Page History

...

1. Jatkuvan oppimisen käsitteistö (vieraina TEM:n/Keha-keskuksen asiantuntijoita)
   
   1. OKM:n ja TEM:n hallinnonalojen yhteiset käsitteet ja niiden harmonisointi
      • Liikkeelle jatkuvan oppimisen käsitteen määrittelemisestä - helpottaa muuta harmonisointityötä myöhemmin
      • Elinikäinen oppiminen vs. jatkuva oppiminen - linkki työskentelydokumenttiin - ensimmäinen määritelmäehdotus jatkuvan oppimisen parlamentaariselle ryhmälle kommenteille - TEM, KEHA, OKM kierrättävät sisäisesti ja palataan seuraavassa kokouksessa asiaan
      • keskeinen ero: oppimista voi tapahtua muualla kuin formaalisen koulutuksen piirissa, jatkuvassa oppimisessa yksilön aktiivisuusvaatimus - vivahde-ero; subjektiuden korostaminen; subjektiivinen näkökulma ja henkilökohtainen osaamisen kehittäminen keskiössä jatkuvassa oppimisessa; aikaansidottu käsite - onko relevantti vielä tulevaisuudessa?; varmistetaan tietojen yhteentoimivuus - semanttinen yhteentoimivuus; tuoko jatkuva oppiminen jotain lisää? Merkitysero olemassa? Vivahde eri: Elinikäinen oppiminen enemmän yleissivistävä käsite, jatkuva oppiminen enemmän yksilön kyky pitää työelämävalmiudet yllä; käsitteen suhde koulutusjärjestelmään? Mikä elinikäisen oppimisen ja jatkuvan oppimisen suhde oppimiseen? Molemmista puhutaan aktiivisena ja tietoisena toimintana - enemmän opiskelun käsite; Onko enemmän oppimista vai opiskelua? Työelämässä selviytyminen yksi insentiivi joka liittyy jatkuvaan oppimiseen - ei kuulu elinikäiseen oppimiseen? Tällä hetkellä ei näy eroa eikä voida määritellä tästä lähtökohdasta käsin. Hyvin lyhyt selvitys miten käsitettä käytetty: Suomi, EU jne. OKM määritelmä: "Elämän ja työuran eri vaiheissa" - Onko elinikäinen oppiminen synonyymejä? Onko jatkuvassa oppimisessa enemmän tietty tavoitteellisuus? Työurien pidentäminen taustakeskusteluna - uuden sukupolven tarve jättää "oma" jälki; Opintohallinnossa muutoshallintokäsitteitä; elinikäisen oppimisen avaintaidot määritelty; Lähikäsitteitä; Oppimaan oppiminen - tämä yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista; samantyyppisiä valintoja tehdään myös perusopetuksessa; kentällä paljon erimielisyyttä että eriytymistä ei pitäisi aloittaa niin aikaisin; yksilölähtöinen pyrkimys sivustykseen ja hyvään elämään tulisi pitää keskiössä; Miksi opitaan asioita peruskoulussa: työelämä - yleissivistys? Onko kyse prosessista (osin ulkoista) vai toiminnasta joka tähtää johonkin? Perusopetuksessa enemmän prosessinomaisuutta - myöhemmin tavoitteellisempaa; Kuuluu kaikki miten opitaan tietoja ja taitoja; Voidaanko jatkuva opiskelu jättää pois jos sisältyy jatkuvaan oppimiseen; Jatkuvassa oppimisessa mukana hankkiminen ja omaksuminen - oppimista ja opiskelua; Koskettaa kaikkia koulutusasteita mutta painopiste vaihtelee; Työelämä yksi osa elämää; Käsitteeseen liittyy poliittinen ohjaus - ei sisällöllistä eroa vrt. kasvupalvelut (poliittinen tausta käsitteellä); käsitteellä muutoksenhallinnallinen vivahde - lisätään huomautuksena; käyttö lisääntynyt; Klassista että otetaan uusia käsitteitä määrittelemättä niitä vrt. tekoäly; Sitran määritelmän tarkastelua
      • Miten hallinnonrajat ylittävä sanastotyö etenee tästä eteenpäin?
        • Oma sanastoryhmänsä tulisi koota. Osa käsitteistä haastaviakin esim. osaaminen. Ketkä TEM:ltä oikeita yhteyshenkilöitä? Ryhmä nopeasti rakennettavissa kunhan saadaan yhteisymmärrys
        • Käsitteistöä jonkin verran määritelty - ei liiemmin päällekäistä mutta ainakin linkityksiä pitäisi katsoa. Voiko TSK tehdä alustavan katsauksen linkitysten osalta?  Esim. ohjaus, uraohjaus jne. - tarkoitetaanko samaa asiaa eri hallinnonaloilla?
        • TEM/KEHA useita sanastotyöryhmiä
        • Pitäisi löytää yhteisiä käsitteitä. Mikä tässä olisi toimiva mekanismi?
        • Perustetaan tilapäinen pienryhmä OKM - TEM välille; OKM ottaa vastuun kutsumiseen  (Tanja ja Kirsi-Marja; Riina ja Katri, Tomi, Tero); Tero Huttunen lähettää aikataulukyselyn kokousaikatauluista pian
      • Englanninkielistä määritelmää jatkuvalle oppimiselle tehty EU-kontekstissa (Seija Rasku) - linkki?
2. Keskustelu sanastotyön jatkosta ja tulevaisuudesta. Kaksi pääkysymystä:
   

