Page History

4.1.5 Taloustiedonkeruu

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä ammattikorkeakoulujen taloudellinen raportointi ja taloustiedonkeruiden tietosisällöt muuttuivat vuodesta 2015 alkaen. Kaikki ammattikorkeakoulut laativat kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen. Ammattikorkeakoulujen talousseuranta rakentuu pääosin tämän lakisääteisen tilinpäätösraportoinnin tuottamien tietojen pohjalle. Kirjanpitolain mukainen tilinpäätösraportointi tuottaa riittävät tiedot mm. ammattikorkeakoulujen kannattavuuden, omavaraisuuden ja maksuvalmiuden seurantaan. Osa tilinpäätöstiedoista toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tilinpäätöstä tarkemmalla jaottelulla. Tilinpäätöstietojen lisäksi ammattikorkeakoulut toimittavat ministeriölle sen tarvitsemat muut taloustiedot.

Taloustiedonkeruun sisällöt muuttuivat tilastovuoden 2019 tiedoista lähtien johtuen vuoden 2019 alussa voimaan tulleesta uudesta korkeakoulujen taloushallinnon koodistosta.

Taloustiedonkeruulomakkeita on yhteensä kuusi: Tuloslaskelma ja sitä täydentävät taloustiedot (1), Tase (2), Toimintokohtaiset tuloslaskelmatiedot (3), Tutkimusmenot (4), Kustannustiedot (5) sekä liiketoiminnan tuloslaskelma (6). Lomakkeissa 1, 2 ja 6 ilmoitetaan myös vertailuvuoden tiedot.  

Taloustiedonkeruu perustuu ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaiseen tietosisältöön.

Kaikki taloustiedot ilmoitetaan euron tarkkuudella (lomakkeet eivät hyväksy muita kuin kokonaislukuja). Ne tiedonkeruulomakkeiden sarakkeet, joihin ei tule tietoa jätetään tyhjiksi (= tietoa ei ole). Mikäli tuotto- tai kulutieto on olemassa, mutta se saa arvon nolla, merkitään sarakkeeseen nolla. Lomakkeissa 1, 2 ja 6 tiedot, joiden kohdalla näkyy tämän tiedonkeruuohjeen selitteessä merkintä (+/-) voivat saada joko positiivisen tai negatiivisen arvon. Muut luvut ovat lähtökohtaisesti positiivisia riippumatta siitä, onko kyseessä tuotto- vai kuluerä.

Tiedonkeruulomakkeilla kerättävien tietojen lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee toimittaa tilinpäätösasiakirjat liitetietoineen sekä toimintakertomus sähköisessä muodossa KOTA -järjestelmään asiakirjojen valmistuttua.

4.1.5.1 Tuloslaskelma ja sitä täydentävät tiedot

Kirjanpitovelvollisten on laadittava tuloslaskelmansa kirjanpitoasetuksessa esitettyjen tuloslaskelmakaavojen mukaisesti.

Tiedonkeruussa tuloslaskelmatiedot toimitetaan OKM:lle tilinpäätöksessä esitettyä yksityiskohtaisemmin koskien liikevaihdon tarkempaa erittelyä (tiedonkeruun kohdat AR–BI).

Tiedonkeruulomakkeella 1 kerättävät tiedot

Sarake A

Ammattikorkeakoulun nimi

Sarake B

Tilikausi 1.1.–31.12.20XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim. 2012. Tilikausi valitaan tietoja syötettäessä tiedonkeruulomakkeen alasvetovalikosta, josta on mahdollista valita tilikaudeksi vuosi 2018 tai 2019.

LIIKEVAIHTO: Sarakkeet C–G

Sarake C

Kirjanpitolain mukaisesti liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista D–G eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin

Sarake D

Korkeakoulujen valtionrahoitus = OKM:n korkeakoulujen toimintaan osoittaman perusrahoituksen valtion talousarvion momentilta 29.40.50 (kalenterivuosi). Perusrahoitukseen sisältyvä alv-kompensaatio kirjataan taseen erään "Saadut alv-ennakot".

Sarake E

Avustustuotot = Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista I-X. Sisältää kohdennetut valtionavustukset sekä hankerahoituksen EU:lta ja muilta yhteisöiltä esim. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitus, EU-rahoitus, projektikohtainen rahoitus muilta rahoittajilta, kuntien avustukset sekä VM:n osuus harjoittelukoulujen valtionrahoituksesta. Sisältää saadut investointiavustukset.

Sarake F

Liiketoiminnan tuotot = Varsinaiseen toimintaan liittyvästä liiketoiminnasta kertyvä liikevaihto. Sisältää:

• Liiketoiminnan muodossa tapahtuvat koulutus- (tilauskoulutus, täydennyskoulutus), konsultointi- ja tutkimuspalvelut sekä opetuksen yhteydessä tuotettujen tuotteiden ja palvelujen tuotot.
• Tilojen ulosvuokraus (jos liiketoimintaa).
• Toiminta, johon ei saa käyttää valtionrahoitusta ja josta tulee laatia erillinen tuloslaskelma.

Vertaa liiketoimintaa elinkeinotoimintaan. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan elinkeinoverolain mukaista liiketoimintaa, josta tarkemmat ohjeet antaa verohallinto.
Ulkomaisen liiketoiminnan osuus merkitään sarakkeeseen X.

Sarake G

Muut tuotot = Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista Y-AB. Kaikki muut tuotot, joita ei eritellä jossain muualla tuloslaskelmassa, kuten maksuasetuksen perusteella perittävät maksut (esim. avoin yliopisto-opetus), lukukausimaksut ja muut tuotot, satunnainen tilojen ulosvuokraus, vakuutuskorvaukset, käyttöomaisuuden myyntivoitot, tutkimuslaitteiden käyttökorvaukset ja käytettyjen tavaroiden myynti.

Sarake H

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta (voitosta/tappiosta, +/-)

Sarakkeet I-X Avustustuottojen tarkempi jaottelu.

Avustustuottojen erittely pohjautuu Tilastokeskuksen sektoriluokitukseen, mutta on osittain em. luokitusta tarkempi. Jäljempänä tekstissä esiintyvät S-alkuiset koodit viittaavat sektoriluokitukseen. Sarakkeiden H-W summa siirtyy sarakkeeseen E.

