys: Voidaanko julkaisu ilmoittaa rinnakkaistallennettuina, jos sen sähköinen versio on tallennettu korkeakoulun julkaisuarkistoon ja tiedoston verkko-osoite on tiedossa, vaikka suurella yleisöllä ei ole eikä koskaan tule olemaan pääsyä ko. tiedostoon?

• • Vastaus: Ei voi. Tiedonkeruukäsikirjan määritelmän mukaan julkaisu on avoimesti saatavilla, jos ”Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa”

11. Kysymys: Voidaanko julkaisu ilmoittaa rinnakkaistallennettuina, jos sen sähköinen versio on tallennettu korkeakoulun julkaisuarkistoon ja tiedoston verkko-osoite on tiedossa, vaikka ko. verkko-osoite alkaakin toimia suurelle yleisölle vasta tulevaisuudessa embargoajan päätyttyä?

• • Vastaus: Julkaisun voi ilmoittaa rinnakkaistallennettuna jo ennen embargo-ajan päättymistä,  mikäli rinnakkaistallennetulla versiolla on jo verkko-osoite.

Yrityksen määritelmä (yhteisjulkaisu yrityksen kanssa)

1. Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä, entäs erilaiset instituutit? Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
   Yhteistyöryhmän linjaus: Ministeriöltä pyydetään tarkempaa linjausta esimerkkien kera. (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Lähtökohtana yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kohdassa on saada kiinni yhteistyöstä muiden kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (ml. VTT) kanssa. Erilaiset yksityiset tutkimusinstituutit jäävät tässä tarkastelussa hiukan väliin. Yhteisjulkaisuja yritysten kanssa käytetään myös joissakin kv-rankingeissä. OKM:n tiedonkeruun ko. kohta pitäisi saada niiden kanssa samankaltaiseksi.
   Linjaus OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivulta:
   
   Kysymys: Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä?

   • Vastaus: Eivät ole. Säätiöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja ei luokitella yhteisjulkaisuiksi yritysten kanssa.

Kysymys: Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?

• • Vastaus: Eivät ole. Myöskään valtio-omisteisia valtion erityistehtäviä toteuttavia yhtiöitä (esim. VTT) ei huomioida yrityksinä yhteisjulkaisujen luokittelussa.

Väitöskirjat

1. Väitöskirja omakustanteena
   Tiedonkeruun käsikirja sanoo, että luokkaan G4 kirjataan "Yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistut monografiaväitöskirjat, kustannetut monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistut monografiaväitöskirjat."
   
   Yhteistyöryhmän linjaus: Väitöskirja kuuluu aina luokkaan G vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja. Jos esim. kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee väitöskirjan olla uudelleen muotoiltu eli eri julkaisu, jotta sen voi raportoida luokassa C1. Väitöskirjat raportoidaan aina vaikka niillä ei olisi ulkopuolista kustantajaa. (kokous 28.4.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
2. Kysymys: Ilmoittavatko muutkin organisaatiot kuin yliopistot henkilöstönsä tekemät väitöskirjat? 
   • Vastaus: Kyllä. Ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistosairaalat voivat ilmoittaa vuodesta 2015 alkaen sellaisia väitöskirjoja, joissa tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa organisaatioon ja organisaatio on teon jotenkin mahdollistanut. Tekijyys merkitään samaan tapaan kuin muissakin julkaisuissa.
     
     
3. Kysymys: Kirjataanko väitöskirjojen lektioita?
   • Vastaus: Lektioiden perusteella kirjoitettuja artikkeleita julkaistaan tyypillisesti tieteellisissä lehdissä tai kokoomateoksissa. Mikäli lektioon perustuva artikkeli täyttää julkaisun yleiskriteerit, se voidaan raportoida tiedonkeruussa ja merkitään julkaisua vastaavaan julkaisutyyppiluokkaan.
     
