Page History

...

1. URN-resolverisovelluksen päivitys. Juha  

   Juha Hakala Kansalliskirjastosta kertoi

   , että uudessa resolverissa tullaan soveltamaan mm fragmentteja ja rinnakkaisia resolvointiosoitteita, joita voidaan myös piilottaa

   kirjaston URN-resolverin päivityshankkeesta. Uusi resolveri tukee vuonna 2017 URN-syntaksiin (RFC 8141) lisättyjä R- ja Q-komponentteja. Edellisen avulla voidaan lähettää komentoja resolverille, jälkimmäinen toimi URI-syntaksin Queryn tapaan, eli resolveri päästää komennot sellaisenaan läpi suoraan kohdejärjestelmään, jonne URN resolvoituu.

   Uusi resolveri tulee mahdollistamaan myös URN-tunnuksen linkityksen samanaikaisesti useisiin URL-osoitteisiin. Osoite voidaan myös piilottaa, mikäli käyttäjällä ei ole oikeutta nähdä resurssia, ja käytettävissä olevia osoitteita voidaan priorisoida eri kriteerein.

   Kansalliskirjasto on mm keskustellut ARK-tunnisteiden tarjoajien kanssa erilaisista teknisistä ratkaisuista

   ARK-tunnistetta uudistetaan, ja Kansalliskirjasto on kommentoinut kesäkuussa 2019 julkaistua Internet-Draftia (ks. https://datatracker.ietf.org/doc/draft-kunze-ark/). Tämä järjestyksessä 23:s luonnos on tätä kirjoitettaessa viimeisin, ja osittain vanhentunut.

   Handle- ja DOI-tunnisteiden vastuutahojen kanssa on keskusteltu URN-nimialueiden ”handle” ja ”DOI” rekisteröinnistä näille tunnisteille. Handle.NET –resolveri tukee niitä, eli jokainen Handle ja DOI voidaan esittää URN-tunnuksina jo nyt. Nimialueiden rekisteröinti ei kuitenkaan ole edennyt, koska DONA Foundation ja International DOI Foundation eivät ole tehneet rekisteröintipyyntöä IETF:lle.

2. Tutkimusaineistojen PID-suositus Jessica PvE CSC:ltä esitteli Avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyä suositusta tutkimusaineistojen käytölle.
3. Tietomallit ja pysyvät tunnisteet Riitta Alkula VRK:ltä kertoi miten tunnisteet muodostetaan Yhteentoimiva Suomi -palvelussa. Keskusteltiin siitä, että tiedonhallintalain toimeenpanossa (myös tässä palvelussa) olisi hyvä ottaa huomioon tunnisteiden hallinta ja tunnistaa ne kohdat, jossa pysyvät tunnisteet ovat tarpeen. Esa Tiainen esitti, että kirjoitettaisiin verkoston puolesta tehtyyn selvitykseen pohjalta paperi, jolla voitaisiin asiaa edistää VM:n suunnalla.
4. Tunnisteiden hallinnointi ja Suomen DataCite konsortio Ari Lukkarinen, CSC, esitteli DataCite Finland -konsortion tilannetta. Konsortiomallista on tulevaisuudessa vähän hyötyä ainakin taloudellisesti. Toisaalta jäsenyys antaa äänivaltaa. Mikäli haluamme vaalia suomalaisen tutkimusyhteisön etuja, on mahdollisesti parempi liittyä laajalla rintamalla erikseen jäseniksi suoraan kansainväliseen DataCiteen. Keskusteltiin siitä onko tähän tarpeeksi resurssia organisaatioissa. Toisaalta paine tutkijoiden puolesta kovenee saada DOI tutkimusaineistoilleen. Kansallinen palvelu olisi monella tavalla järkevä ja tehokas, mutta fairdata.fi -palvelut eivät tarjoa mahdollisuutta muulle kuin IDA:ssa tai PAS:issa olevalle datalle DOI:ta. Myös on hyvä muistaa, että esimerkiksi FSD voi hyvinkin luoda kontaktin DataCiteen esim. CESSDAn kautta repona. JY jakaa tällä hetkellä Crossref DOI:ta myös aineistoilleen, mutta esim. HY ei laita dataa Heldaan. CSC selvittää tilannetta ja neuvottelee tarkemmin DataCite -konsortion jäsenten ja jäsenyyttä harkinneiden kanssa mahdollisimman pian jatkosta. Keskusteltiin ajatuksesta luoda yhteinen metatietomalli eri palveluissa oleville tutkimusaineistoille.
5. Päätettiin pitää seuraava tapaaminen ennen DataCiten vuosikokousta, esim helmikuussa 2020. PID-verkosto ja DataCite-yhteistyö ovat kuitenkin eri asioita. Vaikka tutkimussektorilla ollaan pitkällä, kyseessä on asia joka koskettaa koko julkista sektoria ja asiaa on tärkeä edistää kun tiedonhallintalakia lähdetään toimeenpanemaan. Seuraavassa PID-verkoston kokouksessa voisimme paneutua tarkemmin URN-tekniikkaan ja spekseihin. Myös muita ehdotuksia aiheiksi otetaan vastaan.  DataCite-kokous voidaan pitää PID-verkoston tapaamisen yhteydessä, mutta erillisenä kokouksena.

...