Sarake I = Suomen Akatemia
Sarake J = Business Finland
Sarake K = Muu OKM
Sarake L = Sosiaaliturvarahastot
Sarake M = Muu valtio (S1311, pl. edellä mainitut rahoituslähteet). Sisältää myös valtion budjetin ulkopuolisista rahastoista muut kuin pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt. Sisältää toisilta yliopistoilta saadun rahoituksen.
Sarake N = Kunnat ja kuntayhtymät. Kunnilla ja kuntayhtymillä (S1313) tarkoitetaan esim. kuntien virastoja ja laitoksia, maakuntien liittoja, seutukuntayhtymiä sekä kuntia palvelevia voittoa tavoittelemattomia kuntayhteisöjä. Tähän ryhmään eivät kuulu kuntien liikelaitokset ja pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt eivätkä liikelaitoskuntayhtymät (kuuluvat sarakkeeseen P).
Sarake O = Muu julkinen hallinto. Muulla julkisella hallinnolla tarkoitetaan työeläkelaitoksilta sekä muilta sosiaaliturvarahastoilta saatua rahoitusta. Muuhun julkiseen rahoitukseen luetaan mm. eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat sekä työttömyysvakuutusjärjestelmää hoitavat yksiköt (S1314).
Sarake P = Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, esim. kirkot, säätiöt, puolueet, rahastot (S15)
Sarake Q = Kotimaiset yritykset, pl. rahoituslaitokset. Sisältää myös valtion ja kuntien pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt sekä valtion ja kuntien liikelaitokset (S11).
Sarake R = Kotimaiset rahoituslaitokset (S12), myös Kuntarahoitus Oyj.
Sarake S = Kotitaloudet (S14)
Sarake T = EU-rahoitus. suoraan EU:lta tuleva rahoitus, mukaan lukien sosiaali- ja aluekehitysrahastojen EU-osuudet (S212). Rahoitus sisältää kansallisesta rahoituksesta valtion osuuden.
Sarake U = Euroopan Unionin maat, yritysrahoitus (S211: yritysrahoituksen osuus)
Sarake V = Euroopan Unionin maat, muu rahoitus (S211: muun rahoituksen osuus)
Sarake W = Muut ulkomaat, yritysrahoitus (S22: yritysrahoituksen osuus)
Sarake X = Muut ulkomaat, muu rahoitus (S22: muun rahoituksen osuus), ml. kansainväliset järjestöt

Sarake Y

Ulkomainen liiketoiminta. Taloushallinnon koodiston mukainen liiketoiminta merkitään sarakkeeseen F. Tähän kohtaan merkitään liiketoiminnasta ulkomainen liiketoiminta. Sisältää yliopistolain 9 §:n ja ammattikorkeakoululain 13 §:n mukaisen tilauskoulutuksen liikevaihto siltä osin kun tilaaja on ulkomaalainen.

Sarakkeet Z-AC  Muiden tuottojen tarkempi jaottelu

Muut tuotot jaotellaan OKM:n seurantaa varten neljään taloushallinnon koodistossa mainittuun ryhmään. Sarakkeiden Z-AC summa siirtyy sarakkeeseen G.

Sarake Z = Maksuasetuksen perusteella perittävät maksut
Sarake AA = Lukukausimaksut. Lukukausimaksut jaksotetaan suoriteperiaatteen mukaisesti.
Sarake AB = Pysyväisluontoinen yhteistyö koulutuksen tukitoimintojen järjestämisessä kahden verotonta koulutusta antavan oppilaitoksen välillä
Sarake AC = Muut muut tuotot. Esim. satunnainen tilojen ulosvuokraus, vakuutuskorvaukset, käyttöomaisuuden myyntivoitot, tutkimuslaitteiden käyttökorvaukset ja käytettyjen tavaroiden myynti.

Kulut: Sarakkeet AD-AO

Sarake AD = Kulut yhteensä. Tähän summataan luvut sarakkeista AE-AH

Sarake AE = Henkilöstökulut yhteensä.  Tähän summataan luvut sarakkeista AF-AH
Sarake AF = Palkat ja palkkiot
Sarake AG = Henkilöstösivukulut: eläkekulut
Sarake AH = Henkilöstösivukulut: muut henkilösivukulut

Sarake AI = Poistot ja arvonalentumiset

Sarake AJ = Muut kulut yhteensä. Tähän summataan luvut sarakkeista AK-AO
Sarake AK = Tarvikkeet ja tavarat
Sarake AL = Palvelujen ostot
Sarake AM = Tilakustannukset
Sarake AN = Kone- ja laitevuokrat
Sarake AO = Muut muut varsinaisen toiminnan kulut

Sarake AP = LIIKEVOITTO (TAPPIO)

VARAINHANKINTA-, SIJOITUS- JA RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: Sarakkeet: AQ-BT

Varainhankinnan tuotot:

Sarake AQ = Keräysten ja lahjoitusten tuotot: kotitaloudet
Sarake AR = Keräysten ja lahjoitusten tuotot: yritykset
Sarake AS = Keräysten ja lahjoitusten tuotot: muut
Sarake AT = Varainhankinnan Liiketoiminnan tuotot
Sarake AU = Muut varainhankinnan tuotot

Varainhankinnan kulut:

Sarake AV = Keräysten ja lahjoitusten kulut
Sarake AW = Varainhankinnan liiketoiminnan kulut
Sarake AX = Muut varainhankinnan kulut

Sarake AY = Varainhankinnan tuotto

Varsinaisen sijoitustoiminnan tuotot

Sarake AZ = Osinkotuotot
Sarake BA = Korkotuotot
Sarake BB = Myyntituotot
Sarake BC = Vuokratuotot
Sarake BD = Muut tuotot

Varsinaisen sijoitustoiminnan kulut

Sarake BE = Korkokulut
Sarake BF = Vuokrakulut (vastikkeet tms.)
Sarake BG = Myyntitappiot
Sarake BH = Muut kulut

Sarake BI = Käyvän arvon muutos

Sarake BJ = Varsinaisen sijoitustoiminnan tuotto

Rahoitustuotot

Sarake BK = Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Sarake BL = Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä
Sarake BM = Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Sarake BN = Muut korko- ja rahoitustuotot
Sarake BO = Arvonalentumisten palautukset

Rahoituskulut

Sarake BP = Arvonalentumiset muiden pysyvien vastaavien sijoituksista
Sarake BQ = Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista
Sarake BR = Korkokulut ja rahoituskulut
Sarake BS = Korkokulut ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille

Sarake BT = Rahoitustuotot ja -kulut (netto)

Sarake BU = VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

Tilinpäätössiirrot ja tuloverot: Sarakkeet BV-CD

Sarake BV = Poistoeron muutos

Sarake BW = Sidottujen rahastojen muutos yhteensä
Sarake BX = Siirto sidotusta rahastosta
Sarake BY = Siirto sidottuun rahastoon

Sarake BZ = Omakatteisten rahastojen muutos yhteensä
Sarake CA = Siirto omakatteisesta rahastosta
Sarake CB = Siirto omakatteiseen rahastoon

Sarake CC = Tuloverot

Sarake CD = Vähemmistöosuudet, koskee vain konsernitietoja

Sarake CE = TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentavat tiedot: Sarakkeet CF-CL

Sarake CF = Korkeakoulun varsinaisen toiminnan (pl. liiketoiminta) arvonlisäverokulut yhteensä
Sarake CG = OKM:n kompensoitava alv, toteuma
Sarake CH = Harjoittelukoulujen VM:n kotikuntakorvauksiin sisältyvä alv.
Sarake CI = Muiden rahoittajien kompensoimat arvonlisäverot tilikaudella
Sarake CJ = VM:n rahoitus harjoittelukouluille tilikaudella  (Ammattikorkeakoulut jättävät tyhjäksi)
Sarake CK = OKM:n rahoitus harjoittelukouluille tilikaudella, pl. VM:n maksamat arvonlisäverot  (Ammattikorkeakoulut jättävät tyhjäksi)
Sarake CL = Harjoittelukoulun harjoittaman liiketoiminnan kulut yhteensä (jätetään tyhjäksi, jos tällaista toimintaa ei ole)  (Ammattikorkeakoulut jättävät tyhjäksi)

4.1.5.2 Tase ja sitä täydentävät tiedot

Taseen tehtävänä on kuvata kirjanpitovelvollisen tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Ammattikorkeakoulut laativat taseensa kirjanpitoasetuksen 1: 6 §:n mukaisesti.

