...

Kokousmerkintä:https://wiki.eduuni.fi/x/8STzEw

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/frmAqPLRDZRJzam (lisätään myöhemmin)

Asialista / muistio

1. Kokouksen avaus
   1. Puheenjohtaja Tanja Heikkilä avasi kokouksen klo
2. Asialistan hyväksyminen
   
   1. Asialista hyväksyttiin
      
3. Edellisen kokouksen muistio
   1. Edelllisen kokouksen muistio hyväksyttiin
      1. Kysyttiin B1 uusien vastaavuuksien hyväksymisen tilanteesta. Odottaa OKM:n päätöstä.
4. Käsiteltävät asiat
   1. Yhteisjulkaisut, joissa sekä tiedonkeruuseen kuuluvia että kuulumattomia osajulkaisuja. Miten pitäisi käsitellä Virrassa? Tarvitaanko virhekoodi?
      1. Esim. https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/02105070YJ muodostuu abstraktista ja A4 julkaisusta. Sattumanvaraista kumman osajulkaisun tiedot poimitaan yhteisjulkaisulle (pl. Yhteisjulkaisujen käsittely kuvatut säännöt, esim. nimistä pisin jne.)
      2. Todettu että eri tyypeistä muodostuu jo nyt ristiriita.
      3. Sellaisia joissa tilakoodit on eri ei välttämättä tarvita ristiriitaa, koska voi olla eri syitä miksi jätetty tilakoodille 3. Näiden läpikäynti voi olla turhan kuormittavaa.
      4. Päätös: Jätetään toistaiseksi kuten on.
   2. Julkaisun tekijöiden ilmoittaminen Virtaan
      
      1. Ilmoittavatko organisaatiot yleensä kaikki tekijät vai ohjeistuksessa mainitut 20 ensimmäistä tekijää? Ohjeessa sanotaan näin: "Jos tekijöitä on enemmän kuin 20, ilmoitetaan tekijöiden kokonaismäärä erillisessä kentässä (3.2.3.7 "Julkaisun tekijöiden lukumäärä). Kuitenkin julkaisun tekijät -kentässä tulee mainita vähintään 20 ensimmäisen tekijän nimet." Linkki ohjeeseen: Julkaisun tekijät
      2. Asiasta tullut ihmettelyjä tutkijoilta, koska heidän nimensä ei julkaisutiedoissa näy, vaikka ovatko julkaisun tekijöitä.
      3. Olisiko syytä suositella kaikkien tekijöiden tietojen lähettämistä Virtaan, mikäli se vain on mahdollista?
      4. Kommentoitu että joissakin järjestelmissä ei aiemmin ole ollut teknisesti mahdollista lisätä kaikkia tekijöitä. 
      5. Todettu, että käsikirjan ohjeistusta ei ole tarpeen muuttaa.
      6. Oulussa törmätty tilanteeseen jossa Virta ei sallinut kaikkia tekijöitä.
         1. Virta ja Justus sallii 4000 merkkiä.
      7. Kysytty jos kirjoittaa vain 20 ensimmäistä tekijää, niin voisiko kirjoittaa "et al." loppuun? Todettu, että hyvä tapa.
      8. Juulissa aimmin rajoituksena 50 tekijää.
      9. Kysytty, miten toimittu jos ilmoitetaan vain 20 tekijää, niin laitetaanko omat kuitenkin mukaan vaikkeivat olisi todellisuudessa 20 ensimmäisen tekijän joukossa?
         1. JYU vastannut että pyritään mahdollisimman alkuperäiseen järjestykseen, mutta niin että omat mahtuvat mukaan.
         2. LUT:issa omat tekijät ovat myös kaikkien tekijöiden joukossa ja fyysikoiden julkaisuissa mainittu myös esim. "CMS Collaboration"
      10. Jos käytäntö toinen kuin käsikirjassa oleva "20 ensimmäisen tekijän nimet kuten alkuperäisessä julkaisussa", niin tulisiko korjata käsikirjaan jos mahdollista toimittaa myös karsittu versio jossa omat mukana?
      11. Päätetty, että organisaatioiden päätettävissä jatkossakin kuinka paljon lähetetään. Kannustetaan kuitenkin kaikkien toimittamista, jos mahdollista.
          1. Ehdotetaan OKM:lle 23-käsikirjaan lisäyksenä tarkennusta tekijöistä., käytäntö eri kuin käsikirjassa.
      12. Tekijämäärä -kentän käytöstä kollaboraatiotekijöiden osalta keskusteltu, miten tulisi merkitä - yhtenä vai kaikki osallistujat erikseen. Todettu, että kentän arvo ei todennäköisesti kovin merkittävä, ei tiedossa olevaa käyttötapauksia. Ei tällä hetkellä näkyvillä tiedejatutkimus.fi:ssä.
          
