Page History

...

1. Tausta ja tavoitteet

...

Kysely toteutettiin KOOTuki-ryhmän toimeksiannosta ja tästä syystä kyselyssä keskityttiin erityisesti yhteisiin palveluihin ja digitalisaatioon liittyviin puoliin sekä niihin liittyvien tuotosten hyödyntämiseen.

2. Vastaajat

Kysely lähetettiin 36 hankkeelle, joista 20 vastasi kyselyyn (lista hankkeista esityksen liitteenä). Yhteenveto vastaajista teema-alueittain jaoteltuna on esitetty kuvassa 1. Tämä analyysi ja raportti on tehty kyselyyn vastanneiden 20 hankkeen antamien vastausten pohjalta, jotka on annettu 16.11. - 9.12.20 välisenä aikana.

...

Kuva 1. Kyselyyn vastanneet hankkeet teema-alueittain. Kuvassa käytetty hankkeiden teemajako perustuu samaan jaotteluun, jota käytettiin hankkeiden vuosina 2018-2019 laatimien itsearviointien yhteydessä: https://wiki.eduuni.fi/x/fgPTB

3. Hankkeiden tuotokset

Hankkeita pyydettiin raportoimaan, mitä konkreettisia tuotoksia niiden tuloksena on syntynyt ja luokittelemaan tuotokset seitsemään eri kategoriaan. Lisäksi hankkeita pyydettiin kuvaamaan kunkin kategorian tuotoksia tarkemmin. Mikäli tuotos oli palvelu tai tietojärjestelmä, pyydettiin lisäksi arvioimaan tuotosten laajuutta ja keskeisiä hyödyntäjiä.

...

3.1 Tuotosten jakelu

Hankkeita pyydettiin myös kuvaamaan, miten ja missä ne aikovat tarjota hankkeessa syntyneitä tuotoksia muille. Tuotosten lukumäärästä riippuen yhdellä hankkeella saattoi olla useampi kuin yksi jakelukanava.

...

Tuotosten saatavuus hankekauden jälkeen riippuu siitä, miten hankkeiden jatkuvuus on ylipäätään pyritty varmistamaan. Esimerkiksi verkkosivujen päivitys ja sähköisten palveluiden ylläpito vaativat jatkuvuussuunnitelman. Hankkeiden jatkuvuutta on tarkasteltu tarkemmin luvussa 4.

3.2 Hankkeiden vaikuttavuus

Hankkeita pyydettiin arviomaan hankkeiden tuotosten laajuutta ja keskeisiä hyödyntäjiä. Tuotosten laajuuden osalta kaikkien hankkeiden tuotokset olivat kansallisia, joista osa alakohtaisia ja hankkeisiin liittyvien korkeakoulujen välisiä, esim. tietyn alan opintojen verkko-opintokokonaisuus. Osa hankkeista myös ilmoitti hankkeiden tuotosten olevan hyödynnettävissä laajempaankin kansalliseen käyttöön. Sektoreittain tuotosten hyödyntäjät jakautuivat seuraavasti:

...

Niitä hankkeita, jotka ilmoittivat tuotoksen olevan palvelu tai tietojärjestelmä, pyydettiin arvioimaan palvelun/tietojärjestelmän odotettua käyttäjävolyymia ja käyttöastetta. Näitä hankkeita oli 12. Osa palveluista ja tietojärjestelmistä on ollut jo tuotannossa, osan kohdalla ne ovat vasta tulossa käyttöön, joten ilmoitetuista volyymeista osa perustuu olemassa olevaan dataan ja osa on arvioita tulevasta käyttöasteesta. Riippuen hankkeesta odotetut käyttäjävolyymit vaihtelevat muutamasta sadasta käyttäjästä noin 200 000 käyttäjään. Osa hankkeiden ilmoittamista palveluista ja tietojärjestelmistä on kohdennettu selkeästi tietylle kohderyhmälle, esim. tietylle alalle (MEDigi), jolloin käyttäjäryhmä on luonnollisesti rajattu. Osa hankkeista taas on tuottanut kansallisia ratkaisuja koko korkeakoulukentän käyttöön (esim. Digicampus), jolloin käyttäjävolyymit ovat selkeästi suuremmat.

4. Hankkeiden jatkuvuus

Hankkeiden jatkuvuutta tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: tuotosten ylläpito ja tuotosten edelleen kehittäminen. Tuotosten ylläpidosta useimmilla hankkeilla oli ainakin alustava suunnitelma: monissa tapauksissa ylläpidon oli ajateltu tapahtuvan suhteellisen epämuodollisesti yhteistyöverkostojen kautta ja osana korkeakoulujen perustoimintaa, toisaalta yksittäisissä hankkeissa oli sovittu myös muodollisesti yhteistyömalleista, ylläpitovastuista ja rahoituksesta. Tuotosten jatkokehittämisen suhteen hankkeiden suunnitelmissa oli enemmän eroja. Suhteellisen harvassa hankkeessa oli suunniteltu konkreettisesti tai sovittu yksiselitteisesti siitä, miten ja millä resursseilla hankekauden aikana syntyneitä tuotoksia aiotaan hankekauden jälkeen kehittää edelleen. Tämä näkyi vastauksissa mm. siten, että niissä oli mainittu erillis- ja hankerahoitukset mahdollisina rahoituslähteinä kehitystyölle, mutta vastauksissa ei tarkemmin yksilöity mistä rahoituslähteistä on kyse.