OKM kerää samassa yhteydessä Lomakkeen lopussa (sarakkeet CN-CR) ilmoitetaan Tilastokeskuksen tarvitsemat tarkentavat tiedot omakatteisten rahastojen varoista (tiedonkeruulomakkeen sarakkeet CK–CP) sekä tiedot arvonlisäkompensaation maksamisen pohjaksi.

Tiedonkeruulomakkeella 2 kerättävät tiedot

. Tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon laadinnassa.

Sarake A

Ammattikorkeakoulun nimi.

Sarake B

Tilikausi 1.1.–31.12.20XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim. 2012. Tilikausi valitaan tietoja syötettäessä tiedonkeruulomakkeen alasvetovalikosta, josta on mahdollista valita

tilikaudeksi tilinpäätösvuosi tai vertailuvuosi (=edellinen vuosi). Lomakkeelle syötetään ensin vertailuvuoden tiedot ja sitten tilinpäätösvuoden tiedot.

VASTAAVAA: Sarakkeet C–AQAR

Taseen Vastaavaa puolella esitetään

yliopiston omaisuus eli varat. Taseessa varat on jaettu kahteen osaan: pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin.

Sarakkeet C–ST: Pysyvät vastaavat

Omaisuus, joka on tarkoitettu

yliopiston pysyvään käyttöön ja tuottamaan tuloa useana eri tilikautena.

Sarakkeet C–H

Aineettomat hyödykkeet ovat nimensä mukaisesti immateriaalisia. Aineettomat hyödykkeet voivat olla sopimusperusteisia tai liittyä esimerkiksi teknologiaan, tutkimukseen, taiteeseen tai asiakkaisiin. Aineettomia hyödykkeitä ovat esimerkiksi rakennusoikeudet, lisensointisopimukset, käyttöoikeudet, tietokannat, patentit, sävellykset, näytelmät ja kirjalliset tuotokset.

C = Kehittämismenot
D = Aineettomat oikeudet, esim. patentit ja tekijänoikeudet
E = Liikearvo
F

 = Konserniliikearvo on se osuus konserniaktiivasta (jäännösarvosta), jota ei voida kohdistaa tytäryrityksen omaisuus- ja velkaerille. Konserniliikearvo poistetaan vaikutusaikanaan, yleensä enintään viiden vuoden kuluessa tai vaikutusaikanaan, jos sen vaikutusaika on tätä pidempi. Poistoaika voi olla enintään 20 vuotta. Tieto ilmoitetaan vain konsernista.
G = Muut aineettomat hyödykkeet
H = (Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät) Ennakkomaksut

Sarakkeet HI–LM

Aineellisia hyödykkeitä ovat mm. maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto.

I = Maa- ja vesialueita ovat mm. maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit ja vesialueet

J = Rakennukset ja rakennelmat

K = Koneet ja kalusto

L = Muut aineelliset hyödykkeet

M = Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sarakkeet MN–RS

Pysyvien vastaavien sijoituksia ovat

ammattikorkeakoulujen varojen sijoittamiseksi hankitut finanssiarvopaperit

sekä ammattikorkeakoulun toimintaan liittyvät ja sitä edistävät arvopaperit, kuten tytäryhtiöosakkeet. Pysyviin vastaaviin sisältyvien sijoituksien arvonalennuskirjaus on tehtävä, jos sijoitusinstrumentin / kohteen käypä arvo alittaa vähintään 20 % ko. sijoituksen kirjanpitoarvon.

N = Osuudet saman konsernin yrityksissä

. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.
O = Sijoitusluonteiset saamiset saman konsernin yrityksiltä. Saman konsernin yrityksiä ovat mm. emo-, tytär- ja sisaryritykset. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.

P = Osuudet omistusyhteysyrityksissä

Q = Sijoitusluonteiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä

R  = Muut osakkeet ja osuudet (pysyvään käyttöön hankitut)

S = Muut saamiset, ml. joukkovelkakirjalainasaamiset, jotka on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun.

Sarake ST

Omakatteisten rahastojen varat. Omakatteinen rahasto (ns. epäitsenäinen säätiö) on useimmiten lahjoitus-, testamentti- tms. tuloista muodostettu rahasto. Ammattikorkeakoulun taseeseen voi sisältyä useita erillisiä varsin pieniä omakatteisia rahastoja, jotka yhdessä kuitenkin muodostavat huomattavan saldon. Omakatteisten rahastojen varat eritellään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon laadintaa varten tarkemmin sarakkeissa CK–CP. Tähän sarakkeeseen ei syötetä tietoja, vaan lomake summaa tähän kohtaan tiedot sarakkeista CK–CP.

Sarakkeet TU–APAQ: Vaihtuvat vastaavat

Vaihtuvia vastaavia ovat vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus. Vaihtuvat vastaavat tuottavat tuloa vain yhtenä tilikautena.

Sarakkeet U–Y

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuna luovutettavaksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Vaihto-omaisuuteen voidaan lukea myös aineettomia hyödykkeitä. Monivuotiset projektit käsitellään koodiston ohjeistuksen mukaisesti, esim. keskeneräisiin projektiin sitoutuneita menoja ei kirjata vaihto-omaisuuteen.                

U = Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan tavaroiden valmistamista tai palvelujen tuotantoa varten hankittuja hyödykkeitä, jotka liittyvät hyödykkeen valmistamiseen (ml. koneiden ja laitteiden huolto) tai luovutettavien palveluiden tuottamiseen.

V = Keskeneräiset tuotteet voivat olla konkreettisia hyödykkeitä tai vielä luovuttamatta olevia aineettomia hyödykkeitä, joiden tuottamisesta aiheutuneet menot on aktivoitu (esim. tietotekniset sovellukset tai suunnittelutyö).

W = Valmiit tuotteet/tavarat

X = Muu vaihto-omaisuus.

Y = (Vaihto-omaisuuteen liittyvät) ennakkomaksut

(Sarakkeet Z–AEAQ)

Rahoitusomaisuuteen kuuluvat Saamiset, Rahoitusarvopaperit sekä Rahat ja pankkisaamiset.

Sarakkeet Z–AF

Pitkäaikaiset saamiset erääntyvät maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua.

Z = Pitkäaikaiset myyntisaamiset

AA = Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä

. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.
AB = Pitkäaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä

AC = Pitkäaikaiset lainasaamiset

AD = Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset

AE = Maksamattomat osakkeet/osuudet
AF = Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Sarakkeet AFAG–ALAM

Lyhytaikaiset saamiset erääntyvät maksettavaksi yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua.

AG = Lyhytaikaiset myyntisaamiset

AH = Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.

AI = Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä

AJ = Lyhytaikaiset lainasaamiset

AK = Lyhytaikaiset laskennalliset verosaamiset

AL = Maksamattomat osakkeet/osuudet
AM = Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Sarakkeet AMAN–AO                AP               

Rahoitusarvopapereita ovat kaikki sijoitusluontoiset osakkeet, osuudet, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat arvopaperisijoitukset. Taseen vaihtuviin vastaaviin sisältyvät rahoitusarvopaperit ja muut sijoitukset arvostetaan kirjanpitolain säännösten mukaisesti aina hankintahintaan tai tätä alempaan käypään arvoon.

