Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

Tavoitteellinen kasvojen tutuksi tekeminen

Julkaistu Avoimen tieteen sivuilla 20.10.2021

TUKIHENKILÖISTÄ TUTTUJA ASIAKKAILLE

FAMILIAR FACES BUILD TRUST

Hyvä käytäntö 

Jokainen meistä tietää, että tutulta ihmiseltä tulevat viestit huomataan ja niihin vastataan todennäköisemmin. Mutta kuinka saamme tutkimuspalveluissa työskentelevistä henkilöitä tuttuja asiakkaillemme?

...

This practice has been in use for example in the Finnish institute for health and welfare in the early 2000’s, as well as in Terkko information services, under the Terkko Information Specialist brand since 2013. The practice is also recommended by the LIBER guide “The 6 Pillars of Engaging Researchers in Research Data Management (RDM)”, pillar 2 (Zenodo.https://doi.org/10.5281/zenodo.4475475).

+

-

 

Acknowledging that we are all human.

The method is very efficient. Implementing it will lead to significant increase in contact from customers and demand for services. It won’t happen immediately, but in a few years the results will be noticeable. Despite no longer working in such position, I have received messages from researchers in my former target segment even 10 years later. 

The customers don’t know exactly how this practice is organized, so it is not possible to collect feedback directly. 

The support staff might sometimes find it a little difficult to embrace the reasoning behind this practice. This makes it harder to implement at first.