   1. Mitä uusia käsitteitä/aihepiirejä OKSAan tiedetään olevan tulossa, tai mitä sinne tarvittaisiin?

   2. Mikä tai mitkä ovat OKSAn pääkäyttötarkoituksia?

      1. Mikä on eri tahoilla laadittavien sanastojen suhde OKSAan?

      2. Mikä käsitteistö tai tieto kuuluu OKSAan, mikä jätetään muihin sanastoihin tai lähteisiin? Miten muut hankkeet saadaan tietoisiksi sanastotyöstä ja miten niitä ohjeistetaan sanastotyöasioissa?

3. Parasta DigiTukea -sanaston ja OKSAn yhteiset käsitteet - linkitykset työdokumenttiin

   1. ohjaus
   2. uusi käsite OKSAssa - vain opinto-ohjaus; tarve yläkäsitteelle esim. ura-ohjaus; ohjaus yleiskäsite; opetuksen vieruskäsite; alakäsitteet: uraohjausta ei ole määritelty, työpaikalla annettava ohjaus; tässä kytketty osaamistavoitteiden saavuttamiseen; opetus liittyy osaamistavoitteisiin; vertaisohjaus? Varhaiskasvatuken osalta käsite katsotaan erikseen
   3. osaamisen tunnustaminenvrt. osaamisen tunnistaminen ja osaaamisen tunnustaminen;
   4. oppimisympäristö
   5. opiskelijaliikkuvuus
   6. opetustila

   
   

4. OKSAn keskeneräiset käsitteet

   1. VAKA
      1. etenee aikataulussa
   2.  perusopetus
      1. Siirrettiin käsiteltäväksi myöhemmin - käsiteltävä seuraavassa kokouksessa
   3. lukiokoulutus
      1. Mahdollista että aikataulu viivästyy - Tero käy keskustelun Tiina Silanderin kanssa
      2. ruotsin vastineet loppuvuoden 2019 aikana
      3. englanti hankalampi koska kääntäjät kiinni EU puheenjohtajuuskauden töissä - jätetäänkö pois julkaisusta?
   4. Parasta digitukea
      1. Tavoitteena että julkaistaisiin seuraavassa OKSAn julkaisussa - siihen asti sanastot.fi - luonnoksena OKSAssa seuraavaan julkaisuun asti
   5. Arviointikäsitteet
      1. perusopetuksen osalta hyvin ajankohtainen. Perustetaanko erillinen ryhmä? KARVI mukana. Koollekutsuva taho haussa. Voisiko Najat toimia koollekutsujana?
      2. Ensimmäinen versio? - Tero Huttunen selvittää
      3. Kaikkien koulutusasteiden yhteinen asia - Tero Huttunen selvittää myös muiden koulutusasteiden tilanteen
   6. Analytiikkakäsitteet
      1. Lähtee etenemään kun saamassa lisäresurssia. Kerätään käsitteet ja katsotaan suhteessa OKSAan.
      2. Toiveessa myös kytkentä tutkimuksen puolelle
   7. Vipusen käsitteet
      1. Resurssien riittämättömyyden vuoksi tätä ei priorisoida nyt vaan katsotaan osana muuta Vipusen työtä
   8. Rahoituksen käsitteet
      1. ei priorisoida tänä vuonna
   9. Kuja/Oiva
      1. Haasteellinen - missä määrin katsottava suhteessa OKSAan?
   10. Visio2030
       1. Viitearkkitehtuurityössä käynnistymässä uusi sykli - vaikea ennakoida määrää - valmisteluryhmä toimittaa käsitelistat OKSA-jaokseen marras-joulukuun tienoilla - varataan joulukuun kokoukseen aikaa näille - Kielivastine-ehdotukset helpottavat työtä eli toiveissa
       2. Koulutustarjonnan kansallinen arkkitehtuuri - OKSA-jaoksella kevyesti konsultoiva rooli?
   11. OKSA:n seuraava päivitys vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä mahdollinen
5. Syksyn kokoukset
   1. Vahvistettiin syksyn aikatauluksi: pe 20.9. klo 10-13, pe 25.10. klo 9-12, pe 22.11. klo 9-12,  17.12. klo 12-15
      1. Antti tekee kokouskutsut - Tero varaa tilat
6. Muut asiat
7. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouksen asiat
   1. Syyskuu: keskeneräiset käsitteet (esiopetus, perusopetus, parasta digitukea)
   2. Lokakuu: keskeneräiset käsitteet (ammatillinen koulutus)
   3. Marraskuu: Visio 2030, jatkuva oppiminen
   4. Joulukuu: Visio2030, jatkuva oppiminen
   5. Tammikuussa VAKA ja lukiokäsitteiden tuominen

...