AN = Osuudet saman konsernin yrityksissä

. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.
AO = Muut osakkeet ja osuudet, ml. pörssiosakkeet.

AP = Muut arvopaperit, mm. osakerahastot, sijoitusrahasto-osuudet sekä sijoitusluontoiset joukkovelkakirjalainasaamiset.

Sarake APAQ

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ovat käteisiä kassavaroja ja pankkisaamiset pankkien ottolainaustileillä olevia talletuksia. Pitkäaikaisesti esim. velan vakuudeksi sidottuja pankkitalletuksia ei ilmoiteta tässä erässä vaan tase-erässä Muut saamiset (sarake

AE tai

AL riippuen talletuksen erääntymisestä).

Sarake AQAR

Vastaavaa yhteensä. Sarakkeiden C–

AQ summa. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden C

–AQ luvuista.

Korkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa edellä mainittujen sarakkeiden täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein.

VASTATTAVAA: Sarakkeet AS–CFCJ

Taseen Vastattavaa -puoli kertoo, mistä lähteistä

korkeakoulun varat on hankittu.

Sarakkeet AS–BA: A. Oma pääoma

Ammattikorkeakoulun oma pääoma muodostuu osakepääomasta ja muusta omasta pääomasta. Lisäksi omaan pääomaan voi sisältyä sekä vapaita että sidottuja rahastoja.

Sarake AS

Peruspääoma on

korkeakouluun pysyvästi sijoitettua pääomaa.

Sarake AT

Pääomarahasto on säätiömuotoisia korkeakouluja koskeva rahasto, johon on merkitty varainhankintakampanjoihin liittyvä valtion vastinraha.

Sarake AU

Ylikurssirahasto

Sarake AV

Arvonkorotusrahasto osoittaa määrää, jolla pysyvien vastaavien arvoa on laskennallisesti korotettu. Arvokorotusten tekemisessä noudatetaan kirjanpitolain säännöksiä. Arvonkorotus voidaan tehdä ainoastaan maa- tai vesialueisiin sekä pysyvien vastaavien sijoituksiin (jos ne on kirjattu hankintamenoon).

Sarake AU

Käyvän arvon rahasto. Kirjanpitolaki antaa mahdollisuuden rahoitusvälineiden arvostamiseen käypään arvoon. Käytännössä käyvän arvon arvostusmahdollisuus koskee pörssissä tai muutoin julkisesti arvostettuja arvopapereita, joiden arvo on luotettavasti määriteltävissä markkinoilla. Tällöin käyvän arvon muutokset eli markkina-arvon arvonnousut ja -alenemiset (+/-) merkitään tähän tase-erään. Mikäli tämä menetelmä valitaan, tulee valittua arvostusperiaatetta noudattaa johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen.

Sarake AV

Omakatteiset rahastot (ns. epäitsenäiset säätiöt) ovat useimmiten lahjoitus-, testamentti- tms. tuloista muodostettuja rahastoja.

Sarake AW

Muut sidotut rahastot

Sarake AX

Sijoitetun vapaan pääoman rahastoja ovat lahjoitus-, testamentti- yms. tuloista muodostetut ns. nimikko- ja muistorahastot, joiden käyttöä ei ole rajoitettu erityismääräyksin sekä ammattikorkeakoulujen hallintoelimien päätöksellä muodostetut rahastot. Viimeksi mainitut ovat käytännössä osa ammattikorkeakoulun ylijäämän kautta muodostunutta omaa pääomaa. Vapaiden rahastojen siirrot tulee kirjata ainoastaan taseen kautta.

Sarakkeet AY–BA

Muu oma pääoma on ammattikorkeakoululle sen toiminnan ylijäämästä osoitettua pääomaa.

AY = Edellisten tilikausien voitto (tappio) (+/-). Edellisiltä tilikausilta kertynyt yli- tai alijäämä merkitään erilliseksi oman pääoman eräksi, ellei sitä ole siirretty muuhun oman pääomaan.
AZ = Tilikauden voitto (tappio) (+/-) esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa.

Sarake BA

Oma pääoma yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden AS–AZ luvuista. Ammattikorkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden AS–AZ täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein.

Sarake BB

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu poistoerojen muutoksista. Taseen poistoeron tulee olla positiivinen tai nolla. Jos taseen poistoeron yhteismäärä eri poistoerien yhdistämisen jälkeen on negatiivinen, vähennetään negatiivisuutta vastaava määrä poistoeron muutoksena tuloslaskelmassa.

Sarakkeet BC–BE

Arvonkorotusrahastosta ei voi tehdä siirtoja peruspääomaan tai osakepääomaan.

Sarakkeet AW–BC

Muut rahastot

AW = Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
AW = Vararahasto
AY = Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen mukaiset rahastot
AZ = Omakatteiset rahastot
BA = Muut sidotut rahastot
BB = Toimintapääoma
BC = Muut vapaat rahastot (esim. sijoitusrahasto)

Sarake BD

Edellisten tilikausien voitto (tappio) (+/-). Edellisiltä tilikausilta kertynyt yli- tai alijäämä merkitään erilliseksi oman pääoman eräksi, ellei sitä ole siirretty peruspääomaan tai muuhun oman rahaston pääomaan.

Sarake BE

Tilikauden voitto (tappio) (+/-) esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa.

Sarake BF

Oma pääoma yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden AS–BF luvuista. Korkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden AS-BF täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein.

Sarake BG

Vähemmistöosuudet tytäryritysten tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään taseessa erilliseränä. Tieto koskee vain konsernia.

B. Tilinpäätössiirtymät

Sarake BH = Poistoero
Sarake BI = Verotusperäiset varaukset

C. Pakolliset varaukset

Sarakkeet BJ–BM

Pakolliset varaukset ovat tiedossa olevia vastaisia menoja tai menetyksiä. Menon tai menetyksen realisoituessa kirjataan toteutuneet menot kuluiksi tuloslaskelmaan ja pakollinen varaus oikaistaan vastaavan kulutilin vähennykseksi.

BJ = Eläkevaraukset

BK = Verovaraukset

BL = Muut pakolliset varaukset

Sarake BM

Konsernireservi on konsernipassiivan kohdistamaton osa. Tieto koskee vain konsernia.

D. Sarakkeet BF–CE: Vieras pääoma

Vieras pääoma jaetaan pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat enintään yhden vuoden kuluttua erääntyvät velat ja pitkäaikaista yli vuoden kuluttua erääntyvät velat.

Sarake BN

Omakatteisten rahastojen velat

Sarakkeet BJBO–BVBZ

Pitkäaikainen vieras pääoma

BO = Pitkäaikaiset pääomalainat

BP = Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat

BQ = Pitkäaikaiset vaihtovelkakirjalainat

BR = Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta

BS = Pitkäaikaiset eläkelainat

BT = Pitkäaikaiset saadut ennakot

BU = Pitkäaikaiset ostovelat

BV = Pitkäaikaiset rahoitusvekselit

BW = Pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille

. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.
BX = Pitkäaikaiset velat omistusyhteysyrityksille

BY = Pitkäaikaiset

muut velat

BZ = Pitkäaikaiset siirtovelat

Sarakkeet BSBW–CECI

Lyhytaikainen vieras pääoma

CA = Lyhytaikaiset

pääomalainat

CB = Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat

CC = Lyhytaikaiset vaihtovelkakirjalainat

CD = Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta

CE = Lyhytaikaiset eläkelainat

CF = Lyhytaikaiset saadut ennakot

CG = Lyhytaikaiset ostovelat

CH= Lyhytaikaiset rahoitusvekselit

CI = Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille

. Tietoa ei ilmoiteta konsernista.
CJ = Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille

CK = Lyhytaikaiset

muut velat

CL = Lyhytaikaiset siirtovelat

Sarake CFCM

Vastattavaa yhteensä. Sarakkeiden

BF–

CM summa. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden

BF–

CM luvuista.

Korkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa edellä mainittujen sarakkeiden täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein. Mikäli tämän sarakkeen summa poikkeaa sarakkeen

AR (Vastaavaa yhteensä) summasta, näkyy tämän sarakkeen luku punaisena.

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon laadintaa varten tarvittavat tarkentavat tiedot

Omakatteisten rahastojen varat

Sarakkeet CK–CN

CN = Omakatteisten rahastojen sijoitukset yhteensä.

 Sarakkeiden CO–CR summa. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeiden

CO–CR luvuista.

Korkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa edellä mainittujen sarakkeiden täyttämisen jälkeen, että summatieto tässä sarakkeessa on oikein.

Sijoitukset eritellään kolmeen ryhmään seuraavasti:

CO = Rahasto-osuudet

CP = Muut osakkeet ja osuudet

CO = Muut arvopaperit

Sarake COCQ

Rahat ja pankkisaamiset

Sarake CPCR

Muut varat

Opetus- ja kulttuuriministeriön lisätiedot arvonlisäverokompensaation laskemiseen

Sarake CQ

Kompensoitavat perustoiminnan alv-menot

Sarake CR

 Saadut alv-kompensaatiot

Sarake CS

 Arvonlisäverosaatava/ -velka

4.1.5.3 Toimintokohtainen erittely tuotoista ja kuluista

Korkeakoulujen tulee laatia toiminto-/alatoimintokohtainen erittely, joka täsmää tilikauden tulokseen.

Toimintokohtaisia tietoja käytetään korkeakoulujen toiminnan seuraamiseen korkeakoulujärjestelmän näkökulmasta, jolloin toimintojen määrittelyn peruslähtökohta on

korkeakouluille ammattikorkeakoululaissa määritellyt tehtävät.Tiedonkeruulomakkeella 3

Tiedonkeruulomakkeella 3 kerättävät tiedot

Tiedot ilmoitetaan tilikaudelta 2019. Tämän lomakkeen tietojen tulee täsmätä tuloslaskelmassa esitettyjen tietojen kanssa.

Sarake A

Korkeakoulun nimi. Nimi haetaan valikosta vain ensimmäiselle riville, jonka jälkeen lomake täyttää automaattisesti saman tunnuksen muille riveille.

Sarake B

Tilikausi 1.1.–31.12.20XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim.

2012.

Sarake C

Ammattikorkeakoulun toiminnot määritellään toimintokohtaisessa raportoinnissa seuraavasti:

Toiminnolla tarkoitetaan ammattikorkeakoulun päätoimintoja, jotka ovat koulutustoiminta, tutkimus- ja kehitystoiminta

ja tutkimukseen rinnastettava taiteellinen toiminta

sekä muu yhteiskunnallinen toiminta

.

• Toiminnot yhteensä, summatieto varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista
  
  
• Koulutustoiminta muodostuu seuraavista osa-alueista. Osa-alueet perustuvat ammattikorkeakoululaissa määriteltyihin ammattikorkeakoulun koulutusmuotoihin, erityisesti 10 § 1 mom.: "Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta."
• Perustutkintokoulutus: Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus ml. lukukausimaksukokeiluun kuuluvat ohjelmat.
• Tutkintojen osat (maksuasetuksen mukaiset): Erilliset opinnot (erilliset opinto-oikeudet) sekä avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritettavat opinnot, joista perittävistä maksuista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulujen toiminnassa perittävistä maksuista (1440/2014). Perustutkintojen osia suorittaviksi katsotaan vain ne henkilöt, joilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta kyseisessä korkeakoulussa.
• Ammatillinen opettajankoulutus
• Erikoistumiskoulutus: Ammattikorkeakoululain 11 a §:n mukainen erikoistumiskoulutus. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.
• Muut tutkintojen osat ja tilauskoulutus: Tutkintojen osia sisältä koulutus kun se järjestetään täydennyskoulutuksena sekä ammattikorkeakoululain 13 §:n mukainen tilauskoulutus.
• Muu täydennyskoulutus: Muu täydennyskoulutus joka ei koostu tutkintojen osista.
  
  
• Tutkimus- ja kehittämistoiminta muodostuu ylemmästä amk-tutkintokoulutuksesta, t&k-toiminnasta sekä taiteellisesta toiminnasta.
• Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus: Tutkintotavoitteiset ammattikorkeakoulujen jatko-opinnot (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) ja niihin liittyvä t&k-toiminta.
• T&k-toiminta: Perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Määrittely vastaa Tilastokeskuksen määritelmää, ks. kohta 4.1.5.4 .
• Taiteellinen toiminta: Sellaista taiteellista toimintaa, joka ei liity suoraan ammattikorkeakoulun koulutustoimintaan. Tällaista taiteellista toimintaa on esimerkiksi taiteellisin kriteerein rekrytoidun opetushenkilöstön harjoittama työsuunnitelmaan kuuluva taiteellinen toiminta, joka on rinnastettavissa t&k-toimintaan.

• Muu yhteiskunnallinen toiminta on muuta koulutukseen, tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan liittymätöntä toimintaa, jota ei voida yleiskustannusluonteisena vyöryttää edellä mainituille ydintoiminnoille.
  • Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet, jotka eivät liity koulutukseen tai tutkimukseen.
  • Muut yleistoiminnot; tehtävät, jotka liittyvät ensisijaisesti vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa, alumnitoiminta, tutkimustulosten kaupallistaminen sekä tiedon siirto/vaihto.
    
    

Ensimmäiselle riville voi syöttää tiedot vain sarakkeisiin A ja B. Muihin sarakkeisiin ei voi syöttää itse tietoja, vaan rivin tiedot summautuvat automaattisesti alempien rivien luvuista.

Sarakkeet D–H

Tuotot. 'Toiminnot yhteensä' -rivillä esitettyjen tuottojen tulee täsmätä tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen kanssa.

D = Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeista E–H. Vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa
E = Korkeakoulujen valtionrahoitus, vrt tuloslaskelma sarake D.
F = Avustustuotot, vrt. tuloslaskelma sarake E
G = Liiketoiminnan tuotot, vrt. tuloslaskelma sarake F
H = Muut tuotot, vrt. tuloslaskelma sarake G

Sarake I

Kulut yhteensä.  yhteensä -summan tulee täsmätä Tuloslaskelma -tiedonkeruun lomakkeella sarakkeessa AC esitettyjen kulujen kanssa.