Vastausaika-25.3.2021 12:20
Käytännön nimi
Tavoitteellinen kasvojen tutuksi tekeminen
Käytäntö on käytössäomassa organisaatiossamme1
kansallisella tasolla0
muussa organisaatiossa, missä?1
Käytäntö on käytössä Avoimet vastauksetmuussa organisaatiossa, missä? Avoimet vastauksetEn ole aivan varma
Käytäntö edistää:avoin julkaiseminen0
tulosten avaaminen0
FAIR data0
avoin tutkimusprosessi0
avoin oppiminen0
avoin toimintakulttuuri0
jokin muu, mikä? (max 40 kirjainta)1
Käytäntö edistää: Avoimet vastauksetjokin muu, mikä? (max 40 kirjainta) Avoimet vastauksetTukipalveluiden tunnettavuutta, mikä edistää asia sisältöjen eteenpäin viemistä
Kuvaile hyvä käytäntö (ei merkkimäärärajoitusta)-Tämän käytännön taustalla oleva ajatus on, että tutkijat ovat kohderyhmänä hyvin kiireisiä ja heidän huomioajastaan kilpailee monta toimijaa. Toinen tausta-ajatus on, että tutulta henkilöltä tulevat viestit luetaan todennäköisemmin, kuin kasvottomalta toimijalta tulevat. Tämän vuoksi osalle yksikön henkilöistä annetaan tehtäväksi tavata mahdollisimman monta kohderyhmän henkilöä vuodessa. Myös kattavuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Jos kaikkia kohderyhmän henkilöitä ei voida tavoittaa vuodessa, tehdään pidemmän aikavälin suunnitelma. Isommissa organisaatiossa työnjaosta sopiminen on tärkeää. Jotta kasvot tulisivat tutuiksi, toistosta on valtavasti hyötyä. Siksi työnjaosta kannattaa pitää kiinni ja saman henkilön kannattaa käydä tapaamassa omalla vastuualueellaan olevia asiakkaita. Jos henkilö vaihtuu jatkuvasti, palvelusta ei synny samalla tavalla inhimillistä kuvaa, eikä se tule asiakkaille tutuksi.  Kun tuttuus on saavutettu, voidaan tätä hyödyntää markkinoinnissa.  
Palvelua ei tarvitse kuitenkaan henkilöidä. Palveluosoitteita ym. voidaan hyvinkin käyttää, mutta asiakkaiden suuntaan palvelulla kannattaa olla kasvot.
Millaiseen toimintaympäristöön käytäntö soveltuu (esim. iso/pieni organisaatio; mille tutkimus/opetusaloille; tarvittavan resursoinnin määrä, yms.) (ei merkkimäärärajoitusta)?-Pienissä organisaatiossa tämä on helpompi toteuttaa kuin suurissa. Käytäntö tehostaa toimintaa ja saattaa vähentää sitä kautta resurssien tarvetta. Toisaalta palvelu tavoittaa asiakkaat paremmin, joten kattavuus kasvaa ja sitä kautta palvelun kysyntä kasvaa. Erillisiä resursseja ei tarvita. Käytäntö voidaan ottaa käyttöön nykyisellä palveluhenkilöstöllä.
Yksi tai useampi, käytäntöä kuvaava avainsana pilkulla toisistaan erotettuna (ei merkkimäärärajoitusta)-suunnitelmallinen verkostoituminen
tutkijapalvelut
Kuka / ketkä ovat suunnitelleet ja toteuttaneet käytännön?kirjasto0
tutkijat0
opettajat0
opiskelijat0
lakiasiat0
tietosuojavastaava0
datamanagerit, statistikot tai muut data-asiantuntijat0
IT-palvelut0
rahoituspalvelut0
muu tutkimuksen tukipalvelu, mikä? (max. 40 merkkiä)0
muu, mikä? (max. 40 merkkiä)1
Kuka / ketkä ovat suunnitelleet ja toteuttaneet käytännön? Avoimet vastauksetmuu tutkimuksen tukipalvelu, mikä? (max. 40 merkkiä) Avoimet vastaukset
muu, mikä? (max. 40 merkkiä) Avoimet vastauksettutkimuslaitoksen tietopalvelu ja Terkko
Kuka / mikä on päävastuullinen taho tai omistaa prosessin? (ei merkkimäärärajoitusta)-Esimiehet jotka sisällyttävät tämän osaksi tutkimuspalvelun henkilöstön tavoitteita.
KohderyhmäPerusopiskelijat1
Jatko-opiskelijat1
amk-opiskelijat1
yamk-opiskelijat1
Professorit1
Projektien vastuulliset johtajat / projektipäälliköt1
Laitosjohtajat1
Muut tutkijat / muu TKI-henkilöstö1
Opettajat1
Opetuksen tai tutkimuksen tukipalvelu, mikä? (max. 40 merkkiä)0
Yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen ulkopuolinen taho, mikä? (max. 40 merkkiä)0
Muu, mikä? (max. 40 merkkiä)0
Kohderyhmä Avoimet vastauksetOpetuksen tai tutkimuksen tukipalvelu, mikä? (max. 40 merkkiä) Avoimet vastaukset
Yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen ulkopuolinen taho, mikä? (max. 40 merkkiä) Avoimet vastaukset
Muu, mikä? (max. 40 merkkiä) Avoimet vastaukset
Tavoitteet (ei merkkimäärärajoitusta)-Palvelun markkinointi antamalla palvelulle tunnistettavat kasvot.
Kuvaile tähän saakka saatuja tuloksia (ei merkkimäärärajoitusta)-Menetelmä on hyvin tehokas. Menetelmän käyttöönotto lisää palvelun kysyntää ja yhteistyöpyyntöjä merkittävästi. Ei aivan heti, mutta muutaman vuoden kuluessa tulokset on helppo havaita. Vaikka en itse toimi enää tällaisessa tehtävässä vielä 10-vuoden kuluttua olen saanut yhteydenottoja tutkijoilta, jotka kuuluivat aikanaan kohderyhmääni.
Mitä teknisiä vaatimuksia käytännön käyttöön ottaminen vaatii? (ei merkkimäärärajoitusta)-Ei teknisiä vaatimuksia
Millaista osaamista käyttöön ottaminen vaatii? (ei merkkimäärärajoitusta)-Kykyä ymmärtää tämän käytännön tausta-ajatus. Työnjaon ja organisoinnin osaamista. Kohdennetun viestinnän osaamista.
Miksi käytäntö on hyvä? (ei merkkimäärärajoitusta)-Se ottaa huomioon, että ihmiset ovat ihmisiä.
Millaista palautetta olette saaneet? (ei merkkimäärärajoitusta)-Asiakkaat eivät tarkalleen tiedä miten käytäntö toimii, eikä siitä voi suoraan pyytää palautetta.
Joskus palveluhenkilöstön on vaikea omaksua tausta-ajatusta. Käytännön aloittaminen ei siksi ole helppoa.
Asteikolla 1-5, kuinka hyvä tämä käytäntö mielestäsi (tai palautteiden perusteella) on?-4
Kerro palautteesi tästä lomakkeesta, esim: Puuttuuko lomakkeelta jotakin? Onko jokin kysymys turha? Onko kaikkiin kysymyksiin vastaamisen oltava pakollista? Onko lomake helppo täyttää? Miten muuten ehdotat parannettavan tätä lomaketta, niin että tämän avulla saadaan koostettua avoimen tieteen hyvien käytäntöjen tietokanta (ei merkkimäärärajoitusta)?-
Lisätietoja käytännöstä antaa:EtunimiMari Elisa
SukunimiKuusniemi
Matkapuhelin0503062313
Sähköpostimari.elisa.kuusniemi@helsinki.fi
OrganisaatioHelsingin yliopiston kirjasto
Asiointi-sähköposti (= ei-henkilökohtainen sähköposti, josta voi pyytää lisätietoja)ei@kiitos
Linkki käytännön kuvaukseen

...