   3. A3-muotoisen datasetin kirjaaminen
      1. Julkaisu https://dx.doi.org/10.4135/9781529607895 on data-artikkeli, mutta se on julkaistu ISBN:llisessä julkaisussa, eli sitä ei voida raportoida data-artikkelina nykyisten sääntöjen mukaan. Nykyisten sääntöjen mukaan data-artikkeleilla tulee olla ISSN. Pitäisikö tällaisille data-artikkeleille, jotka ilmestyneet ISBN:llisissä julkaisukanavissa eli ikään kuin kirjoissa, olla oma luokituksensa tiedonkeruussa? Onko tällaisia tullut vastaan muita?
      2. Todettu, että datan tuottamisen arvoa korostetaan. Olisi hyvä jos saisi eroteltua ja huomioitua myös tiedonkeruussa.
      3. JUFOssa katsottu, että tässä tapauksessa julkaisukanava (SAGE research methods) antaa kaikille tuotoksille DOI:n ja ISBN:n. JUFO-luokituksen käyttö ei sovi näille tapauksille. Jos datasettejä kirjataan julkaisupuolelle, kiinnitettävä huomioita kuinka julkaisutiedonkeruun kriteerit esim. vertaisarvioinnista täyttyvät. Pelkästään IBSN:n olemassaolo ei ole riittävä kriteeri siihen että julkaisualusta voidaan merkitä kirjana.
      4. Helsingin osajulkaisuissa tekijä ilmoittanut A3 julkaisuna, mutta ei vielä tarkistettu kirjastossa.
      5. Esimerkin tapausta ehdotettu kirjattavaksi aineistopuolelle.
      6. Kokoteksti: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/141745 . Todettu, että mahdollisesti vertautuisi paremmin ammatilliseen oppikirjaan. SAGE research methodsin katsottu olevan pikemminkin oppimateriaalikirjasto.
      7. Keskusteltu siitä että tärkeää että tutkijan meritoitumisen kannalta tärkeää, mutta toistaiseksi vastaavien tapausten kirjaamiselle ei ole selkeitä toimitatapoja, mikä on tuotoksen ja tutkijan kannalta harmillinen tilanne.
      8. Keskusteltu A1 tyyppiin kuuluvista data-artikkeleista.Esim.
         
         1. https://doi.org/10.1016/j.dib.2023.108898
         2. https://www.mdpi.com/journal/data, joista "Data Descriptor"-artikkelit niitä, joita ollaan ajateltu data-artikkeleiksi
      9. Ei päätöstä.
         1. Kyseinen tapaus nähtäisiin parhaiten kirjattavaksi ammatillisena julkaisuna (alustalla korostettu että suunnattu opiskelijoille), tai I-tyyppinä "Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja".
         2. Tampere ja Helsinki jatkavat tapauksesta keskustelua.
            
         3. Jatkoa varten tarvitaan selkeämmät ohjeet muiden kuin A1 ja B1 tyyppisten data-artikkeleiden kirjaamisesta.
         4. Linjaukset avoimista tutkimusmenetelmistä ja oppimateriaaleista ovat myöhemmin tulossa.
            
