...
KOOTuki-ryhmä nostaa esiin, että aluksi olisi hyvä kirkastaa tavoite tälle kokonaisuudelle. Valmistelutyössä tulisi lähteä nykytila-analyysin kautta määrittelemään tavoitetta ja rajaamaan missä kontekstissa hanketta viedään eteenpäin; nykyisen lainsäädännön rajoissa esim. tutkintotavoitteisuus lähtökohtana vai jo lähtien visiotilanteesta huomioiden tulevaisuuden lainsäädännön muutosmahdollisuudet esim. opintopistepohjaisen rahoituksen näkökulmasta. Onko tavoitteena tuoda nykyisenmuotoista koulutustarjontaa laajemmin näkyville ja laajentaa osallistujien joukkoa? Vai pyritäänkö projektissa lisäämään paikka- ja aikariippumatonta opiskelua vaiko laajemmassa määrin rakenteellisesti siirtämään opiskelun painopistettä tähän suuntaan? Vision kirkastamisessa olisi siis hyvä pohtia onko tavoitteena laajentaa asiakaskuntaa (jatkuvat oppijat), uuden välineen kehittäminen vai tarjonnan laajentaminen? Mitä lisäarvoa tavoitellaan? Työssä olisi hyvä tehdä suunnitelma tai toimenpide-ehdotus lyhyellä tähtäimellä toimivasta ratkaisusta sekä visioida kymmenen vuoden ajalle tavoitetila ja lähtetä liikkeelle pienistä ja realistisista tarpeista. Tavoitetila tulisi määritellä tarkemmin ennen kuin voidaan sanoa, että tarvitaanko laajempi keskustelu korkeakoulukentällä. Keskustelussa pohdittiin esitystä seuraavista näkökulmista:
...
- tulee määritellä mitä e-opintotarjonnalla tarkoitetaan?
- luontevasti on asetettavissa e-opintotarjontaan ainakin
- avoin yliopisto/ammattikorkeakoulu (erityisesti monimuotoisesti opiskeltavat opintojaksot),
- väitöstilaisuudet , joita voi seurata verkossa
- sellainen tutkintoon johtava vain etänä annettava opetus, joka vielä ei ole ehtinyt mukaan avoimen yliopiston tarjontaan
- mahdolliset yleisöluennot/-sarjat
- vai ajatellaanko että esiteltäisiin kaikki korkeakoulujen tarjonta (myös sellainen johon ei toistaiseksi voi etänä osallistua tai osallistuminen vaatii tutkinto-oikeuden olemassaolon)
- tuotettaisiinko RRF-rahoituksella myös uusia MOOCeja esim alakohtaisina, nykyistä verkko-opetustarjontaa täydentävistä teemoista (vrt Elements of AI -tyyppiset toteutukset aiheista jotka soveltuvat sisällöllisesti ja pedagogisesti täysin itsenäiseen opiskeluun)
- ajatellaanko että jatkossa pienet osaamiskokonaisuudet (microcredentials) tulevat mukaan (täytyy tosin ensin tietää ovatko ne käytännössä pieniä opintojaksoja, opintojaksojen osia vai aivan muita ja muulla tavoin rahoitettuja koulutuksia ja mikä on korkeakoulujen rooli niiden osalta)
- KOOTtuki voi auttaa löytämään tarjonnan aukkoja, joilla olisi tarvetta.
- luontevasti on asetettavissa e-opintotarjontaan ainakin
- tarjonnan kansainvälinen aspekti:
- EU-ulottuvuutena esim. esim. pienet osaamiskokonaisuudet, opetuskieli
- EU/ECTS/EWP -viitekehys ja yhteensopivuus
- miten tarjonta rajataan?
- tunnistaa ilmiö ja sen pohjalta tehdä rajaukset tähän työhön esim. rajattaisiinko pois yritysyhteistyötarpeet vai lähdetänkö etsimään esim. TKI-pilotteja pk-yritysten kanssa
- opintojen maksullisuus/maksuttomuus suhteessa oppijan oikeusturvaan ja laatuodotuksiin
- jos opiskelee avoimessa, on oikeus suorittaa, velvollisuus maksaa osallistumisesta ym lain mukaiset rajattuun opinto-oikeuteen liittyvät kuviot
- jos vain seuraa jotain verkossa ilman mitään opinto-oikeutta, niin sitten vain seuraa
- tarjonnan suhde opiskeluoikeuteen
- ajatellaanko että tutkinto-opiskelijoiden ristiinopiskelumahdollisuudet oleelliset kasvavat nykyisestä (ja mitä se vaikuttaa rahoitusjärjestelmässä)
- miten huomioidaan esitietovaatimukset ja miten valintaprosessi hoidetaan?
- esitietovaatimukset on tuotava selkeästi esille joka tapauksessa
- onko kehitettävä "esitenttejä" tai tapoja osallistujan itse arvioida lähtötietojensa riittävyys; osallistumismaksu vakavoittaa harkintaa
- tietyn opintojakson osallistujakysynnän ja opetusresurssien tasapainottaminen todennäköisesti vaatii jotakin valintamenettelyä
- avoimen korkeakoulun erillisen tarjonnan osalta voidaan toimia "nopein ilmoittautuja voittaa"
- kun yhdistetään tutkinto-opintoja ja avointa, täytyy turvata tutkinto/pääaineopiskelijoiden mahtuminen opintojaksolle
- jos ajatellaan että lisätulijat toisivat mukanaan oleellisia lisäresursseja laajentaa osallistujamäärää (ja ehkä muuttaa pedagogisia ratkaisuja), tulisi avoimen maksu 10-kertaistaa (mikä onkin jo avoimen idean vastaista)
- esitietovaatimukset on tuotava selkeästi esille joka tapauksessa
- pohdintaa talouden ja resurssien näkökulmasta opetuksen tarjonnalle
- annetaanko näistä todistuksia/ suorituksia osallistujille?
- jos virallinen opinto-oikeus, niin kyllä, kun suorittaa (=osaaminen tulee osoitetuksi tarkoitetulla tavalla)
- osallistumisen taso koulutuksiin → voisiko toimia kaksitasoinen rakenne?
- vain osallistumisoikeus vai suoritusoikeus myös, suoritusoikeus maksullinen (MOOC-malli)
- Tutkintotavoitteisuus vs. opintopistepohjaisuus. Tutkintotavoitteita nostettu tuleville vuosille. Miten suhtautuu tarjonnan avaamiseen jatkuville oppijoille?
- tuleeko rahoitusmalli muuttaa tutkintolähtöisestä opintopistelähtöiseksi kokonaan?
- Tulisi samalla ottaa kantaa siihen, miten osaaminen todistetaan: opintopisteet, osaamismerkit, pienet osaamiskokonaisuudet
- annetaanko näistä todistuksia/ suorituksia osallistujille?
...
- tarvelähtöisyyden varmistaminen huomioiden olemassaolevat palvelut esim. opintopolku, ristiinopiskelupalvelu, verkostotoiminta kuten fitech. Tällä hetkellä on siis olemassa palveluita, joissa tietoa esitetään ja välineitä siirtää tietoa - mitä uutta tämä palvelu tuo ja mihin tarpeeseen se vastaa?
- tukipalveluiden vaatimukset riittävän laajasti erityisesti ajallisesti (jos volyymit kasvavat, kasvaa myös tukipalveluiden tarve)
- tekoälyavusteisen ohjauksen määrittely ja millaisia ratkaisuja tähän olisi mahdollista kehittää. Ehditäänkö projektin aikaikkunassa saada toimiva ratkaisu?
- saako inhimillistä ohjausta sitten enää juuri lainkaan?
...