Page History

Prosessissa on kaksi vetosuuntaa; ensimmäinen painottuu jatkuvaan arviointiin ja monimuotoisempaan palautedialogiin opiskelijan kanssa. Osaamista arvioidaan useammin paitsi opettajan toimesta myös itse tai vertaisarvioinnin avulla. Toinen vetosuunta on kontrolli ja tekoälyn tuomat paineet. Tässä suunnassa on kehitetty hyviä pedagogisia ratkaisuja koronan myötä ja nyt tingitään niistä kontrollin vuoksi. Suuri toive on saada kontrolloitu BYOD tenttimisympäristö, jossa voidaan sallia opettajan määrittelemät materiaalit ja kieltää kaikki muu. 

Kun puhutaan osaamisen osoittamisesta, se tarkoittaa, että arviointi on oikeasti osaamisperusteista ja arvioinnin tarkoituksena on todella osaamisen arviointi. Edelleen arviointidiskurssissa käy ilmi, että arvioinnin tarkoitus onkin käytännössä esimerkiksi kontrolli tai sisältökeskeinen lähestymistapa oppimiseen, jolloin arvioinnin tavoite ei ole aina osaamisperustainen. Osaamisen osoittamista voi katsoa eri näkökulmista. Ensisijaisesti osaamisen osoittamista tulisi katsoa opiskelijan näkökulmasta ja silloin tulee varmistaa, että opiskelija ymmärtää mitä osaamisperustaisuus on ja että opiskelijalle opetetaan osaamisen tunnistamista, itsearviointia ja osaamisen sanoittamista. Korkeakoulun näkökulmasta on pedagogisen johtamisen keinon varmistettava, että osaamisen osoittamisen tavoitteet toteutuvat ruohonjuuritasolla ja että opettajilla on tarvittavaa osaamista arviointiin ja osaamisen osoittamiseen liittyen. Opettajalla on oltava myös työajan ja työkuorman näkökulmasta mahdollisuus toteuttaa arviointia osaamisperustaisesti. Opettajan näkökulmasta hänellä on oltava pedagogista osaamista ja tahtoa suunnitella ja toteuttaa opetusta osaamisperustaisesti. 

Osaamisen arvioinnissa ja osaamisen osoittamisessa pitäisi olla jo ja pitää siis olla 2026 mennessä kokonaisvaltainen, osaamisperustainen ja opiskelijalähtöinen lähestymistapa.  

Osaamisen osoittaminen (ei-valvottu) tulee muuttumaan yleistyvien tekoälytyökalujen myötä. Tässä vaiheessa on mahdotonta tietää, kuinka tekoälyn kehitys on edennyt vuoteen 2026 mennessä, mutta kehitystahti on nopea.

Opiskelun paikkariippumattomuus tulee kasvamaan entisestään vuoteen 2026 mennessä. Tenttejä ja muuta osaamisen osoittamista rakennettava niin, että ei-valvotusti tai etänä suorittava opiskelija hyötyisi mahdollisimman vähän ulkopuolisesta avusta. Soveltavaa osaamisen osoittamista on lisättävä.

Valvotun osaamisen osoittamisen ja -tunnistamisen sellaisilla ohjelmilla tai sellaisissa ympäristöissä (fyysinen tila), jossa opiskelija suorittaa soveltavan tentin tai muun tehtävän.

Skenaariota:

• Tekoälyn päällä tekoälyä – opiskelijoilla käytössä tehokkaat työkalut, jotka kykenevät tuottamaan artikkeleita, esseitä yms. -> Opetushenkilöstöllä käytössä tekoälytyökaluja, jolla tunnistaan opiskelijan tuotoksessa käytettyjä työkaluja
• Tällä hetkellä on haastavaa(=joskus mahdotonta) todentaa, onko tuotos autenttisesti opiskelijan omaa.
• Haamukirjoituspalvelut – Ostetaan essee, jonka toinen henkilö on tuottanut tekoälyllä ja räätälöinyt tuotoksen sopivaksi esimerkiksi kurssin sisällön mukaan. Tekstin alkuperää ja kirjoittajaa on vaikea tunnistaa.

