Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

  • Tiedonkeruukäsikirja 2020 käytössä
    • Status: lukittu; muutokset pinkillä
    • Uuden tietomallin mukainen OA-status
    • Mari Niemi/UEF: ”Meillä tiimi kaipaa linjausta lehtien free ja freely accessible -merkinnöistä. Mikä niille tulee OA-tiedoksi?”
    • Tuliko sääntöihin vahingossa epäloogisuus tilanteessa, että hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi, kun kyseessä on AV-aineisto, mutta ei, jos sama hanke julkaisee blogin, jolla ei ole toimituskuntaa? Toisin sanoen hankkeen erimuotoiset tuotokset ovat eri arvoisessa asemassa.
      • 3.2.2.6.  ”Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi.” (AV-aineiston sääntö)
      • Todettu, että on tietoisesti tehty i-luokan julkaisuille erillinen määrittely, koska tyyppinä poikkeavia kirjallisista julkaisuista ja toimituskunnan vaatimus ei aina kohtuullinen. Blogikirjoituksille toimituskunta ei ole kohtuuton vaatimus.
      • Keskustelua hankkeen youtube-videoiden kirjaamisesta.
        • Kirjattu, mikäki kanavan tiedoista ilmenee, että kyseessä on hankkeen kanava, ja hanke on saanut kirjaavan organisaation ulkopuolista rahoitusta.
        • Voiko hankkeen raportin lisäksi kirjata, jos erilliset YouTube-videot kirjattu itsenäisinä? Vai pitäisikö hankkeen YouTube-kanava olla yksi kirjaus, eikä erillisiä videoita?
          • Todettu, että riippuu tapauksesta.
          • Jos selkeästi yksi kokonaisuus, niin siinä tapauksessa vain yksi kirjaus kanavasta voisi olla mielekästä.
          • Jos on itsenäisiä julkaisuja, niin voisi kirjata myös erikseen. Videon voi kirjata, vaikka olisikin upotettuna kirjattuun blogikirjoitukseen, mikäli kummatkin toimivat myös itsenäisinä tuotoksina.
          • Jos selkeästi sarja, niin yhtenä kirjauksena.
    • Onko säännöissä epäloogisuus tilanteessa, että E1-tyypin julkaisu (ml. sähköiset alustat) ei vaadita toimituskuntaa, mutta blogi-artikkeleilta kyllä? (jotka ne myös sekä E1-tyyppisiä että sähköisiä alustoja)
      • Todettu, että blogeissa toimituskunta tarpeellinen. Käsikirjassa toimituskunnan vaatimus sähköiseltä julkaisulta ylipäätänsä.
      • Keskustelua uutiskirjeen kuulumisesta julkaisutiedonkeruuseen. Osassa kirjattu, mikäli asiantuntemusta, mutta uutiskirjeen tekijyys on keskeistä - julkaisutiedonkeruuseen ei kirjata toimittajan/tiedottajan tekemää työtä. Esimerkkinä SYKE:n "Vesikirje". Todettu, että Vesikirje esimerkkinä ei kuulu tiedonkeruuseen.

...

  • Käsitelty Metropolian kysymys pää- ja sivutoimisten tekijöiden tuotosten kirjaamisesta.
    • Todettu, että kirjattavan teoksen liityttävä korkeakoulun toimintaan, mutta korkeakoulua ei tarvitse olla mainittuna esim. esitteessä. Tekijällä oltava sopimussuhde kirjaavaan korkeakouluun.
    • Ehdotetaan, että maininta sivutoimisuudesta poistetaan käsikirjasta. Pää- ja sivutoimisia tekijöitä ei kirjata eri tavalla.

  • Kumpaa tarkalleen haetaan julkaisumaa-tiedolla; minkämaalainen lehti vai minkämaalainen sen kustantaja on? Esim. Scandinavian journal of surgery ei ehkä aivan selvä tapaus siihen nähden, että Julkaisufoorumi ja UlrichsWeb antavat eri vastauksen, toisella Finland ja toisella UK

    • Katsottava lehden sivuilta, ja ISSN:n perusteella.
    • (Jälkikommentti 9.2.2021: MLH selvittää tätä vielä; palaan asiaan)pyytänyt tähän kokouksen jälkeen vielä linjausta ministeriöstä.
      Ministeriön (J. Haapamäki) vastaus 1.3.2021:
      "Tiedonkeruun määrityksissä voisi miettiä kannattaisiko julkaisumaa-kenttää muuttaa viittaamaan selkeämmin kustantajan kotimaahan."
      → Tarkennetaan käsikirjan ohjeteksti tämän linjauksen mukaiseksi. Eli julkaisumaa = kustantajan kotimaa.

  • Lasketaanko avoimiksi julkaisut joiden avoimuus vaatii sähköpostin antamisen?
    • Ei, avoimuus ei täyty.

...