     
4. Kysymys: Kirjataanko väitöskirja aina luokkaan G (opinnäytetyöt), vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja?
   • Vastaus: Kyllä. Jos esimerkiksi kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee teoksen olla merkittävästi muokattu alkuperäiseen väitöskirjaan, jotta sen voi raportoida luokassa C1 (Tieteellinen erillisteos). (TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän ACP-kokous 28.4.2016)

Muita linjauksia

1. Konferenssiartikkelin julkaiseminen ensin konferenssijulkaisussa ja sittemmin tiedelehdessä / kokoomateoksessa
   Artikkeli on julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu ministeriöön. Myöhemmin artikkeli julkaistaan korkeamman jufo-tason lehdessä. Saako lehtiartikkelin raportoida?
   Yhteistyöryhmän linjaus: Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), niin julkaisua ei saa raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, saa julkaisun raportoida. (kokous 28.4.2016)
   Perustelut: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia.
   Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
   
   
2. EU:n tilaamat raportit, joissa ei yksittäisten kirjoittajien nimiä 
   EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
   Yhteistyöryhmän linjaus: Ei oteta. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (kokous 12.5.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
   
   
3. Opiskelijan opinnäytteeseen perustuva artikkeli
   Kun opettaja ja opiskelijakirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
   Yhteistyöryhmän linjaus: Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (kokous 12.5.2016)
   Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
   
   
4. Toimitetut verkkosivut
   Aiemmin tiedonkeruuseen ei otettu mukaan ns. uudenmuotoisia medioita, kuten blogit, Wikipedia-artikkelit tai muut verkkosivut. Nyttemmin (vuoden 2016 tutkijaohjeistus)sääntö on kuitenkin loiventunut ja E1-tyypissä mainitaan "toimitetut verkkosivut" mukaan otettavina tyyppeinä. Lisäksi vuoden 2016 tutkijaohjeistuksesta on poistettu maininta siitä, että blogeja ei oteta mukaan.
   Yhteistyöryhmän linjaus: Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
   Ministeriön kanta: Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
    
5. Proceedings-julkaisu verkkoalustalla
   Maataloustieteen päivät 2016 on konferenssi, jonka sivuilla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit.
   Yhteistyöryhmän linjaus: Maataloustieteen päivien 2016 sivuilla olevien tekstien katsotaan olevan laajennettuja abstrakteja. Abstrakteja ja laajennettuja (tai pidennettyjä) abstrakteja ei oteta mukaan. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
   
   
6. Data-artikkelit
   Mihin luokkaan kirjataan artikkelit, joissa tutkijat kuvaavat avoimeksi asettamaansa tutkimusdataa?
   Vastaus: Lehdessä julkaistu data-artikkeli merkitään luokkaan A1, jos se on vertaisarvioitu ja luokkaan B1, jos se sitä ei ole vertaisarvioitu, siitä huolimatta, että se ei varsinaisesti täytä tieteellisen julkaisun määritelmää.
   (ks. UKK-palsta ; ks. myös Yhteistyöryhmän pääsivu kommenttipalsta 050118;  Päivitys 151021/MLH: Attribuuttitaulukossa data-artikkeleille oma ArtikkeliTyyppiKoodi)
   
   
7. FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistu ja tallennettu aineisto
   Ei raportoida erikseen; tekstiaineisto yleensä tukimateriaalia varsinaiselle aineistolle, joka siirtyy myöhemmin mahdollisesti aineiston metatietojen myötä tutkimustietovarantoon. (kokous 28.11.2019)
   
   
8. Haastatteluartikkelit 
   Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Tiedonkeruun käsikirjan luvun 3.2.2.7 mukaantiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Lisäksi luvussa 7.5.5 todetaan, että E1-julkaisuluokkaan eivät sisälly artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Tähän rinnastetaan myös työskentely organisaation viestinnässä. Sen sijaan tutkijoiden itsensä dialogimuotoon kirjoittamat artikkelit otetaan mukaan tiedonkeruuseen, jos julkaisun muut kriteerit täyttyvät.
   (kokous 28.11.2019; Käsitelty webinaarissa 22.10.2020;
   Yhteistyöryhmän linjaus: 24.11.2020: Haastatteluartikkelit (myös kysymys-vastaus -tyyyppiset) voi kirjata, mikäli ei puhtaasti toimituksellinen. Tekijöiksi kirjoittajaksi/kirjoittajiksi merkityt (=haastattelija). Mikäli sekä haastattelija että haastateltava merkitty tekijöiksi, kirjataan tekijöiksi molemmat.
   