Osaamisen osoittaminen tulee radikaalisesti muuttumaan, vaikkemme vielä tiedä miten.

Valvotun osaamisen osoittamisen arvioinnin tarve tulee kasvamaan erilaisten tekoälypalveluiden yleistymisen myötä. Suunta on yhdestä tentistä jatkuvaan arviointiin.

Tekoälyn rooli osaamisen arvioijana kasvaa.

Pohdimme asiaa laajemmin, paitsi osaaminen osoittamisen, myös osaamisen arvioinnin, tunnistamisen ja todentamisen näkökulmista.

Opiskelijan osaaminen arvioidaan enenevässä määrin valvotuilla olosuhteilla ja suullisilla kuulusteluilla. Tähän vaikuttaa mm. tekoälyn kehitys.  Tämä on osittain ristiriidassa opetuksen laajemman avaamisen kanssa, johon valvotut kuulustelut soveltuvat huonommin. Tarvitsemme yliopistotasolla yhteisen näkemyksen ja määrityksen sille, mitä osaamista voidaan ja toisaalta täytyy todentaa valvotusti.

Geneeristen taitojen arviointi nousee yhä tärkeämpään rooliin, mm. AI:n myötä.  Tämä tulisi näkyä myös arvioinnissa substanssiosaamisen arvioinnin rinnalla.

Muualla hankitun osaamisen tunnistamiseksi tarvitsemme yliopistolle ohjeistuksen ja käytännöt epämuodollisen osaamisen todentamiseksi, sekä selkeän hyväksiluvun prosessin. Näyttöön perustuvan osaamisen osoittamiseen (esim. vuorovaikutustaidot, harjoittelut, ammattiosaaminen) tarvitaan systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

Jatkossa suoritetaan tutkintoa tai opintojaksoja pienempiä kokonaisuuksia (mikrot). Mikrosuoritusten kirjaamiseen ja ylläpitoon tarvitaan omat käytäntönsä ja mahdollisesti järjestelmänsä opettajien ja opintohallinnon tueksi. Sisu on osaltaan ristiriidassa joustavan mikrokokonaisuuksien keräämisen kanssa (mikroista kerääntyvään opintosuoritukseen), koska Sisussa lähtökohtana on opintosuunnitelma, jonka perusteella ilmoittaudutaan opintokohteisiin ja joihin kirjatut suoritukset pitää sopia.

Työelämälähtöisyys yhdessä opintojen avaamisen kanssa vaikuttaa osaamistavoitteisiin. Ja nostaa esille kysymykset siitä, mikä on yliopistojen avoimen opetuksen tarjonnan rooli yhteiskunnassa. HY:ssä avataan yhä enemmän tutkinto-opetusta.

Tenttijöiden ja kuulusteluiden määrä lisääntyy ja monipuolistuu ei-tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ristiinopiskelun kasvu tuo omat haasteensa osaamisen arvioinnille.

Ylipäätänsä lisääntyy tarve arvioinnin ja oppimistavoitteiden läpinäkyvyyteen, yhtenäisiin arviointikriteereihin ja niiden tulkintaan kasvaa.

• entistä enemmän osaaminen osoitetaan monipuolisemmin oppimistehtävissä, projekteissa yms. Vähemmän ehkäpä tentteinä, vaikka niitäkin jonkin verran todennäköisesti edelleen järjestetään.
• virkamiesruotsin kirjalliset tentit säilynevät jatkossakin.
• tekoäly tuo varmasti muutoksia osaamisen osoittamiseen ja arviointiin

Teknologian hyödyntäminen osaamisen osoittamisessa lisääntyy. Nykyisten sähköisten arviointikäytäntöjen rinnalle nousee tekoälyn, virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden hyödyntäminen. Jatkuvan oppimisen painottumisen myötä työnantajat arvostavat tutkintotodistusten lisäksi entistä enemmän konkreettisia näyttöjä osaamisesta, kuten portfoliota tai projektinäytteitä. Tällaiset arviointitavat heijastavat todellisia työelämän tilanteita, joissa ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Esimerkiksi ryhmätentit ovat mielekäs tapa arvioida opiskelijoiden kykyä työskennellä yhteistyössä, kommunikoida tehokkaasti ja ratkaista ongelmia ryhmässä. Osaamisen osoittamisen painopiste siirtyy entistä enemmän tiedon toistamisesta kohti ongelmanratkaisua, luovuutta, tiimityötä ja muita työelämässä tarvittavia taitoja. Perinteisten tenttien ja kokeiden rinnalle nousevat myös simulaatiot, käytännön harjoitukset, pelillistetyt tehtävät, projektit ja työpaikalla tapahtuva oppiminen.  

