2021-05-06 Ideapankin parantamisesta, keskustelun tueksi

1) mitä olisivat  ideanpankkimenettelymme kehittämisen tavoitteet jatkossa, miksi

• Innovation pipelinen / ketterien kokeilujen kaistan kehittäminen edelleen (yhteiset ideamuotoilut, esiselvitykset, mitä muuta?)
  • Koska tarve priorisoida ja sitoutua yhdessä tärkeiden asioiden nopeaan ja tulokselliseen edistämiseen (epäonnistuminen on myös tulos)
• CSC:n palveluportfolion ja palveluiden tiekarttojen esittely liiketoimintayksikkökohtaisten webinaarien avulla, jotta Ideapankissa voidaan keskittyä uusiin avauksiin ja muutoksiin
  • Koska CSC:n eri liiketoimintalinjoissa tapahtuu paljon ja korkeakouluilla on intressi perehtyä sekä nykytilanteeseen ("portfolio") että sen kehityslinjoihin
  • Ensimmäisenä datan palveluiden esittely 25.5.2021, arvioitaisiin anti ja sovittaisiin jatkosta yhteiskokouksessa 17.6.2021
• Ideatoimikunnan käsiteltävänä (ohjattavana) ja tiiviissä seurannassa olevan sisällön siivoaminen, tiivistäminen, rajaaminen edistämis/toimintakyvyn varmistamiseksi (sisällön filtteröinti pankista, näkymien kehittäminen eri tarpeisiin)
  • Koska ideatoimikunta kaipaa selkeää näkymää omaan työsarkaansa, toimintansa ja ajankäyttönsä tehostamiseksi
  • Koska ainakin kolmansien osapuolien kannalta on viestinnän ja näkymien oltava ymmärrettäviä

2) mitkä ovat ideapankkimenettelyn nykyiset tavoitteet ja olisivat jatkossakin, miksi

2.1) Läpinäkyvyys, organisaatiorajoista riippumatta, yhteistyössä verkostojen kanssa

• Koska avoimuudella saadaan näkyvyyttä kehitystarpeisiin ja mahdollistetaan yhteistyötä, ja tätä kautta parempia ratkaisuja.
• Koska AAPA:n, FUCIO:n ja rehtoreiden viesti, että haluttaisiin läpivalaista kokonaisuus, koska omassa organisaatiossa monia CSC:n kumppaneita, asiakkaita ja käyttäjiä eri tahoilla
• Koska CSC:n resursseja halutaan käyttää yhteisesti tärkeäksi katsottuihin kohteisiin vs. yksittäisen korkeakoulun tai asiakasjoukon (tms.) tarve
• Yleisesti uusiin avauksiin tarpeista ja ratkaisuideoista korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:ssä
  • Tietopohjaa ja kokonaisuutta koskeva ymmärrystä korkeakoulujen käyttöön, kehityshuomio perus IT:n sijaan ydintoimintaan, mahdollisuuksiin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen hyödyntämisessä. 
  • Koska digitalisoitumisen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja IT:n palvelutehokkuus edellyttävät molemmat kykyä tukea asioita kokonaisnäkemyksen avulla
  • Koska yhdessä voimme löytää eri ideoille edistäjiä eri tahoilta ja siten palvella digitalisoitumista
  • Koska toisen tahon edistämän ratkaisun kohdalla voidaan löytää synergiahyötyjä myös toisten tahojen tarpeisiin
• Erityisesti näkyvyys CSC:n palvelukehityslinjoilla syntyviin, muuttuviin, kehittyviin tai pohdittuihin avauksiin
  • Koska CSC:n toivotaan kohdentavan resurssejaan ohjausyhteistyön ryhmien käyttöön: huomioita OKM:n palveluostoihin CSC:ltä (korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten käyttäjille tarkotetut palvelut, "ohjausyhteistyö"). OKM:n CSC:lle antamaan asiakasohjaukseen vaikuttaa ja sitä täydentää keskustelu ohjausyhteistyön ryhmissä
  • Koska korkeakoulujen CSC:ltä hankkiman palveluvalikoiman omistus ja kehitys on hajautunut monille päättäjille, asiakkaille. Palveluiden elinkaaren aikana asiakasohjaus toteutuu korkeakoulun ohjatessa kutakin palvelua asiakkaan tai useimmiten monen asiakkaan yhteisen konsortion toiveiden mukaisesti sovitulla tavalla. Suurin osa CSC:n asiakas- ja käyttäjävuorovaikutuksesta tapahtuu näissä lukuisissa palvelukohtaisissa rakenteissa ja kohtaamisissa, joiden tavoitteena on paitsi ohjaus, niin myös tuen järjestäminen tai kehitysideoiden ja asiantuntemuksen jakaminen.
  • Koska pääasiassa CSC:n palveluita tai yhteistyömme kohteita koskevat uudet avaukset syntyvät palvelukohtaisissa kanssakäymissä, nämä eri tahoilla syntyvät uudet avaukset jäisivät muutoin näkymättömiin, kunkin organisaation erikseen sisäisesti järjestämän tiedonvälityksen varaan
  • Koska CSC:n palveluvalikoiman kehitysmahdollisuuksiin vaikuttavat myös muiden kotimaisten ja ulkomaisten CSC:n asiakkaiden kanssa sovitut kehityslinjat ja avaukset