   
9. Blogikirjoitukset 
   Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Blogikirjoitus voidaan raportoida, mikäli julkaisulle asetetut muut kriteerit täyttyvät. Blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista. ISSN-numero ei ole pakollinen tieto.
   (kokous 28.11.2019; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2020; kesken; Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa.)
   Yhteistyöryhmän linjaus 24.11.2020:
   Kirjataan esitetyn mukaisesti: Lisätään (attribuuttipohjaiseen tiedonkeruuseen) muotokoodiin vaihtoehto "blogikirjoitus" ja emojulkaisuntyyppikoodiin "verkkoalusta". Yleisökoodin perusteella blogikirjoitukset merkitään joko tyyppiin D1 (ammatilliset) tai E1 (yleistajuiset).Erotus kirjataanko muotokoodiksi artikkeli (0) vai blogi (5), julkaisu kirjataan artikkeliksi mikäli ISSN numero tai ei selkeästi mainittu että kyseessä on blogi. Toistaiseksi tiedonkeruuseen kuulumattomat blogijulkaisut kirjataan aktiviteetteihin, ei virtaan.
   Erotus kirjattavien ja ei-kirjattavien blogien välillä ennallaan: oltava joko ISSN tai sivuilta selkeästi ilmenevä toimituskunta (ei vain yksittäistä toimittajaa). 
   
   Entä lasketaanko blogit julkaisuiksi, jos korkeakoulu maksaa blogi-yhteistyöstä? Esim. Talouselämä / Kumppaniblogit
   htenä julkaisujen yleiskriteerinä tiedonkeruussa on, että julkaisukanavanan toimituskunta päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista. Näin ollen sopimukseen pohjautuvat julkaisut jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Maksullisuus sinällään ei ole ongelma (myös OA-lehdissä julkaiseminen voi olla maksullista) vaan se, että julkaisukanava ei itsenäisesti päätä julkaisukanavalla julkaistusta materiaalista. (Kysymys/vastaus ent. UKK-palstalta ; lis. mlh/190622; alkuperäinen aika tuntematon)
   
   
10. Kaunokirjalliset käännökset
    Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kaunokirjallisen tekstin käännöstyö eroaa julkaisuluokkiin A-E kuuluvien tekstien käännöstyöstä, jolloin se voidaan kirjata luokkaan F2. Muita kuin kaunokirjallisia käännöksiä ei raportoida. (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020)
    
    
11. Reply to -artikkelit
    Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kirjataan luokkaan B1, mikäli kyse tieteellisestä artikkelista. (kokous 5.3.2020; hyväksytty 22.10.2020)
    
    
12. Konsortiojulkaisut 
    (Keskusteltu konsortiotekijöiden merkitsemisestä useammassa kokouksessa: kokous 5.2.2020;  webinaari 22.10.2020; kokous 24.11.2020). - - Vuoden 2021 käsikirjaan (3.2.2.7) asiasta tehty päätös: 
    

    Mikäli kirjoittajanimenä mainitaan vain konsortionimi tai tutkimusryhmä (=tekijät yhteisvastuullisia) ja tutkija on osa tätä julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai tutkimusryhmää (study group) ja jos konsortion tai tutkimusryhmän osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisun välittömässä yhteydessä purettu auki (additional author information), voidaan julkaisu raportoida. Mikäli tutkijan nimi kuitenkin esiintyy ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida. Julkaisua ei myöskään raportoida, mikäli auki avattu konsortion tai tutkimusryhmän tekijälista on saatavissa ainoastaan varsinaisesta julkaisusta erillisenä liitteenä, jolloin jäsenyyttä ei ilman erillistä liitettä voida todentaa. Konsortion tai työryhmän jäseniä ei kirjata varsinaisina tekijöinä myöskään siinä tapauksessa, että artikkelin tekijöiksi erikseen on nostettu joukko henkilötekijöitä ja konsortio tai tutkimusryhmä mukana yhteisötekijänä. Tällöin katsotaan, että TENKin määrittelemä ”merkittävä panos” ja tutkimuseettinen vastuu (ks. TENK Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen) täyttyy vain julkaisuun erikseen merkityillä henkilötekijöillä ja että konsortion tai tutkimusryhmän jäsenyys tällöin on ns. aktiviteetti.  (Ks. Aktiviteettien ja palkintojen tyypit ja roolit; Alakohta 5: Jäsenyys) 
    

    
    
    

13. Ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien julkaisutietojen raportointi (kokous 18.10.2019)
    TUHA-julkaisuryhmän kokouksessa käsiteltiin mm. kysymystä siitä, voidaanko organisaatioiden tarjoamassa ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien henkilöiden julkaisuja raportoida. Tyypillisimmin tällaisia ovat erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevat jo tutkinnon suorittaneet opiskelijat, joiden koulutus kestää vuosia ja sen yhteydessä he usein osallistuvat myös tutkimustoimintaan. Erikoislääkärien opinto-oikeus kestää 10 vuotta ja erikoishammaslääkärien kuusi vuotta.