Nousevat trendit osaamisen osoittamisessa

• tekoälyn hyödyntäminen
• teknologian laajempi käyttö
• konkreettiset näytöt ja projektityöt
• ryhmätentit

Edelleenkin tulee olemaan tenttimuotoisia osaamisen osoittamisen muotoja sekä tenttistudiolla, että etänä kotoa käsin. Osaamisen osoittamista tapahtuu hyväksilukujen yhteydessä näyttöinä, haastatteluina, kirjoitetussa/videoidussa muodossa, tenttinä. Opintojaksojen päättyessä erilaisin tehtävin ja tentein tai vastaavin keinoin. Tekoälyn hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia ja haastaa opettajia.

• Digitaalinen tunnistaminen: opiskelijoiden osaamisen osoittaminen tapahtuu entistä enemmän digitaalisin keinoin.
• Opiskelijat entistä enemmän mukana erilaisissa hankkeissa ja muissa projekteissa, jotka ovat lähempänä oikeaa työelämää.
• Tavat arvioida ja tukea opiskelijan osaamisen tasoa monipuolistuu digitaalisuuden myötä. (Tekoäly, analytiikka, data)
• Jatkuva/Joustavat oppimispolut kehittyvät, samaan tavoitteeseen pääsee useita eri reittejä.

Toivottavaa on, että se monipuolistuu ja vahvistuu niin, että meillä on käytössä erilaisia osaamisen osoittamisen tapoja. Prosesseista voisi tulla joustavampia niin, että kaikki opiskelijat eivät mene samassa vauhdissa (vaikka isot massat varmasti edelleen kuitenkin kulkevat myös ns. peruspolkua). Tähän liittyy myös aikaisemman osaamisen osoittaminen, jonka rooli tulee kasvamaan (liittyy jatkuvaan oppimiseen myös). Vaatii vielä lisäpohdintaa ja paljon työtä yliopisto-opetuksen parissa.

Osaamisen osoittamisen tavat monipuolistuvat ja toisaalta myös tarjotaan yksilöllisempiä vaihtoehtoja. Yhä enemmän on opiskelijoita, joilla on jo yksi tai useampi korkeakoulututkinto hankittu (mukana voi olla jopa tohtoreita), ovat työelämässä ja sieltä käsin hankkineet osaamista.  Osaamisen tunnustamisen tapoja tulee yhä enemmän. Olisi hyvä, että prosessissa pystyisi huomioimaan monimuotoiset osaamisen osoittamisen tavat monipuolisesti eri koulutusaloilla. Yhä enemmän on erityisen tuen opiskelijoita, joissa tulee huomioida erilaiset osaamisen osoittamisen tavat, mitkä mahdollistavat vahvuuksien hyödyntämisen.

Formaaleissa (valvotuissa) osaamisen osoittamisissa esim. korttikoulutukset (sertifikaatit, hygieniapassi, lääkelaskut jne) on edelleen omat säädöksensä ja näiden kohdalla huomioida sellaiset tavat, jotka kelpaavat viranomaiselle esim. missä tiloissa voidaan osaamista osoittaa, tarvitaanko arvioija paikanpäälle vai voidaanko hyödyntää teknologioita apuna?

Tekoälyratkaisut ja teknologian nopea kehittyminen haastavat ja myös tuovat uusia mahdollisuuksia.

Ristiinopiskelu ja paikkariippumattomuus kasvaa.

