Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Opintojen sisältöön liittyvät käsitteetOKSAn määritelmä (jos olemassa)Digivisiossa käytetty määritelmä (jos tiedossa)Ryhmän määritelmäJatkokäsittelyynEsimerkkejä (esim. ammattinimikkeitä jos on)

Huomioita

Mitkä alla olevista termeistä ovat ajankohtaisia tässä vaiheessa (ts. mitä priorisoidaan)?

Tutkinnon osa

Tutkinnon osa = Korkeakouluissa ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa -käsitettä vastaa usein käsite opintokokonaisuus. Tietojärjestelmissä sekä ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia että korkeakoulujen opintokokonaisuuksia pidetään yhdentyyppisinä koulutuksina. Ammatillisesta koulutuksesta poiketen korkeakouluja koskevat säännökset eivät kuitenkaan määrittele käsitettä tutkinnon osa. Korkeakouluissa tutkinnon osalla voidaan siis tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa tutkintoa itseään pienempää osaa, eli käytännössä opintokokonaisuutta tai myös yksittäistä opintojaksoa.
  • Mikro, nano- ja pienet osaamiskokonaisuudet pitäisi kytkeä tähän
  • Tutkintoihin kuuluvat opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan asianomaisen yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaatimuksissa määriteltyjä opintoja. Niitä eivät ole opinnot, joita yliopisto erilaisin hyväksilukemismenettelyin voi tapauskohtaisesti sisällyttää tutkintoihinsa (OKM, Suorien tiedonkeruiden käsikirja)
  • Tutkinnon osa on opinto(?), jonka ko. korkeakoulun tutkinto-opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ilman hyväksilukumenettelyä.
OHA-foorumit, OHA-laki

Säännelty/ei säännelty koulutus

ei ole


Jotpa-laissa määritelty seuraavasti: 
  • Säänneltyä koulutusta ovat yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen;
  • Ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen;

→ Säännelty koulutus viedään VIRTAan.

Muut koulutukset ovat sääntelemätöntä (=MUKS) koulutusta, jotka viedään Jotpa-lain perusteella KOSKEEN


Formaali

ei ole

Formaali koulutustarjonta:

Sisältää tutkintokoulutuksen, avoimen korkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, tutkinnon osien, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä kv. korkeakoulujen tarjonnan. Formaalin koulutuksen tärkein piirre on siihen kuuluvien opintojen ECTS-mitoitus.


OHA-foorumeihin jalostettavaksi, vaikka Digivisiossa käsittelyssä

Non-formaali

ei ole

Non-formaali koulutustarjonta:

Non-formaali tarjonta koostuu non-formaalista koulutuksesta, jota tarjotaan oppijoille.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan non-formaaliin koulutukseen kuuluu kurssimuotoinen koulutus, joka ei johda tutkintoon ja josta esimerkkinä on mainittu ammatillinen täydennyskoulutus. Tähän kategoriaan kuuluu selkeimmin osaamistavoitteita sisältävä suunniteltu koulutus, joka on mitoitettu esimerkiksi tuntiperusteisesti, kuten korkeakoulujen täydennyskoulutukseen kuuluva koulutus.





Informaali

ei ole

Informaali tarjonta / itseopiskelun tarjonta:

Tarjonta, jota ei ole suunniteltu järjestettäväksi koulutukseksi tai opetukseksi mutta jonka voidaan arvioida olevan hyödyllistä oppijoiden itseopiskelun tueksi. Tarjonnan kohteita voivat olla erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, verkostot, tilat ja välineet, joita on mahdollista hyödyntää itseopiskelun tukena mutta joita ei ole suunniteltu ensisijaisesti oppimista varten ja jotka eivät sisällä järjestettyä opetusta.

Liittyy käsitteeseen itseopiskelu. Tilastokeskus: "Aikuiskoulutustutkimuksessa itseopiskeluksi lasketaan erikseen järjestetyn, muodollisen koulutuksen (formaalin ja non-formaalin) ulkopuolella tapahtuva uuden tiedon tai taidon opiskelu, joka voi olla varsin vapaamuotoista ja joka tapahtuu yksikseen, työtovereiden tai tuttavien kanssa. Opiskelun minimikestoksi vuoden aikana on asetettu 20 tuntia. Ns. satunnaisoppimista ei lueta mukaan itseopiskeluun."





Säädöspohjainen korkeakoulujen täydennyskoulutus


ei ole

Säädökset tähän

Esimerkkejä


Psykoterapeuttikoulutukset

Onko sama asia kuin pätevöitymiskoulutus?

Kyselyn vastauksissa puhuttiin pätevöitymiskoulutuksesta

Räätälöity

(täydennyskoulutukseen liittyen)

ei ole

Mikä olisi lavein määritelmä, joka hyväksytään?

Räätälöitykoulutus muokataan asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Olisi sisältöön perustuva määritelmä, ei toteutusjärjestelyihin?



  • Vaikka olisi tutkinnon osa, jos esimerkiksi järjestetään eri aikaan kuin tutkintokoulutukseen kuuluvana.
    • Kohderyhmä tällöin on kuitenkin eri kuin tutkintokoulutuksessa
    • Tuleeko huomioida opiskeluoikeus?
  • Saisiko OKM:stä ns. vastinparin/määritelmän tutkinnon osalle?
Pienet osaamiskokonaisuudetei ole (tulossa?)Osaamismerkit, osaamiskokokonaisuudet


Henkilöille, jotka haluavat

  • kehittää osaamistaan, mutta eivät halua suorittaa kokonaista koulutusohjelmaa
  • hankkia täydennys- tai uudelleenkoulutusta vastatakseen työmarkkinoiden tarpeisiin tai kehittyäkseen ammatillisesti työssään. 

Oppijan tunnistaminen

Korkeakoulut voi viedä opintohallintojärjestelmään haluamallaan periaatteella.

VIRTAn voi tuoda opiskeluoikeuksia, jossa henkilö on vahvasti tunnistettu



Vaaditaanko aina vahvaa tunnistautumista?

Oikeutettu etu: milloin oppija hyötyy vahvasta tunnistautumisesta

On korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuria, mitä tallennusalustoja teknisiä ratkaisuja on.

Tässä voi olla erilaisia linjauksia korkeakouluilla.


Opiskeluoikeus


Opiskeluoikeus = oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen. Yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädellään tutkintoon johtavia opiskeluoikeuksia. Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan opiskeluoikeuden määritelmä on siis yllä annettua suppeampi: opiskeluoikeudella tarkoitetaan nimenomaan oikeutta suorittaa tutkinto (ei oikeutta osallistua koulutukseen tai opetukseen)

Hallinnollinen rajaus, opintotorekisterinnäkökulmasta



Käsitteellinen ja hallinnollinen näkökulma

...