    Lisäksi erikoistumisopintoja suoritetaan mm. opetusalalla, mutta nämä opinnot ovat huomattavasti lyhyempiä kestoltaan, vain noin yhden lukuvuoden, opinto-oikeuden kesto on kaksi vuotta.

    Voidaanko em. rinnastaa esimerkiksi tohtoriopintoja suorittaviin jatko-opiskelijoihin vai olisiko yhteys organisaatioon todennettava jollain muulla tavalla, jotta heidän julkaisunsa voitaisi ottaa tiedonkeruuseen mukaan?
    
    Ministeriön päätös 22.10.2020: Ei ole jatkotutkintokoulutusta, joten ei rinnasteta jatko-opiskelijoihin.)
    
    

14. Corrigendum ja Erratum -artikkelit (kokous 5.2.2021)
    Todettu että eivät kuulu tiedonkeruuseen. Korjaus voi olla hyvin pieni ja julkaisutyöhön itsessään liittymätön, esim. sähköpostin korjaus. Ei kirjata uutena raportoitavana julkaisuna.
    
    
15. Muistokirjoitukset (kokous 5.2.2021)
    Käsitelty aiemmin ent. UKK-palstalla. Todettu silloin, että tieteellisissä lehdissä ilmestyneet muistokirjoitukset kuuluvat julkaisutiedonkeruun luokkaan B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä. Todettu, että sama linjaus koskee  myös ammatillisia lehtiä (ammatillisia muistokirjoituksia) ja että tyyppi on tällöin D1. 
    
    
16. Päivittyvät artikkelit (kokous 5.2.2021)
    Esim. Cochrane database of systematic reviews. Todettu, että voi kirjata uutena julkaisuna, jos selkeästi uutta sisältöä. Vastaavat tapaukset eivät ole kovin yleisiä ja usein päivityksien välissä useampi vuosi.
    (Vrt. kirjojen uusien painosten sääntö: "Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.")
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok (1.3.2021)
    
    
17. Study Protocol -artikkelit (kokous 5.2.2021)
    Tutkimusta esitteleviä artikkeleita, usein vertaisarvioituja, mutta eivät varsinaisia tutkimusartikkeleita (tuloksia ei vielä ole).
    Todettu, että study protocollia varten on voitu nähdä merkittävä määrä työtä, ja ovat usein vertaisarvioituja. Voivat myös johtaa esim. hankkeeseen. Päätetty: ehdotetaan OKM:lle että vertaisarvioidut study protocollat voi kirjata luokkaan A1 (tai A2, jos katsaustyyppinen), ja pyydetään käsikirjaan merkintää.
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok (1.3.2021)
    
    
18. SSRN Electronic Journal / Social Science Research Network; ISSN 1556-5068
    Keskusteltu, voiko SSRN Electronic Journal -alustaa (pre-print -alusta) kohdella/kirjata itsenäisenä kanavana, koska alustalla on ISSN.
    Päätettiin, että SSRN-alustaa ei kirjata/kohdella itsenäisenä kanavana (vaikka sillä on ISSN ja vaikka se on Jufossa; "OtherChannel"-kategoria: Jufo-id 63556428), koska kyseessä kuitenkin on Pre-print -alusta, jonne tutkijat itse voivat tekstejään laittaa (ja poistaa) ja jossa varsinaisesti ei ole (moderoinnin) lisäksi varsinaista valintaprosessia. (kokous 25.1.2022)
    Katso myös: SSRN-kanavaa käsitelty aiemmin rinnakkaistallentamisen näkökulmasta ryhmän kokouksessa 22.2.2019.
    
    
19. Hankkeiden Deliverables-tuotokset (ks. 2.5.2022; 19.9.2022)
    Hankkeet (projektit) jaetaan tyypillisesti useampaan vaiheeseen, joista niistä jokaisesta tuotetaan erinäinen määrä rahoittajan kanssa sovittavia etenemisraportteja eli Deliverables-dokumentteja/tuotoksia. Deliverablesit voivat sisällöllisesti olla lähes mitä vaan, dataa, suunnitelmia, saavutuksia, jne. ja ne on pääsääntöisesti suunnattu nimenomaan rahoittajalle/ohjausryhmälle. Vasta projektin viimeisessä vaiheessa tehdään vaiheet yhteen vetävä Deliverables, joka se kirjataan  - mikäli muut julkaisemisen kriteerit täyttyvät. Mutta välivaiheen Deliverables-tuotoksia ei raportoida. 
    