Sarake J

Kuluista katettu omakatteisista rahastoista tai sidotuista rahastoista. Tarkoittaa kulujen sitä osuutta joka on katettu omakatteisten rahastoista tai sidotuista rahastoista. Siirrot omakatteisista rahastoista ja sidotuista rahastoista on kokonaisuudessaan esitetty tuloslaskelmatiedonkeruun sarakkeissa BX ja CA

Toiminnot on määritelty tarkemmin ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodistossa. Taloushallinnon koodistossa on määritelty myös tarkemmat alatoiminnot. Alatoimintokohtaiset kustannukset esitetään tiedonkeruulomakkeella 5.

Yhteisten toimintojen tuotot kohdistetaan toimintojen tuottoeriin. Toimintojen osuus yhteisistä kuluista kirjataan omana eränään kunkin toiminnon kohdalle (sarake O/AB, osuus yhteisistä kuluista). Lisäksi yhteiset kulut kohdistetaan kululajeille (sarakkeet K–N / X–AA). Yhteiskulut ovat kaikille toiminnoille yhteisiä kuluja, eikä niitä voida välittömästi kohdistaa millekään toiminnanalalle yksinään, vaan ne vyörytetään laskennallisina erinä toiminnoille. Vyörytyksessä tulee pyrkiä mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei anna sitovia määräyksiä vyörytysperiaatteista. Vyörytys voidaan tehdä laskennallisesti tai suoraan toiminnoille kulueriä kohdentaen.Sarakkeeseen J/W summautuu sarakkeista K–N / X–AA yhteiskulut yhteensä (eli tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyssä toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa tämä summa näkyy rivillä "-siirretty toiminnoille").

Erittely tehdään erikseen perustoiminnan ja liiketoiminnan osalta tuloslaskelman rakenteella. Tuotot jaotellaan samoihin eriin kuin liikevaihdon erittelyssä. Kulut jaotellaan samoihin pääeriin kuin tuloslaskelmassa. Tuotot yhteensä perustehtävän ja liiketoiminnan osalta (sarake AD) pitää täsmätä tuloslaskematiedonkeruun liikevaihtoon. Kuluerät yhteensä perustehtävän ja liiketoiminnan osalta (sarakkeet AK–AN pitää täsmätä tuloslaskelman pääkulueriin.

Sarakkeet D–G

Perustehtävän tuotot.

D = Perustehtävän tuotot yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeista E–I.
E = Perusrahoitus
F = Tuet ja avustukset
G = Maksut ja korvaukset
H = Muu liikevaihto
I = Toiminnan muut tuotot

Yhteiskuluista ei ilmoiteta nimensä mukaisesti näitä tietoja (lomakkeessa punaisella).

Sarakkeet J–O

Perustehtävän kulut.

J = Kulut yhteensä. Tähän sarakkeeseen ei täytetä tietoja, vaan sarakkeen tiedot summautuvat automaattisesti sarakkeista K–O.
I = Materiaalit ja palvelut
J = Henkilöstökulut
K = Poistot
L = Muut toimintakulut
O = Osuus yhteisistä kuluista. Tieto ilmoitetaan vain varsinaisista toiminnoista (ei yhteiskuluista).

Sarakkeisiin P-AB vastaavat tiedot liiketoiminnan osalta (rivit 15–34). Perustoiminnan ja liiketoiminnan tiedot summautuvat automaattisesti riveille 26–34.

Riville 30 summautuvat toiminnot yhteensä rivit vastaavat tuloslaskelman eriä seuraavasti:

Sarake AD tuotot yhteensä = Tuloslaskelman liikevaihto (sarake C) + toiminnan muut tuotot (sarake F)

Sarake AE Perusrahoitus = Tuloslaskelman OKM:n perusrahoitus (sarake AR)

Sarake AF Tuet ja avustukset = Tuloslaskelman tuet ja avustukset (summa sarakkeista AS–BG)

Sarake AG Maksut ja korvaukset = Tuloslaskelman Maksut ja korvaukset (sarake BH)

Sarake AH Muu liikevaihto = Tuloslaskelman Muu liikevaihto (sarake BI)

Sarake AI Toiminnan muut tuotot = Tuloslaskelman Toiminnan muut tuotot (sarake F)

Sarake AJ Kulut yhteensä = Tuloslaskelman eri kululajien summat (summa sarakkeista G+L+Q+U)

Sarake AK Materiaalit ja palvelut = Tuloslaskelman Materiaalit ja palvelut (sarake G)

Sarake AL Henkilöstökulut = Tuloslaskelman Henkilöstökulut (sarake L)

Sarake AM Poistot = Tuloslaskelman Poistot (sarake Q)

Sarake AN Muut toimintakulut = Tuloslaskelman Toiminnan muut kulut (sarake U)

Huom! Sarakkeen J/W ja O/AB rivillä 13/23 näkyvän summan tulee olla sama (kulut yhteensä). Mikäli summa ei ole sama, näkyy tiedonkeruulomakkeen solut O13/AB23 punaisena.

4.1.5.4 Tutkimusrahoitus

Tutkimusrahoitus-tiedonkeruun avulla kuvataan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan käytettyjä resursseja, eli ammattikorkeakoulun tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta. Tutkimustoiminnan määritelmänä käytetään Tilastokeskuksen määritelmää tutkimuksesta ja siihen verrattavissa olevasta kehittämistyöstä, joka perustuu OECD:n suosituksiin. Tutkimustoiminnalla ei siis tässä tarkoiteta samaa asiaa kuin tiedonkeruulomakkeen 3 toiminnolla tutkimustoiminta, joka koostuu Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesta t&k-toiminnasta sekä ylemmästä ammattikorkeakoulututkintokoulutuksesta.

Tutkimusrahoituksen määritelmä on Tilastokeskuksen tiedonkeruun mukainen, https://www.tilastokeskus.fi/keruu/jstk/index.html. Suhteessa toimintokohtaisen tuloslaskelman tiedonkeruuseen tämä tarkoittaa eroavaisuuksia mm. poistojen huomioimisessa ja välillisten kustannusten merkitsemisessä.

Tiedonkeruulomakkeella 4 kerättävät tiedot

Tiedot tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaava rahoituksesta ilmoitetaan rahoituslähteittäin ja OKM:n ohjauksen alojen mukaisina. Rahoituslähteet ilmoitetaan osin tarkemmalla jaottelulla kuin tuloslaskelmassa (tiedonkeruulomake 1). Tutkimusrahoituksen tiedonkeruussa käytetään vastaavaa jaottelua kuin Tilastokeskus käyttää omassa t&k -tiedonkeruussaan ja lomakkeella 1 olevassa liikevaihdon avustustuottojen erittelyssä käytetään sovellettua versiota Tilastokeskuksen sektoriluokittelusta. Pääpiirteittäin tutkimusrahoituksen erittelystä on johdettavissa avustustuottojen erittely. Alaluokitteluna käytetään OKM:n ohjauksen alaluokittelua (katso luku 7.2).  

Sarake A

Ammattikorkeakoulun nimi.

Sarake B

Tilikausi 1.1.–31.12.20XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim. 2012.

Sarake C

Ohjauksen ala. Tarkoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen ala -luokittelua. Ohjauksen ala valitaan tietoja syötettäessä lomakkeen alasvetovalikosta.

Sarake D       

Tilikauden tutkimusmenot yhteensä (D= E+F+AG). Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista E, F ja AG eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Ammattikorkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden E, F ja AG täyttämisen jälkeen, että summatieto sarakkeessa D on oikein.

