...
| Table of Contents |
|---|
Tutkijan polun pisteet
...
Analytiikka palveluiden kehittämiseen
Pisteen kuvaus: Tutkimustieto ymmärrettiin kontekstissa laajasti. Keskustelun pääpaino oli datan hallinnassa - tämä on ajankohtainen aihe kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Tutkimusta tehdään hyvin paljon yhteistyössä.
Nosteet: Pisteellä keskusteltiin paitsi datasta, myös muusta tutkimusta koskevasta tiedosta, kuten rahoituspäätöksistä. Pisteellä keskusteltiin siitä missä dataa on, kuinka paljon ja kuka sen omistaa.
Tutkimustiedon hallinta aiheen alla käskiteltiin myös siitä miten käsitellä sensitiivistä dataa, millaisia järjestelmiä siihen liittyy ja millaista tukea tutkijat tarvivat IT:n ja lainsäädännön näkökulmasta. Aiheeseen liittyy myös tutkimusetiikan näkökulma. Pisteen keskusteluissa nousi esiin myös aineistohallinnan näkökulma: paljon potentiaalia, mutta vasta vähän aktualisoitunut. Grant writerit touchpointtina - tämä on yksi kohta päästä kiinni. Julkaisijat asettavat entistä enemmän vaatimuksia.
Hyödylliseksi tulevaisuuden yhteiseksi tavoitteeksi ehdotettiin tutkijan polkua täysin sensitiivisen datan näkökulmasta.
Keskeiset kehitystarpeet:
Tuula Tutkijan ongelma hallinnollisena henkilönä, ovatko hänen organisaationsa palvelut ja hänelle tarjolla oleva palveluvalikoima sellainen, että siitä on hyötyä hänelle. Meneekö resurssit oikeaan osoitteeseen, ja ovatko tutkijat tyytyväisiä siihen mitä saavat.
Nosteet: Analytiikka pisteellä tunnistettiin ongelmakenttää ja hahmotettiin ratkaisuideoita. Keskusteluissa keskityttiin enemmän siihen vaiheeseen, jossa tutkija käyttää palveluita tutkimukseensa. Mikäli tietoa on analysoitavaksi, se on pirstaloitunut korkeakoulun sisällä tai palvelutarjoajalla - saati sitten korkeakoulujen välillä, jolloin analytiikan hyödyntäminen laajasti ei onnistu. Prosessit ovat hyvin uniikkeja. Analytiikkaan liittyen keskusteltiin myös tukipalveluiden tarpeesta, ja tukipalveluihin liittyvän yhteistyön lisäämisestä korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken. Tutkimustiimien käytössä olevat korkeakoulujen omat IT-tukitiimit on koettu hyväksi käytännöksi. Olisi tärkeä löytää vastinpareja palvelun tarjoaja - korkeakoulu(t) tutkijan tukipalvelut välillä. Data management plan nostettiin keskusteluun keskeisenä tiedonlähteenä, jota ei juuri hyödynnetä. Yhteistyötä kaivattiin myös prosessikehitykseen ja palvelumuotoiluun, jotta korkeakoulujen ei tarvitsisi erikseen ratkoa samoja ongelmia.
Tulisi miettiä kuinka saadaan tietoa yksittäisen tutkijan käytöstä - mitä palveluita käyttää, oliko tyytyväinen vai tyytymätön ja miksi. Puhuttiin sekä primäärisestä tiedosta, eli esimerkiksi käyttötilastoista sekä sekundäärisestä tiedosta, kuten tyytyväisyydestä. Keskusteluissa peräänkuulutettiin näkyvyyttä palveluita koskevaan käyttötietoon ja sen analysointiin palvelukehityksen tarpeisiin. Sekundaarinen tieto palveluiden käytöstä koettiin niinikään tärkeäksi ja hyödylliseksi. Korkeakoulujen käytännöt tiedon keruuseen vaihtelevat: mm. EFQM, retrospekti ja Top 10 palvelut -listaus on todettu hyviksi menetelmiksi käyttökokemusten selvittämisessä. Palautekriteeristö tulee määritellä yhdessä ja palautteen kerääminen täytyy olla jatkuvaa ja automaattista, jotta saamme dataa koko prosessista.
Keskeiset kehitystarpeet:
- Mistä saadaan tietoa palveluiden käytöstä ja käyttämättömyydestä?
- Mitä tietoa tarvitaan? Kuka kerää ja mistä? Mitä palveluiden volyymi/käyttötietoja voidaan/pitää analysoida?
- Palvelumuotoilu & palveluntarjoajille kertyvä data ja analytiikka - palvelunhallinnan näkökulma
- Tukipalveluiden tarve ja yhteistyön lisääminen korkeakoulujen kesken ja tukiverkostoissa
- Sekundaarinen tieto käytöstä
- Esimerkiksi EFQM, retrospektiivi, top10 palvelut tarpeiden arviointiin
Palvelut tutkijalle
Pisteen kuvaus: Palveluita tarjoavat organisaatiot ja palvelut itsessään ovat jatkuvassa muutostilassa, eli kokonaiskuvan muodostaminen on haastavaa. Tutkija on identiteetiltään ensisijaisesti tutkija, eikä organisaationsa edustaja. Tarpeet on useimmiten uniikkeja, joten yhtenäisten tarpeiden tunnistaminen voi olla useinkin vaikeaa.
...
