...
- Monografiasarjan OA-merkintä (jatkoa edellisestä kokouksesta)
- Mikä on kanavan OA-tyyppi, jos kyseessä on monografiasarja, jonka jokin osa on OA-kirja, mutta sarja kokonaisuudessaan ei? Onko kokonaan OA-julkaisu vai Hybridi-julkaisu?
Eli merkitäänkö OA-tieto käsillä olevan monografian mukaan (jolloin olisi Kokonaan avoin julkaisukanava) vai sarjatiedon mukaan (jolloin olisi Osittain avoin julkaisukanava)
(Huom. Jos kanavatieto tulevaisuudessa ISSN-sidoksinen, niin tulkitsee Osittain avoimeksi) - Jos kanavan OA-tieto merkitään sarjan perusteella, niin sekoittaako kokoomateosartikkelin OA-merkintöjä? (jolloin artikkelin emokirja on kokonaan avoin, mutta koko sarja ei)
https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-030-47576-5
- Mikä on kanavan OA-tyyppi, jos kyseessä on monografiasarja, jonka jokin osa on OA-kirja, mutta sarja kokonaisuudessaan ei? Onko kokonaan OA-julkaisu vai Hybridi-julkaisu?
- Tutkimukselliset käännökset (jatkoa)
Ehdotus uudeksi sääntömuodoksi – TULOSSA; aihe OKM:n käsittelyssä; kommentit kokouksen alkuun mennessä - Konsortiotekijät (jatkoa)
Ehdotus uudeksi sääntömuodoksi – TULOSSA; aihe OKM:n käsittelyssä; kommentit kokouksen alkuun mennessä - Ks. myös muut muutokset Tiedonkeruukäsikirja 2021 (luonnos) + Julkaisutyypt 2021 (luonnos)
- C2-kirjauksen kustantajatiedon pakollisuus (Tanja / TY)
”Mistä johtuu tuo kustantajatiedon pakollisuus julkaisutyyppiluokassa C2? C2-luokkaanhan kuuluvat myös toimitetut lehden erikoisnumerot.
Kustantajatietoa lehdiltähän ei vaadita muutenkaan, esim. A1-julkaisutyypissä. Onko kustantajatiedon pakollisuus jäänne jostain vai mikä tähän on perusteluna?
Toimitettujen teosten (kirjojen) osalta tuo kustantajatiedon pakollisuus on toki täysin ymmärrettävää.”
Päätösesitys: Mahdollisesti voisi korjata vastaavasti kuten E1:sen, eli niin että joko kustantaja tai lehden nimi on ilmoitettava. Sama koskemaan tyyppejä A3 ja B2 sikäli kun kyseessä on toimittajan tekemä johdanto tai esipuhe. - Raportointiajankohta : kysely. Mitkä yliopistot raportoivat
A) Early online -vaiheessa: TaY; UEF; LaY; ÅA
B) Viitetietovaiheessa: JYU; HY
HUOM. Merkitkää omat yliopistonne ennen kokousta joko tähän tai kommenttikenttään. / MLH
Perusteluita (kiitos M. Nurminen/JYU) mahdolliseen ajatukseen yhtenäistää raportointiajankohtakäytäntöä tai lisätä tietomalliin erikseen kentät Early access -vuodelle ja "varsinaiselle" julkaisuvuodelle.
- Raportoinnin ja rahoitusmallin kannalta olisi suotavaa raportoida julkaisuja yhtenäisellä käytännöllä.
- Eri raportointivuosi voi hankaloittaa ristiriitaisten yhteisjulkaisujen julkaisutyyppien tarkastamista; voi olla vaikutusta rahoitusmallin "pisteisiin".
- Jufo-luokan vaikutus eri yliopistoissa voi olla erilainen, jos Jufo-taso muuttuu täydennysarvioinnissa.
- Tietomallin ja tuplien tunnistuksen kannalta on ongelmallista, jos yhtä nimettyä kenttää voidaan täyttää merkitykseltään kahdella tavalla, vaikka kyse olisi samasta julkaisuista.
- Julkaisujen raportointi yhtenäisellä tavalla antaisi yhdenmukaiset tilastot yliopistojen välillä.
- Selkeyttäisi myös rinnakkaistallenteiden OA-kertoimien tarkastelua.
- Erillistä, pvm-tasoista julkaisuaikakenttää puoltaisi myös CERIF-tietomalli, jonka pohjalta olisi mahdollista (ainakin Converiksessa) kirjata (ja tuoda viitetietokannoista) pvm-ilmestymisaika (cfResPublDate-kenttä).
- Julkaisupvm-kenttä olisi hyödyllinen myös integraatioiden kannalta: OpenAIRE (jonka suosituksiin myös mm. Plan S nojaa) -skeemassa on pakollisena tietona julkaisu_pvm_
- Samoin julkaisujen vienti tutkimustietojärjestelmästä (tai muulla ulkoisella sovelluksella) tutkijan ORCID-profiiliin edellyttää pvm-tason julkaisutietoa
...