    
20. ThinkLink-alustan julkaisut (kokous 2.5.2022)
    Voiko Thinglink-kokonaisuuksia pitää multimediajulkaisuina, joita voidaan hyväksyä? Jos tekijätiedot, ilmestymisaika, jne.
    Päätetty, että voi kirjata I1-julkaisuna, jos täyttää muut kriteerit ja linkittyy pysyvästä paikasta.
    
    
21. Kuvien tallentaminen (esim. tiedelehtien kansikuvat, joilla erillinen DOI ; kokous 2.5.2022)
    Jos kirjataan, kirjataan tyyppiin F. F-tyypissä tekijän kuitenkin on oltava taiteellisen alan asiantuntija, jotta voidaan kirjata. Tutkijat pääsääntöisesti eivät ole (taiteellisen alan asiantuntijoita).
    Linjattu, että pääsääntöisesti ei kuulu kirjata, ellei tosiasiallista taiteellista panosta. 
    
    
22. Graafisen suunnittelijan työt (kokous 2.5.2022)
    OKM linjannut, että graafisen suunnittelijan työ on ns. (korkeakoulun sisäistä) tukityötä, ei varsinaista tutkimustoimintaa, jota sitä tiedonkeruussa seurataan. Jos henkilö ei työkseen tutki tai opeta ko. alaan, ei kuulu kirjata. 
    
    
23. Vertaisarvioimaton (tieteellinen) monografia tai toimitettu teos
    Vertaisarvioimattomat monografiat kirjataan luokkaan D5 (ammatillinen teos) tai E2 (yleistajuinen erillisteos) ja toimitetut teokset joko luokkaan D6 (ammatillinen toimitettu teos) tai E3 (yleistajuinen toimitettu teos) vaikka ne olisivatkin sisällöltään tieteellisen julkaisun määritelmän mukaisia (kysymys vanhalta UKK-palstalta; lis. mh 16.9.2022; alkuperäinen kysymysajankohta tuntematon)
    
    
24. Pääkirjoitukset, esipuheet ja johdannot
    
    1. Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016; hyväksytty 22.102020)
       Lisätään
       a. kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisämääre "tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön". (Nykyinen muotoilu: "tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos")
       1. julkaisutyypin D1 ("Artikkeli ammattilehdessä") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset
       2. julkaisutyypin E1 ("Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset, johdannot ja esipuheet.
    2. Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisäys "Ei raportoida pääkirjoituksia, johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa"
       
       Kysymys: Voiko tieteellisen lehden esipuhe olla vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli
       Vastaus: Yleensä esipuheet eivät ole vertaisarvioituja, mutta poikkeustapauksissa se on mahdollista (Kysymys vanhalta UKK-palstalta; lis. mlh 16.9.2022; alkuperäinen kysymysajankohta tuntematon)
       
       
25. Vuosikirja-artikkelit
    
    
    1. Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016)
    2. 1. Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus (mutta on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli kirja-artikkelina eli julkaisutyyppi on A3, B2, D2 tai E1.
       2. Jos vuosikirjalla ei ole ISBN-tunnusta (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina eli julkaisutyyppi on A1, A2, B1, D1 tai E1.
          
          Tällä hetkellä vuosikirjat mainitaan käsikirjassa julkaisutyypissä A3 ("Luokkaan sisältyvät mm. Tieteellisissä vuosikirjoissa tai vastaavissa julkaistut artikkelit").
          Ministeriön kanta: Linjaus ok (Lähde: ent. UKK-palsta)

    Yhteistyöryhmän linjausehdotus (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020)

    • • Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus ja kunkin vuoden kirjalla on myös oma nimeke, käsitellään kirja-artikkelina (A3, B2, D2 tai E1).
      • Jos vuosikirjalla ei ole vuosittain vaihtuvaa omaa nimekettä (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina (A1, A2, B1, D1 tai E1).
      • Katso Julkaisutiedonkeruu - usein kysyttyä: vuosikirja-artikkelit
    