LAB-ammattikorkeakoulu

• prosessinaikainen osaamisen osoittaminen ja formatiivinen arviointi korostuu
• jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaaminen (sekä formaali ja non-formaali tarjonta)
• • oppijoiden heterogeenisyys, opiskelijaliikkuvuus
  • oppijalähtöiset opintopolut
  • ristiinvalittavat opinnot
  • työelämän ja työssäolevan oppijan osaamistarpeisiin vastaaminen

Lapin yliopistossa on käynnistynyt OPS-uudistus vuodelle 2024 kaikkien tiedekuntien osalta. Monipuolisuus osaamisen osoittamisessa eri tavoin on jo laajasti käytettävissä ja tulee kasvamaan edelleen. Koulutusalasta riippuen myös edelleen valvottu tentti tulee olemaan osaamisen osoittamisen keino. Yliopistossa laaditaan myös paraikaa ohjeistuksia tekoälyn käytöstä osana opetusta ja opiskelua sekä päivitetty plagiaatintunnistusjärjestelmä.

• LUT-korkeakoulujen strategia uudistetaan 2025, nämä kommentit perustuvat ajatelmiin
• kestoltaan pitkien ja lyhyiden tenttien suhde muuttuu, jatkuvan arvioinnin merkitys kasvaa
• tehtävien ja tenttien rakenna ja luonne muuttuvat tekoälyn myötä
• vanhan ajan pistarit tulevat takaisin uusissa vaatteissa niin päätteellä tehtävinä, kuin suullisina ratkaisuina
• omakonetenttien määrä kasvaa, on softana Exam tai Moodle
• pohdittiin eriytyvätkö tieteellinen kirjoittaminen ja käytäntö yhä enemmän toisistaan?
• osa tenteistä painottuu yhä voimakkaammin Examiin
• haastavuus lisääntyy erityisesti massakurssien osalta

Osaamisen osoittaminen ohjautuu kohti osaamisperusteista näyttöä eikä yksittäistä näyttöä (kuten EXAM tentti).

Osaamisen osoittaminen kehittyy osallistavaan, jatkuvaan näyttöön ja osaamisen yhä laajempaan tunnistamiseen.

Arvioinnissa tullaan siirtymään tulosten arvioinnista oppimisprosessin arviointiin. AHOToinnit yms. vastaavat tavat tulevat ainakin osittain syrjayttämään tenttimisen osaamisen tunnustamisena. Osaamista voi osoittaa enemmän muillakin tavoilla kuin kirjallisina tentteinä. Examia tarvitaan jatkossa lähinnä sellaisen osaamisen osoittamisessa, jossa annettavat näytöt ovat yksikäsitteisiä.

a) lisääntyy niin paljon, että nykyistä prosessia pitää uudistaa, ketteryyttä pitäisi saada lisää

b) pienempiä osaamisia (mikrotason osaaminen) ja niiden tunnustamista tullaan hakemaan enemmän

c) non-formaalia osaamista, ei täytä kriteerejä (esim. jatkuva oppiminen)

d) ei välttämättä tähdätäkään tutkintoon vaan ”hybridiosaamiseen”

Valvottu osaamisen osoittaminen ja muu osaamisen osoittaminen eriytyy jatkossa yhä enemmän. Eli ei-valvotusti sisältöjä tuotetaan yhä enemmän tekoälyavusteisesti: tekoäly luo esim. artikkelin pohjat syötettyjen pohjatietojen perusteella ja tätä pohjaa sitten muokataan omaksi tuotokseksi vähän samaan tapaan kuin moni nyt tekee kielikäännöksiä.

Koska esseitä voi tehdä tekoälyavusteisesti, perinteiset kotiesseet vähenevät ja korvautuvat muilla tavoilla tai sähköisessä tenttijärjestelmässä tehtävillä esseillä.

Ideaalitilanteessa pedagogisina ratkaisuina flippauksen kaltaiset menetelmät lisääntyvät, joissa osaamista osoitetaan eri tavoin opintojakson aikana ja lopputentin merkitys vähenee. Jatkuvaa arviointia on pystytty lisäämään opetukseen ja perinteisten lopputenttien määrää vähentämään. Jatkuvaa arviointia voidaan toteuttaa sähköisillä tenteillä tai muilla suoritustavoilla. Esim. lähtötasotestit ja viikkotehtävät sähköisessä tenttijärjstelmässä.