Tutkimusmenoiksi kirjataan tilikauden aikana syntyneet tutkimusmenot, ml. tutkimusinvestoinnit. Meno syntyy, kun suorite vastaanotetaan (esim. tutkimuslaite, tutkijan työpanos, tutkimukseen liittyvät matkat). Tutkimus- ja kehittämistoiminta määritellään seuraavasti (vastaa Tilastokeskuksen t&k-toiminnnan määritelmää):

Tutkimuksella ja siihen verrattavissa olevalla kehittämistyöllä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on tuottaa jotain olennaista uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.

Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Perustutkimusta on esim. ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. 

Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellukseen. Soveltavaa tutkimusta on esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. 

Kehittämistyöllä tarkoitetaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen.

Lisätietoa: Tilastokeskus, http://tilastokeskus.fi/til/tkke/kas.html

Sarake E

Perusrahoitus, opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoituksella (sis. strategiarahoitus) tehty tutkimus.

Sarake F

Ulkopuolinen tutkimusrahoitus yhteensä, sarakkeiden G–AF summa. Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista G–AF eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Ammattikorkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa lomakkeen täyttämisen jälkeen, että summatieto sarakkeessa F on oikein.

Sarakkeet G–W

Kotimainen tutkimusrahoitus yhteensä saadaan summaamalla sarakkeet G–X

G = Suomen Akatemia, (ml. OKM:n rahoittamat tohtoriohjelmat)
H = Muu opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoitusrahoitus
I = Business Finland
J = Muu työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus
K = Ulkoasiainministeriön rahoitus
L = Oikeusministeriön rahoitus
M = Sisäasiainministeriön rahoitus
N = Puolustusministeriön rahoitus
O = Valtiovarainministeriön rahoitus
P = Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus
Q = Liikenne- ja viestintäministeriön rahoitus
R = Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus
S = Ympäristöministeriön rahoitus
T = Kunnat ja kuntainliitot, esim. kunnan virastot ja laitokset, maakuntien liitot, kuntayhtymät, seutukuntayhtymät sekä kuntia palvelevat voittoa tavoittelemattomat kuntayhteisöt (pl. kuntien liikelaitokset ja pääasiassa liiketoimintaa harjoittavat yksiköt sekä liikelaitoskuntayhtymät).
U = Muulla julkisella rahoituksella tarkoitetaan työeläkelaitoksilta sekä muilta sosiaaliturvarahastoilta saatua rahoitusta. Muuhun julkiseen rahoitukseen luetaan mm. eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja -kassat sekä työttömyysvakuutusjärjestelmää hoitavat yksiköt, esim. KELA, FINNVERA, SITRA ja Työsuojelurahasto.
V = Kotimaiset rahastot ja säätiöt, ml. järjestöt, yhteisöt ja yksityiset henkilöt
W = Kotimaiset yritykset, ml. rahoituslaitokset

X = Kotimaiset korkeakoulut (Kotimaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistolliset sairaalat)

Sarakkeet X–AE

Ulkomainen tutkimusrahoitus yhteensä saadaan summaamalla sarakkeet Y–AF

Y = Ulkomainen yritysrahoitus
Z = Suoraan EU:lta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus
AA = EAKR-rahoitus. Sisältää EU-osuuden ja valtion rahoitusosuuden. Myös INTERREG-rahoitus merkitään tähän kohtaan. Kuntaosuus tms. ilmoitetaan kyseisen rahoittajan sarakkeessa.
AB = ESR-rahoitus Sisältää EU-osuuden ja valtion rahoitusosuuden. Kuntaosuus tms. ilmoitetaan kyseisen rahoittajan sarakkeessa.
AC = muu edellisiin luokkiin sisältymätön EU-rahoitus
AD = Ulkomaiset rahastot ja säätiöt
AE = Kansainvälisiltä järjestöiltä saatu rahoitus
AF = Muu ulkomainen rahoitus. Tämä sarake sisältää kaiken muun ulkomaisen rahoituksen

Sarake AG

Ammattikorkeakoulun omat varat. Kirjataan esim. oman liiketoiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotolla rahoitettu tutkimus. Ei tarkoita liiketoimintana tehtyä t&k-toimintaa.

4.1.5.5 Ammattikorkeakoulun perustehtävän kokonaiskustannukset

Tilinpäätösraportoinnin lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tarvitsee myös alakohtaisia kustannustietoja ammattikorkeakoulujen perustehtävien mukaisesta toiminnasta. Tiedot ammattikorkeakoulujen perustehtävän kustannuksista kerätään toiminnoittain ja toimintojen osa-alueittain sekä ohjauksen aloittain (ks. luku 7.2). Ammattikorkeakoulun taloushallinto tulee järjestää siten, että ohjauksen ala -kohtaiset tiedot on mahdollista tuottaa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Toiminnot ja alatoiminnot on määritelty ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodistossa.

Tiedonkeruulomakkeella 5 kerättävät tiedot

Tiedot perustehtävän kustannuksista kerätään toiminnoittain ja ohjauksen -aloittain. Toiminnoittaisten yhteensä -summien tulee täsmätä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyn toimintokohtaisen tuloslaskelman kulutietojen kanssa (tiedonkeruulomake 3). Tiedot ilmoitetaan euron tarkkuudella.

Tiedot ilmoitetaan tilikaudelta 2019.

Sarake A

Ammattikorkeakoulun nimi.

Sarake B

Tilikausi 1.1.–31.12.20XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim. 2012.

Sarake C

Ohjauksen ala. Tarkoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen ala -luokittelua. Ohjauksen ala valitaan tietoja syötettäessä lomakkeen alasvetovalikosta.

Sarake D

Ammattikorkeakoulun perustehtävän kokonaiskustannukset yhteensä sekä ohjauksen ala kohtaiset summatiedot (D = E+ J+ N).

Sarakkeet E–H

Koulutustoiminta yhteensä (E) muodostuu alla luetelluista osa-alueista (F+G+H+I). Lomake summaa tähän kohtaan tiedot automaattisesti sarakkeista F-I eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Ammattikorkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden F-I täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa E) on oikein.

F = Tutkintokoulutus: Ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus.
G = Perustutkintojen osat:Perustutkintojen osat: erilliset opinnot (erilliset opinto-oikeudet) sekä avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritettavat opinnot. Perustutkintojen osia suorittaviksi katsotaan vain ne henkilöt, joilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta kyseisessä ammattikorkeakoulussa.
H = Ammatillinen opettajankoulutus
I = Muu koulutus: Muu koulutus sisältää kaiken edellisiin ryhmiin sisältymättömän ammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen (pl. ylemmät amk-tutkinnot), esim. tietyn kohderyhmän tarpeisiin suunniteltu muu kuin tutkintoon johtava tilauskoulutus, täydennyskoulutus (ml. oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille).

Sarakkeet J–M

Tutkimustoiminta yhteensä (J) muodostuu seuraavista alatoiminnoista: Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus ja t&k-toiminta. Innovaatiotoimintaa ei sisällytetä t&k- toimintaan. Ammattikorkeakoulussa tapahtuvan T&K-toimintaan liittyvän innovaatiotoiminnan kustannukset merkitään Muun yhteiskunnallisen toiminnan alle yhteiskunnallisiin palveluihin. Ammattikorkeakoulussa innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan muiden yhteisöjen innovaatiotoimintaa tukevaa toimintaa.