    
26. Kauppalehti, Talouselämä ja Talouselämän mukana tuleva Fakta
    Yhteistyöryhmän linjaus: Kauppalehden artikkelit kuuluvat luokkaan E1, Talouselämän ja Faktan luokkaan D1. (kokous 2.6.2016)
    Ministeriön kanta: Kauppalehti ja Talouselämän mukana tuleva Fakta ovat yleistajuisia julkaisuja (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)
    
    
27. Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus (kokoukset 12.10.2016; 5.3.2020)
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos sarjan kaikki yksittäiset numerot koostuvat aina yhden konferenssin artikkeleista, ei kyseessä silloin ole lehti, vaan konferenssijulkaisu, jolloin artikkelit kirjataan konferenssijulkaisuina. Tällaisten sarjojen nimissä on usein esim. lecture notes, proceedings tai procedia. Tyypillisesti tallaisia sarjoja on seuraavilla tieteenaloilla: fysiikka, tietojenkäsittely, tekniikan alat ja kieliteknologia. (kokous 14.10.2016)
    
    
28. Lyhyet ammattiyhteisölle suunnatut raportit, esimerkkinä The Astronome´s Telegram
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Todetaan vaikuttavan melko selvästi abstrakteilta. (kokous 22.2.2019)
    Ministeriön kanta: Vaikuttavat D1 tai D2 luokkaan kuuluvilta julkaisuilta.
    
    
29. Vertaisarvioitu tutkimusraportti Kelan sarjassa
    Yhteistyöryhmän linjaus: Pyydettävä ministeriön kanta siitä, määrittääkö TSV:n leima julkaisutyypin. (kokous 22.2.2019)
    Ministeriön kanta: Jufo-luokan perusteella ei ole tieteellisesti varteenotettava sarja, mutta toisaalta heillä on TSV:n vertaisarviointitunnus. Kelalla kuitenkin näyttäisi olevan kaksi sarjaa, toinen tutkimus-sarja ja toinen raportteja sarja. Tämän pohjalta sanoisin että raportteja sarja olisi D4-luokkaa. TSV:n tunnus ei itsessään takaa että sarja olisi tieteellistä tutkimusta, vaan ainoastaan sen että siinä käytetään vertaisarviointia.
    
    
30. ISSN vs. julkinen saatavuus
    Keskusteltu takaako ISSN:n olemassaolo julkaisun julkisuutta samaan tapaa kuin ohjeissa mainittu ISBN:n olemassaolo. "Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta." (3.2.2.9)
    ISSN-keskuksesta saadun tiedon mukaan ISSN ei takaa julkista saatavuutta. Eli ei automaattisesti voi tulkita julkiseksi, jos ISSN. (kokous 25.1.2022)
    
    
31. Konferenssin ISSN- tai ISBN-tunnus
    
    Kysymys: Miksi konferenssin ISSN/ISBN-tunniste on pakollinen tieto?
    Vastaus: Vaatimus konferenssijulkaisujen osalta perustuu siihen, että ISSN/ISBN tunnuksen kautta pystytään varmistumaan siitä, että konferenssijulkaisun julkaisusarja täyttää muodolliset vaatimukset (ennen kaikkea julkaisusarjan julkisuus).
    
    Kysymys: Miksi Julkaisufoorumin tietokannasta ei löydy konferenssin ISSN/ISBN -tunnistetta, vaikka kanava on arvioitu Julkaisufoorumissa?
    Vastaus: Julkaisufoorumissa konferensseille on merkitty ISSN-tunnus, jos niillä on oma ISSN-tunnuksellinen julkaisusarja, jossa julkaistaan vain kyseisen konferenssin papereita. Osa konferensseista julkaisee proceedings-julkaisunsa vuosittain eri sarjoissa tai kustantajilla, joten konferenssin yksilöivää ISSN-tunnusta ei voi määrittää. Joissain tapauksessa useiden eri tasoluokkiin sijoitettujen konferenssien proceedings-julkaisuja julkaistaan samassa sarjassa (esim. Lecture Notes), jolloin ISSN-tunnuksen perusteella ei voida yksilöidä konferenssia. Konferenssin julkaisukanava tunnistetaan yliopiston pakollisena ilmoittaman konferenssin vakiintuneen nimen perusteella.
    
