...
- Funet-videopalveluiden tilanne ja kustannukset
- Esim. NORDUnetin toteuttamassa pohjoismaisessa Funet Miitti-palvelussa pidettyjen kokousminuuttien määrä on 169-kertaistunut
- Lisäkapasiteetti aiheuttaa palvelulle merkittäviä lisäkustannuksia. Palvelinkapasiteetin lisäksi myös palveluiden tuottamiseen tarvittava henkilötyö on lisääntynyt voimakkaasti.
- Syyskuusa Käyttö on kasvanut voimakkaasti, ja yhtäaikaisten käyttäjien ja kokousminuuttien määrä on kasvanut yli 50% kevään huipuista.
- Koska kustannustason tulevat muutokset riippuvat voimakkaasti poikkeustilanteen yhteiskunnallisesta kehityksestä ja palvelun tulevasta käytöstä, lisäkustannuksia ei ole huomioitu vuoden 2021 palveluhinnoissa tai talousarviossa, vaan niitä käsitellään toistaiseksi erikseen. Lisäkustannuksia maksetaan kumulatiivisesti niiltä kuukausilta jolloin palvelu on ollut käytössä. Lisäkustannus tulee normaalin palvelukustannuksen päälle. Ajantasainen tilanne näkyy Funetin hinnastossa: https://wiki.eduuni.fi/x/CIBpAQ
- (175) CSC aloittaa lisäkustannusten laskuttamisen palvelua käyttäviltä Funet-organisaatioilta syyskuun aikana
- Palveluiden kasvaneeseen tukitarpeeseen vastaaminen
- Videopalveluiden käytön luonne, palveluiden merkitys ja palveluihin liittyvät tarpeet ovat muuttuneet selkeästi aikaisemmasta etä- ja hybriditoiminnan lisääntyessä.
- Videopalveluihin kohdistuneiden palvelupyyntöjen ja tiedustelujen määrä on kasvanut merkittävästi, mistä syystä joidenkin palvelupyyntöjen ja käyttöönottojen käsittely on hidastunut. Palvelupyyntöjä oli 112-254 % enemmän kuin normaalisti kuukausitasolla.
- CSC on kehittämässä palveluihin liittyviä tukiprosesseja yhteistyössä NORDUnetin kanssa, mutta akuuttiin tilanteeseen ainoa pysyvä ratkaisu on lisätä videopalveluiden asiantuntijahenkilöstöä.
- Akuuttien tukitoimien lisäksi pohdittava, miten uudet ja muuttuvat tarpeet ymmärretään ja niihin vastaaminen ja varautuminen toteutetaan paremmin yhdessä jatkossa. Millä tasolla olisi keskusteltava etätoiminnan mahdollistavien ratkaisujen tarpeista ja prioriteetista korkeakoululaitoksen kannalta sekä niihin liittyvien yhteisten kehitystoimien linjaamisesta?
- Ollaan tyytyväisiä kyvykkyyteen parantaa yhteistä kapasitettia, Nordunetin yhteinen toteutus on ollut täysin välttämätön, jotta voitiin reagoida volyymin kasvuun keväällä, paikallisesti ei olisi onnistunut.
- Korkeakoulutuksessa kaikki toimii verkon välityksellä, lähiopetusta ei juurikaan tarjota, 1. vuoden opiskelijat ovat aloittaneet lähiopetuksessa, muut vain tulevat kampuksille tekemään välttämättömiä labroja tai simulaatioita tai ryhmäytymiseen liittyviä toimia. On todennäköistä, että käyttöasteiden määrä nousee edelleen. Tilannekuva: Selvitys kampuksille palaamisesta korkeakouluissa (https://wiki.eduuni.fi/x/MBnVCQ)
- Miten opetus jatkossa kehittyy, kun nyt ollaan aiemmasta poiketen tarjoamassa opetusta eri tavoin paljon aiempaa suuremmalle joukolle: paluuta vanhaan, vain luentosalissa puolet potentiaalista tavoittavaan opetukseen ei enää ole. Eri oppiaineissa tarpeet ovat erilaisia eli etäratkaisujen käytön kehityksessä tulee olemaan eroja koronan jälkeen.
- Tarvetta akuuteille tukitoimille varmaan onkin palvelupyyntö- ja tilausruuhkan hoitamiseen. Asiakkaiden rahojen näkökulmasta puhutta, että mihin riittää ja mikä ei ole mahdollista.
- Palvelupyyntöjen käsittelyssä voitaisiin siirtyä palvelukapasiteetin perustoimituksesta yhteisellä hinnastolla malliin, jossa asiakas voisi maksaa myös parempaa tukipalvelua: basic, silver ja gold -tasoja. Voisiko olla myös erikoispalvelutasoja, esim. väitöstilaisuuteen "meeting host" joka hoitaisi keissejä iltaisin ja viikonloppuisin ("timanttitaso")? Tuen järjestäminen voisi syntyä verkostoyhteistyön ja yksityisen sektorin kumppaneiden avulla. Esimerkiksi DigiCampus-hankkeessa oli jaetun henkilöstöpoolin kokoamisajatus ja virtuaalisen tukipalveluverkoston toteutus. Miten tätä voisi jatkossa kehittää?
- Jatkoa varten tehtäisiin esiselvitys erityisesti akuuttiin tilanteeseen vastaamiseksi ja sitten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartan (ka.csc.fi) tasolla julkisesti selvitettäisiin tarpeita ja vaihtoehtoja pidemmän aikavälin kehitystarpeiden hallitsemiseksi.
- (176) Toteutetaan Ideapankin ja Funet-yhteyshenkilöiden kautta nopeasti esiselvitys, millaisia korkeakoulujen näkymät ovat akuutteihin tukitarpeisiin vastaamisen kannalta ja taustoitettaisiin jatkoselvitystä. Esiselvityksessä haettaisiin näkemystä kahteen eri vaihtoehtoon lyhyen aikavälin tukitoimista: Funetin videopalvelujen palvelupyyntöjä koskevan kapasiteetin nostaminen yhteisesti ja vaihtoehtoisesti Funetin-palvelupyyntöjen käsittelyn ja käyttäjäorganisaatioille tai käyttäjille asti ulottuvan tuen muuttaminen tilaajakohtaisilla palvelutasoilla sovittavaksi. Vaihtoehtojen ohella kysyttäisiin, onko tarpeen lisätä välitöntä kapasiteettia tukipyyntöjen käsittelyyn Funet-videopalveluissa sekä tiedusteltaisiin myös organisaatiokohtaista näkemystä volyymin kehityksestä ja kriittisyydestä tulevaisuudessa. Ohjausryhmä päättäisi jatkotoimista esiselvityksen perusteella sähköpostikokouksessa. Yhteenveto käydystä keskustelusta viedään Korkeakoulujen digivisiota ohjaavien Ilkka Niemelän ja Matti Sarénin hyödynnettäväksi, koska etätoiminnan mahdollistaminen ja sen yhteinen järjestäminen on korkeakoulujohdon strateginen kysymys, jota nimenomaan Digivision kautta pyritään yhdessä hyödyntämään ja hanskaamaan.
Jira server Eduuni-jira serverId 41f54b4f-64a1-3661-b66a-fd2def8c28dd key CSCIDEAPANKKI-116
4 Kokonaiskuva korkeakoululaitoksen digitalisaatiosta
...