Lomake summaa sarakkeeseen J tiedot automaattisesti sarakkeista K-M eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin. Ammattikorkeakoulun tulee kuitenkin tarkistaa sarakkeiden K-M täyttämisen jälkeen, että summatieto (sarakkeessa J) on oikein.

K = Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus: tutkintotavoitteiset ammattikorkeakoulujen jatko-opinnot (ylempi ammattikorkeakoulututkinto) ja niihin liittyvä t&k-toiminta ja taiteellinen toiminta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen sijoittaminen t&k-toimintaan perustuu siihen, että ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat sisällöltään työelämälähtöisiä ja palvelevat useissa tapauksissa työelämän tarpeita.
M = T&k-toiminta: perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö. Määrittely vastaa Tilastokeskuksen määritelmää, ks. kohta 4.1.5.4.

Sarake N

Muu yhteiskunnallinen toiminta = Muu yhteiskunnallinen toiminta on itsenäistä toimintaa, jota ei voida vyöryttää koulutukselle tai t&k-toiminnalle. Muu yhteiskunnallinen toiminta voi sisältää yhteiskunnallisia palveluita, yleistoimintoja ja taiteellista toimintaa.

Yhteiskunnalliset palvelut ovat ammattikorkeakoulun tuottamia palveluita, joita tarjotaan ulkopuolisille tahoille yleensä korvausta vastaan ja joiden tuottamiseen käytetään yleensä opetushenkilökunnan ja tk-toiminnan henkilökunnan työpanosta, mutta jotka eivät kuulu määriteltyihin koulutus tai t&k-toimintoihin.  Esimerkkeinä voidaan mainita taiteellinen toiminta, testaus- ja arviointipalvelut (esim. vaakojen taaraus), konsulttipalvelut, muiden yhteisöjen innovaatiotoiminnan tukeminen, laboratoriopalvelut ja tutkimustiedon välittämiseen suurelle yleisölle liittyvät tapahtumat. Toiminta voi olla ammattikorkeakoulun liiketoimintaa.

Yleistoiminnot ovat toimintaa, joka eivät suoraan liity ammattikorkeakoulun koulutukseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan Yleistoiminnot ovat tyypillisesti palveluita, joita tuotetaan muun kuin opetushenkilökunnan ja TK-toiminnan henkilökunnan toimesta ja joita tarjotaan ulkopuolisille korvausta vastaan.

Siltä osin kun ammattikorkeakoulu itse käyttää palvelua, se jyvitetään käytön mukaan toiminnoittain ja OKM:n ohjauksen aloittain. Jos yleistoiminto palvelee ainoastaan ammattikorkeakoulun omaa toimintaa, se kohdennetaan kokonaisuudessaan toiminnoittain. Muilta osin yleistoimintojen kustannuksia ei jaeta perustoiminnoille, vaan ne jäävät muun yhteiskunnallisen toiminnan kustannuksiksi.

Esimerkkeinä yleistoiminnoista voidaan mainita:
• muille organisaatioille myytävät palvelut kuten kirjastopalvelut, kiinteistö- ja korjauspalvelut ja liikuntapalvelut
• alumnitoiminta
• tilavuokraus ulkopuolisille toimijoille
• julkaisujen myynti, kustannus- ja painotoiminta sekä kirjakaupat
• museotoiminta.

Taiteellisella toiminnalla tarkoitetaan tässä sellaista taiteellista toimintaa, joka ei liity suoraan ammattikorkeakoulun koulutustoimintaan. Tällaista taiteellista toimintaa on esimerkiksi taiteellisin kriteerein rekrytoidun opetushenkilöstön harjoittama työsuunnitelmaan kuuluva taiteellinen toiminta, näyttelytoiminta tms.

4.1.5.6 Tiedot liiketoiminnasta

Liiketoiminnan tiedot esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa seuraavaa kululajikohtaista tuloslaskelman muotoa (KPA 1339/1997 1:1 §) mukaillen.

Tiedonkeruulomakkeella 6 kerättävät tiedot

Tiedot liiketoiminnasta kerätään tiedot ammattikorkeakoulujen taloushallinnan koodiston mukaisesti. Tiedot kerätään euron tarkkuudella. Lomakkeella on automaattisummaukset merkityissä soluissa. Osan välisummista ammattikorkeakoulut merkitsevät itse.

Tiedot annetaan sekä tilikaudelta 2019 että tilikaudelta 2018 (vertailutieto).

Sarake A: Ammattikorkeakoulun nimi.

Sarake B: Tilikausi 1.1.–31.12.20XX kalenterivuoden tarkkuudella (YYYY), esim. 2013. Tilikausi valitaan tietoja syötettäessä tiedonkeruulomakkeen alasvetovalikosta. Lomakkeelle syötetään ensin vertailuvuoden tiedot ja sitten tilinpäätösvuoden tiedot.

Sarake C: LIIKEVAIHTO

Sarake D: Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Sareke E: Valmistus omaan käyttöön (+)

Sarake F: Liiketoiminnan muut tuotot

Sarake G:Materiaalit ja palvelut. Lomake summaa sarakkeeseen G tiedot automaattisesti sarakkeista H ja K eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.

H: Aineet, tarvikkeet ja tavarat

I: Ostot tilikauden aikana

J: Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)

K: Ulkopuoliset palvelut

Sarake L: Henkilöstökulut. Lomake summaa sarakkeeseen L tiedot automaattisesti sarakkeista M ja N eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.

M: Palkat ja palkkiot

N: Henkilöstösivukulut

               O: Eläkekulut

P: Muut henkilösivukulut

Sarake Q: Poistot ja arvonalentumiset. Lomake summaa sarakkeeseen Q tiedot automaattisesti sarakkeista R–T eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.

R: Suunnitelman mukaiset poistot

S: Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä

T: Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset

Sarake U: Liiketoiminnan muut kulut

Sarake V: LIIKEVOITTO (-TAPPIO). Lomake summaa sarakkeeseen V tiedot automaattisesti sarakkeista C+D+E+F-G-L-Q-U eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.

Sarake W: Rahoitustuotot ja –kulut

X: Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä

Y: Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä

Z: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

AA: Saman konsernin yrityksiltä

AB: Muilta

AC: Muut korko- ja rahoitustuotot

AD: Saman konsernin yrityksiltä

AE: Muilta

AF: Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista

AG: Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista

AH: Korkokulut ja muut rahoituskulut

AI: Saman konsernin yrityksille

AJ: Muille

Sarake AK: VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ. Lomake summaa sarakkeeseen AK tiedot automaattisesti sarakkeista V ja W eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.

Sarake AL: Satunnaiset erät

AM: Satunnaiset tuotot

AN: Satunnaiset kulut

Sarake AO: VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA. Lomake summaa sarakkeeseen AO tiedot automaattisesti sarakkeista AK ja AL eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.

Sarake AP: Tilinpäätössiirrot

AQ: Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)

AR: Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Sarake AS: Tuloverot

Sarake AT: Muut välittömät verot

Sarake AU: TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Lomake summaa sarakkeeseen AU tiedot automaattisesti sarakkeista AO+AP-AS-AT eli tämä kohta täytetään syöttämällä tiedot näihin sarakkeisiin.