    
32. Venäjän- yms. kielten merkistöt; kyrilliset, korea, japani, jne. (käsitelty 2.5.2022)
    Linjataan suosituksena kirjata alkukielinen + hakasuluissa englanninkielinen käännös, esim.
    情绪面孔注意偏向的加工机制：愤怒和快乐优势效应 [Attentional bias processing mechanism of emotional faces : anger and happiness superiority effects]
    Todettu myös tarve lisätä Virran tietomalliin paikka julkaisun nimen käännökselle. (Myöhempi kehitystyö)
    
    

33. Sähköinen julkaisu
    (Käsittelyt: Kokous 5.2.2020; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2010; Käsittely jatkunut 24.11.2020 ; ks. linjaukset alla. → Päivitetty käsikirjaan)
    FinnaARMA-verkoston julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä pyytää tarkennusta tiedonkeruun käsikirjan lukuun 3.2.2.10 Sähköinen julkaisu, jonka jälkimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavaa: "Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella ovat yleistyneet eri hankkeiden yhteydessä julkaistavat podcastit, webinaarit ja blogit, joiden julkaisemisesta päättää toimituskunta. Toimituskunnassa saattaa olla jäseniä samasta organisaatiosta ja hankkeesta joten voidaanko katsoa, että ulkopuolisen toimituskunnan kriteeri täyttyy, mikäli toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta mutta samasta organisaatiosta? Entä jos toimituskunta koostuu ainoastaan hankkeen jäsenistä? (kokous 5.2.2020)

    Lisäksi yleistyvät organisaatiotasoiset blogialustat, jotka eivät ole mihinkään hankkeeseen sidottuja. Näiden toimituskunnassa on väkeä vain talon henkilöstöstä (eri yksiköistä, koulutuksista ym.). Toimituskunta toimittaa aidosti tekstit. Onko tässä tapauksessa kyse riippumattomasta toimituskunnasta eli blogitekstin voidaan raportoida?

    Päätös: Määräävää, onko riippumatonta toimituskunta vai ei. Myös hankkeen blogit voi kirjata, jos on riippumaton toimituskunta.
    Päätös: Riittävää että vähintään yksi tekijästä riippumaton henkilö, eli hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.
    Päätös: Tekijästä riippumaton toimituskunta voi olla samassa organisaatiossa, mutta on tutkimusryhmän/hankkeen ulkopuolinen.
    
    

34. Julkaisumaa vs. Julkaisun kansainvälisyys
    (käsikirjan kohdat 3.2.3.24 ; 3.2.3.25)
    "Kumpaa tarkalleen haetaan julkaisumaa-tiedolla; minkämaalainen lehti vai minkämaalainen sen kustantaja on?Esim. Scandinavian journal of surgery ei ehkä aivan selvä tapaus siihen nähden, että Julkaisufoorumi ja UlrichsWeb antavat eri vastauksen, toisella Finland ja toisella UK"
    Pyydetty käsikirjaan tarkennusta kohtaan "Kotimainen julkaisu (=0) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa."
    Ministeriön linjausehdotus 1.3.2021: "Tiedonkeruun määrityksissä voisi miettiä kannattaisiko julkaisumaa-kenttää muuttaa viittaamaan selkeämmin kustantajan kotimaahan.
    Tarkennettu käsikirjaan ehdotuksen mukaiseksi: julkaisumaa = kustantajan kotimaa. (Pyydetty 3.3.2021)
    
    

35. Tarkennus taiteellisen julkaisun määritelmään (3.2.2.4)
    3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä lisäys "ainoastaan" kohtaan: Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät 3 kohtaa. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan. → Päivitetty vuoden 2021 käsikirjaan muotoon:
    
    "Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esihenkilön kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Siltä osin kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan, niin tätä taiteellista toimintaa ei huomioida tiedonkeruussa. Tämänlainen tilanne saattaa olla esimerkiksi sivutoimisen tuntiopettajan kohdalla.  Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet julkaisun valmistelun aikana säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta." (3.2.2.4)
    
    

36. Alikonferenssien tason määräytyminen
    Minkä mukaan alikonferenssi saa Jufo-tason, jos sekä emokonferenssi että sarja ovat Jufossa. Emokonferenssin mukaan vai sarjan mukaan? Ks. esim. https://doi.org/10.1007/978-3-031-05434-1_29
    VASTAUS, 19.8.2022 (kokous 19.9.2022), Jufo, A-KL: Ensisijaiseksi julkaisukanavaksi valitaan emokonferenssi, jos se löytyy erikseen kirjattuna Julkaisufoorumiin.