4.1 Hankkeiden tuotosten ylläpito

Ylläpitomallit kuvaavat niitä toimintamalleja, joita hankkeissa on suunniteltu sen varmistamiseksi, että toteutettuja tuotoksia ylläpidetään ja niiden saatavuus on varmistettu myös hankekauden jälkeen. Yhden hankkeen tuotosten ylläpito saattoi hajautua useampaan kuin yhteen eri malliin, koska samassa hankkeessa saattoi syntyä useita erilaisia tuotoksia. Yhteenveto ylläpitomalleista on esitetty kuvassa 5.

...

Yksi hanke ilmoitti, että ylläpitomalli on vastaushetkellä auki. (DigiCampus)

4.2 Hankkeiden tuotosten jatkokehitys ja elinkaari

Perusylläpidon lisäksi monissa hankkeissa oli hahmoteltu tuotosten edelleen kehittämisen tarpeita. Kehittämiseen tarvittavat resurssit pitää usein hankkia muuta kautta kuin ylläpitoon tarvittavat resurssit. Kehitysmallit kuvaavat niitä tapoja, joita hankkeissa on suunniteltu toteutettujen tuotosten edelleen kehittämiseksi hankekauden jälkeen.

...

Hankkeiden arviot tuotosten elinkaaresta olivat varovaisia. Monet hankkeet totesivat, että elinkaari ja tarve vaihtelee tuotoksittain, mutta eivät lähteneet tekemään tarkempaa erittelyä. Toisaalta jotkut hankkeet nostivat esiin, että elinkaarta on vaikea arvioida tässä vaiheessa, koska kehitystoimenpiteet ovat riippuvaisia erillisrahoituslähteistä (jotka siis useimmilla hankkeilla eivät vielä olleet täsmentyneet kyselyn ajankohtana). Varovaisimmillaan arviot tuotosten elinkaaresta olivat 2-5 vuotta. Niistä hankkeista, jotka hahmottelivat vastauksissaan tuotosten elinkaarta, useimmat kuitenkin kuvasivat tarvetta pitkäkestoiseen toimintaan vähintään 5-10 vuoden aikajänteellä, pysyvään käyttöön ja että tarve lisääntyy tulevaisuudessa.

5. Yhteenveto ja johtopäätökset

Tässä analyysissa on tarkasteltu 20 korkeakoulutuksen kehittämishankkeen lopputuloksia ja jatkuvuutta tilanteessa, jossa osa hankkeista oli jo päättynyt. Analyysi perustuu näiden 20 hankkeen antamiin kyselyvastauksiin eikä siis kuvaa kattavasti koko kausien 2017-2019 ja 2018-2020 hankekokonaisuutta (yhteensä 36 hanketta). On myös mahdollista, että vastaukset eivät ole kaikilta osin yhteismitallisia, koska lähes kaikki kysymykset esitettiin avoimina kysymyksinä eikä mihinkään niistä ollut pakko vastata. Tarkempi hankkeiden tuotosten ja jatkuvuussuunnitelmien analysointi vaatisi esimerkiksi hankkeiden kontaktointia jatkokysymysten esittämistä ja tarkennuksia varten ja vastausten saattamista yhteismitalliseen muotoon. Lisäksi kehitystyön tueksi hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä voitaisiin kartoittaa ja eritellä tarkemmin esim. haastattelujen avulla. Koko korkeakoulukentän näkökulmasta hankkeiden tulokset ja jatkosuunnitelmat on tärkeää huomioida myös Digivisio 2030 -hanketyössä.

Tyypillisimmät hankkeiden tuotokset liittyivät erilaisiin korkeakoulujen välisen yhteistyön muotoihin: yhteistyöverkostojen rakentaminen, yhteisistä toimintamalleista sopiminen ja yhteisten linjausten laatiminen. Konkreettisten tuotosten jakelu tapahtui pääasiassa hankkeissa tuotettujen verkkoportaalien kautta. Verkkoportaaleihin liittyi monissa tapauksissa myös erilaisia sähköisiä työkaluja käyttäjille. Hankkeiden vaikuttavuuden arviointia ei tässä vaiheessa pystytty yhteismitallisesti tekemään, koska hankkeet olivat kyselyn ajankohtana eri vaiheissa ja niiden tuotokset eivät kaikilta osin vielä olleet tuotantokäytössä. Hankkeiden jatkuvuuden tarkastelussa nousi esiin, että läheskään kaikilla hankkeilla ei kyselyn ajankohtana ollut vielä täsmällisiä jatkosuunnitelmia organisoitumisen tai rahoituksen osalta, varsinkaan mahdollisen jatkokehityksen kannalta. Tähän vaikuttaneita asioita ovat todennäköisesti esimerkiksi se, että hankkeet olivat kyselyä tehtäessä eri vaiheissa: osa oli päättynyt jo vuonna 2019, osa oli päättymässä vuoden 2020 loppuun ja osa oli saanut jatkoaikaa vuodelle 2021.

Raportin jakelu

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki), kehittämishankkeet, Digivisio 2030 -hanke, opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Anchor
liitteet liitteet

Liitteet

...