   4. OKM-julkaisutyypin näkyminen tilakoodilla 3 merkityillä julkaisuilla tiedejatutkimus.fi:ssä. 
      1. Esimerkiksi julkaisussa https://www.tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/0396355923 on julkaisutyyppi E1, mutta se on ilmoitettu tilakoodilla 3. Minkälaisia ajatuksia tästä herää, pitäisikö julkaisutyypin näkyä vai ei?
      2. Kysytty onko OKM:n julkaisutyyppi jäämässä kuitenkin pois kun attribuutteihin siirrytään, vastattu että ei.
      3. Kannatattu että tiedejatutkimus.fi:ssä ei näytettäisi julkaisutyyppiä julkaisun tarkemmassa näkymässä.
         1. Miten toimitaan suodattimien suhteen? Pitää poistaa myös suodatusnäkymästä. Muuten tulisi mukaan esim. visualisointeihin.
      4. Päätös: poistetaan kaikki julkaisutyyppiviittaukset tilakoodi 3 julkaisuilta tiedejatutkimus.fi:stä
   5. A4-konferenssijulkaisun määritelmän "postereista tehdyt artikkelit"
      1. Miten posterista tehty artikkeli eroaa muista A4-tyyppiin kelpaavista artikkeleista? Entä miten tällainen "posterista tehty artikkeli" soveltuu tiedonkeruun ohjeen kohtaan ”Vertaisarviointi konferenssijulkaisuissa tarkoittaa vertaisarviointia, joka on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.”? 
      2. Esim. julkaisun https://doi.org/10.1145/3517428.3550401 pdf-tiedostosta ei käy ilmi, että kyseessä on posteri, julkaisuna on kovin A4:n näköinen ja oloinen. Posteri-merkintä näkyy viitesivulla ja toki sisällysluettelossa. Onko tämä posterista tehty artikkeli vai pelkkä posteri?
      3. Julkaisun sivumäärä ei ole merkittävää, koska vaihtelee konferenssien ja tieteenalojen välillä. Joillakin aloilla konferenssijulkaisuiden yleinen esitystapa on posteri.
      4. Päätös: Posterista tehdyt artikkelit voivat joissakin tapauksissa kuulua tiedonkeruuseen.
   6. Posterien ja abstraktien toimittaminen Virtaan tilakoodilla 3
      1. Onko tähän jotain speksejä tai minimivaatimuksia toimitettaville tiedoille? Tarvitaanko esim. linkki julkaisuun tms.? Miten määritellään, kirjataanko julkaisu posterina/abstraktina vai kenties aktiviteettina?
      2. Työllistävät kirjastoissa melko paljon. Oulussa otettu uutena mukaan tiedonkeruuseen. Jyväskylässä viime syksystä, mutta ohjeistus ei vielä kovin tarkka.
      3. HY:stä posterit ja abstrakti ei siirry Virtaan ollenkaan. Julkaisutarkistuksissa omassa järjestelmässä ne tarkistetaan kevyesti, tärkeintä yleensä varmistaa että on sellainen joka ei kelpaa OKM-julkaisutyyppeihin. Tampereella toistaiseksi ollut vastaava linjaus.
      4. Keskusteltu siitä, onko tarpeen olla jossakin saatavilla olevina julkaisuina jotta voi kirjata julkaisupuolelle eikä aktiviteettina. Eli vaaditaanko aina pysyväosoiteteksti-kenttään linkki → ei linkkiä, koska voivat olla myös painettuja. Jotenkin tulisi kuitenkin rajata mitkä kuuluvat kirjattaviksi. Rinnakkaistallenne olisi usealle tapaukselle hyvä reitti saada pysyvästi, mutta kirjastoa työllistävä.
      5. Abstrakteja ja postereita tullut eniten VTT:lta, ei paikalla edustajaa kommentoimaan heidän linjausta.
      6. Päätös: Tarvitaan yhteiset linjaukset. Voitaisiin ainakin korostaa vaatimusta siitä että abstraktit ja posterit oltava jotenkin julkaistu, jotta voidaan kirjata. Lisätään selvennys tulevaan tutkijaohjeeseen.
         1. Tarvitaanko työryhmää miettimään asiaa, kuten aiemmissa kokouksissa keskuteltu? Ei.
5. Muut asiat
   1. Tasojen 2 ja 3 uudelleenarviointi on valmistunut,
      1. Koskee julkaisuja, jotka julkaistu 1.1.2023 jälkeen
         
      2. JUFOn seminaari tulossa 17.3. klo 9.30-14 Tieteiden talolla sekä Zoomissa, tarkempaa tietoa tulossa TSV:n sivuille.
   2. Taidejulkaisut-alatyöryhmän kokouksen 1.2.2023 muistio
      1. Taidejulkaisut-alatyöryhmälle perustettu oma postilista, liittyminen linkin https://postit.csc.fi/sympa/subscribe/taidejulkaisut kautta.
   3. TTV:ssä siirretään "kuuluu OKM:n tiedonkeruuseen" -tieto julkaisutyyppiä koskevaan osioon
   4. Virrassa ISBN-tunnukset joissakin tapauksissa tavutettu väärin, aiheuttaa sen että tiedejatutkimus.fi:ssä puuttuu jufo-tietoja. Koskee etenkin IEEE-julkaisuja.
      1. Ainakin ISBN-tunnukset jotka toimitetaan ilman tavutusta näyttäisivät menevän väärin, joten pyydetään toimittamaan tavutuksella.
      2. IEEE:n julkaisuille kannattaa ilmoittaa ISSN-tunnus.
6. Seuraava kokous
   1. Toukokuulle Doodle.
      
7. Kokouksen päättäminen 
   1. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.57
      

...