- Data managemet plan hyödyntäminen, esimerkiksi kansallinen DMPTuuli palvelu
- DMP kautta saamme tärkeää dataa tutkijan palvelutarpeista
- Palveluiden tulisi adaptoitua tutkijan tarpeisiin
- Helppokäyttöinen tarjonta, tutkijoista kattava joukko toivoisi palvelupakettia (vs. irralliset legot)
- Dataan liittyvä politiikat, lainsäädännöt ja parhaat käytännöt
- Tutkijoilla ei välttämättä ole näistä paras ymmärrys, miten tuetaan? Miten varmistetaan, että asiat menevät oikein?
- Oikeuksien siirto - Kuka omistaa datan? Kenelle kuuluvat oikeudet?
- Datan sensitiivisyys
...
Tutkimustiedon hallinta
Pisteen kuvaus: Tuula Tutkijan ongelma hallinnollisena henkilönä, ovatko hänen organisaationsa palvelut ja hänelle tarjolla oleva palveluvalikoima sellainen, että siitä on hyötyä hänelle. Meneekö resurssit oikeaan osoitteeseen, ja ovatko tutkijat tyytyväisiä siihen mitä saavat.
Nosteet: Analytiikka pisteellä tunnistettiin ongelmakenttää ja hahmotettiin ratkaisuideoita. Keskusteluissa keskityttiin enemmän siihen vaiheeseen, jossa tutkija käyttää palveluita tutkimukseensa. Mikäli tietoa on analysoitavaksi, se on pirstaloitunut korkeakoulun sisällä tai palvelutarjoajalla - saati sitten korkeakoulujen välillä, jolloin analytiikan hyödyntäminen laajasti ei onnistu. Prosessit ovat hyvin uniikkeja. Analytiikkaan liittyen keskusteltiin myös tukipalveluiden tarpeesta, ja tukipalveluihin liittyvän yhteistyön lisäämisestä korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken. Tutkimustiimien käytössä olevat korkeakoulujen omat IT-tukitiimit on koettu hyväksi käytännöksi. Olisi tärkeä löytää vastinpareja palvelun tarjoaja - korkeakoulu(t) tutkijan tukipalvelut välillä. Data management plan nostettiin keskusteluun keskeisenä tiedonlähteenä, jota ei juuri hyödynnetä. Yhteistyötä kaivattiin myös prosessikehitykseen ja palvelumuotoiluun, jotta korkeakoulujen ei tarvitsisi erikseen ratkoa samoja ongelmia.
Tulisi miettiä kuinka saadaan tietoa yksittäisen tutkijan käytöstä - mitä palveluita käyttää, oliko tyytyväinen vai tyytymätön ja miksi. Puhuttiin sekä primäärisestä tiedosta, eli esimerkiksi käyttötilastoista sekä sekundäärisestä tiedosta, kuten tyytyväisyydestä. Keskusteluissa peräänkuulutettiin näkyvyyttä palveluita koskevaan käyttötietoon ja sen analysointiin palvelukehityksen tarpeisiin. Sekundaarinen tieto palveluiden käytöstä koettiin niinikään tärkeäksi ja hyödylliseksi. Korkeakoulujen käytännöt tiedon keruuseen vaihtelevat: mm. EFQM, retrospekti ja Top 10 palvelut -listaus on todettu hyviksi menetelmiksi käyttökokemusten selvittämisessä. Palautekriteeristö tulee määritellä yhdessä ja palautteen kerääminen täytyy olla jatkuvaa ja automaattista, jotta saamme dataa koko prosessista.
Keskeiset kehitystarpeet:
Tutkimustieto ymmärrettiin kontekstissa laajasti. Keskustelun pääpaino oli datan hallinnassa - tämä on ajankohtainen aihe kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Tutkimusta tehdään hyvin paljon yhteistyössä.
Nosteet: Pisteellä keskusteltiin paitsi datasta, myös muusta tutkimusta koskevasta tiedosta, kuten rahoituspäätöksistä. Pisteellä keskusteltiin siitä missä dataa on, kuinka paljon ja kuka sen omistaa.
Tutkimustiedon hallinta aiheen alla käskiteltiin myös siitä miten käsitellä sensitiivistä dataa, millaisia järjestelmiä siihen liittyy ja millaista tukea tutkijat tarvivat IT:n ja lainsäädännön näkökulmasta. Aiheeseen liittyy myös tutkimusetiikan näkökulma. Pisteen keskusteluissa nousi esiin myös aineistohallinnan näkökulma: paljon potentiaalia, mutta vasta vähän aktualisoitunut. Grant writerit touchpointtina - tämä on yksi kohta päästä kiinni. Julkaisijat asettavat entistä enemmän vaatimuksia.
Hyödylliseksi tulevaisuuden yhteiseksi tavoitteeksi ehdotettiin tutkijan polkua täysin sensitiivisen datan näkökulmasta.
Keskeiset kehitystarpeet:
- DMP-työkalujen, esimerkiksi kansallisen DMPTuuli palvelun tehokkaampi hyödyntäminen
- Mistä saadaan tietoa palveluiden käytöstä ja käyttämättömyydestä?
- Mitä tietoa tarvitaan? Kuka kerää ja mistä? Mitä palveluiden volyymi/käyttötietoja voidaan/pitää analysoida?
- Palvelumuotoilu & palveluntarjoajille kertyvä data ja analytiikka - palvelunhallinnan näkökulma
- Tukipalveluiden tarve ja yhteistyön lisääminen korkeakoulujen kesken ja tukiverkostoissa
- Sekundaarinen tieto käytöstäEsimerkiksi EFQM, retrospektiivi, top10 palvelut tarpeiden arviointiin
Oppijan polun pisteet
Avoimet oppimateriaalit
...