...
Tieteellisen laskennan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Yksi muutoksista on tekoälyn ja data-analytiikan sekä niiden sovellusten käytön laajeneminen yhä useammalla tieteenalalla. Myös muu data-intensiivisen dataintensiivinen tutkimus lisääntyy jatkuvasti ja tämä nostaa esille isojen datamassojen koko elinkaaren hallinnan haasteet, mukaan lukien niiden pitkäaikaissäilytyksen infrastruktuurin kasvavan tarpeen. Nämä trendit tuovat uusia käyttäjäkuntia tieteellisen laskennan ja datanhallinnan palveluiden piiriin, ja täten tieteellisen laskennan osaaminen pitää pystyä levittämään yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tämä käyttäjäkunnan laajentuminen asettaa uusia tarpeita tieteellisen laskennan palvelujen helppokäyttöisyydelle sekä palvelujen suunnittelulle vastaamaan yhä laajemman käyttäjäkunnan tarpeita.
...
- On mahdollistettava ennustettava pitkäaikainen tieteellisen laskennan infrastruktuurin rahoitus, joka mahdollistaisi tärkeiden suurinvestointien lisäksi tiheämmät infrastuktuurin infrastruktuurin päivityssyklit nopeasti muuttuvassa tieteellisen laskennan laskennan toimintaympäristössä.
- Tieteellisen datan koko elinkaaren aikaisen hallinnan viitearkkitehtuurin laatiminen tulee käynnistää. Tämän tulee sisältää myös suurten datamassojen pitkäaikaistallennuksen ja sille vaadittavan pitkän aikavälin rahoituksen suunnitelman. Suurten datamassojen pitkäaikaissäilytyksen vaatima infrastruktuuri avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti on tärkeä tulevaisuuden kehityskohde.
- Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten oman tieteellisen laskennan osaamisen parantaminen olisi tärkeää esimerkiksi ammattimaisia Research Software Engineer ja Data Scientist -tehtäviä avaamalla korkean tason tutkimuksen tueksi ja tieteellisen laskennan käyttäjäkunnan laajentamiseksi. CSC voisi toimia verkoston koordinoijana. Tällainen verkosto sekä tieteellisen laskennan palvelujen ja koulutuksen parempi saatavuus mahdollistaisivat yhä laajemman käyttäjäkunnan saamisen tieteellisen laskennan piiriin, sekä tieteellisen laskennan palvelujen yhä nykyistäkin tehokkaamman hyödyntämisen.
- Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen oman laskentainfrastruktuurin päivittäminen erityisesti ohjelmistojen kehitysympäristöinä sekä suuria datamääriä tuottavien instrumenttien tiedon prosessointiin on tärkeää keskitetyn kansallisen infrastruktuurin tutkijalähtöisen palvelujen kehittämisen ohella.
- Eurooppa-tason yhteistyötä tulee lisätä paitsi infrastruktuurihankinnoissa niin myös tieteellisen laskennan koulutuksessa ja aihepiirin tutkijoiden kansainvälisessä verkottamisessa.
- Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteishankkeiden mahdollistavien rahoitusohjelmien ja toimintatapojen pitää kehittää huomioiden EuroHPC/Lumi-infrastruktuurin tuomat uudet mahdollisuudet mukaanlukien mukaan lukien Business Finlandin rooli yrityspuolen TKI-rahoituksessa.
- Tieteellisen Tieteellisen ja data-intensiivisen dataintensiivisen laskennan kyvykkyyksien kehittämistä tukevien tutkimusohjelmien avaaminen Suomen Akatemian kautta.
...