2.2) Kokeilujen ja esiselvitysten edistäminen ketterää kokeilukulttuuria hyödyntäen, yhteisin päätöksin

• Koska haluamme arvioida, valita ja edistää omin/yhteisin päätöksin ja resurssein kokeiluja
• Koska muuten Ideapankki- ja Ideatoimikunta tasolla vaikutus perustuu vain näkyvyyteen, ymmärryksen jakamiseen ja välittämiseen
• Käytettävissä ollut AAPAn ja FUCION: varaamat resurssit "Ideamuotoiluihin" sekä CSC:n kehitysvara, oma asiantuntijatyömme talkoilla
• Tavoitteena ollut löytää kokeiluihin rahoitusta muilta tahoilta, laajentaa innovaatio- ja kokeiluvolyymiä, josta voisimme sopia ja päättää Ideatoimikunnassa

3) miten on mennyt noin niin kuin omasta mielestämme 

3.1) Läpinäkyvyys, organisaatiorajoista riippumatta, yhteistyössä verkostojen kanssa

• Kehittynyt, CSC on sitoutunut tuomaan eri (korkeakoulu-)asiakkaiden tuomat uudet avaukset näkyville (johtoryhmän päätös 2018), korkeakoulujen puolelta joudutaan osin edelleen kiskomaan "luottamuksellisia" avauksia julki
• Erityisesti CSC:n palvelukehityslinjoilla uusien avauksien tunnistaminen ja nostaminen esille Ideapankkiin ei ole täydellistä ja kyky seurata niiden edistymistä ja tuoda sitä ymmärrettävästi esille on heikko. Heikkous tulee näkyviin, kun Ideoiden tilanteesta on tehty tai meinattu tehdä vääriä tulkintoja puutteellisin tiedoin.
• Yleisesti uusia avauksia on pystytty edistämään, antamaan ääni eri tahoille korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja TKI-toiminnassa, laajasti positiivista palautetta läpinäkyvyyttä ja muilla asiakkailla halua laajentaa toimintaa myös heidän kentilleen (tutkimuslaitokset, 2. aste)
• Avoimien tai päivittämättä olevien asioiden määrä on turhauttanut eri osapuolia

3.2) Kokeilujen ja esiselvitysten edistäminen ketterää kokeilukulttuuria hyödyntäen, yhteisin päätöksin

• AAPA ja FUCIO sekä OKM ja CSC ovat kustantaneet Ideamuotoiluja, lisäksi CSC:n kehitysvaralla on myös lähdetty kehittämään brokerointipalvelua
• Uusien rahoituslähteiden hankkiminen ja toiminnan laajentaminen ei ole edennyt (toki Digivisioon on asetettu odotuksia)

Johtopäätöksia toimintamallin kehittämispohdintoihin

• Uusien avauksien läpinäkyvyys on vaalittava asia, mutta edellyttäisi eri tahojen osallistumista laajemmin kuin vain nykyiset Ideatoimikunnan toimijat (verkostoista ja CSC:ltä)
• Ketterien kokeilujen kaista / innovation pipeline on syytä erottaa (filtteröidä) omakseen koko massasta, rahoitusta ja resursseja voitanee paremmin pohtia, kun tarkoitukset ja kohteet on paremmin yhdessä hallussa
• Ideatoimikunnan kokousten valmistelua tulisi vahvistaa tai käsiteltyjen asioiden skooppia vähentää
• CSC:n liiketoimintayksiköiden palvelunäkymiä koskevat webinaarit voisivat olla tapa vähentää Ideatoimikunnan painetta jakaa ymmärrystä, mutta on huomioitava, että CSC:n palvelukehityslinjat muodostavat vain yhden osan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n yhteisestä kehityksestä