Keskitettyjen ja muidenkin paperitenttien määrää pyritään vähentämään. Opettajan näkökulmasta suosituin vaihtoehto paperitentille on varmasti valvottu sähköinen tentti, joka suoritetaan joustavasti sähköisessä tenttitilassa tai omakonetenttitilaisuudessa (rajoitettu omakonetentti, tenttipalveluiden organisoima ja valvoma). Muutosta tukee oppijalähtöisyys ja pyrkimys kustannustehokkuuteen. Lukiolaiset tekevät jo kaikki tentit sähköisesti niin korkeakouluissa tavoiteltava samaa. Toki huomioitava, että paperitentin voi korvata sähköisen tentin lisäksi myös jokin muu suoritustapa.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehdään kansallisella tasolla korkeakoulujen yhteistyönä. Myös opetusyhteistyön lisääntyminen. Esim. vaikutus osaamisen arviointiin, koska opettaja arvioikin toisen korkeakoulun opiskelijan osaamista.

Tenteissä yksilölliset järjestelyt lisääntyvät entisestään. Määriteltävä, mitä yksilöllisiä järjestelyitä korkeakoulu tarjoaa tentteihin.

2020-luvun megatrendit: Eurooppalaisella koulutusalueella on käynnissä jatkuvan oppimisen kehittämisohjelmia, jotka painottavat tutkintojen rinnalla matalan kynnyksen suoritusten, kuten micro credentiaalien, hyödyntämistä. Visio2030 on osa tätä kokonaisuutta, ja pyrkii mahdollistamaan myös suomalaisille tutkinto-opiskelijoille osaamisen ja suorituskertymien joustavan kartuttamisen erilaisissa konteksteissa. Tällöin, valinnanvapauksien kasvaessa, HOPS-tuen merkitys kasvaa, jotta koulutuksen koheesio säilyy.

Tenttien ja tutkielmien rinnalla esimerkiksi virtuaaliset simulaatiot, projektit ja portfoliot,

ja tukiälysovellukset mahdollistavat monipuolisemman osaamisen arvioinnin kirjallisten menetelmien rinnalla. Esimerkiksi suullisten tenttien ja ryhmätenttien potentiaalit saadaan uudella tavalla käyttöön, kun kuvan ja äänen transformaatio analysoitaviksi sisällöiksi vakiintuu. Tieteellisen ajattelun kehittymistä voidaan arvioida uusin menetelmin ja painotuksin.

Kun toiminnan paikkariippuvuus vähenee, tarvitaan sen vastapainoksi korostetun läpinäkyviä ja kontrolloituja tapoja todentaa osaamisen taso ja laatu. EXAM-tilat ja prosessit ovat hyödyllisiä alustoja myös uusille arviointimenettelyille. Teknologian kehitys saattaa johtaa formatiivisen arvioinnin yleistymiseen ja summatiivisen loppuarvioinnin valikoivampaan käyttöön. EXAMin kehitys voi reagoida kumpaankin trendiin. Se voi tukea esim. sosiaalisen vuorovaikutuksen hyödyntämistä osaamisen arvioinnissa.

Opettajan työssä painottuvat ohjaukselliset tavoitteet ja laadukkaan oppimisen varmistaminen.

Hyvä ohjaussuhde on lähtökohtaisesti henkilökohtainen - siis heikosti skaalautuva. Resurssiristiriidan ratkaisemiseksi tarvitaan opettajan rinnalle muita ohjaustoimintoja, kuten tekoälykkäitä kommentointityökaluja ja 24/7 tutorointia verkossa. Uudessa toimintaympäristössä korostuvat oppimisvalmiuksissa itsearviointitaidot, digitaalinen lähdekriittisyys ja uusien työmenetelmien omaksumiskyky. Seurannan ja tuen merkitys korostuvat, koska opiskelijoiden psykososiaaliset voimavarat ovat vähenemässä ja opiskelemaan tulevien lähtötason vaihtelu kasvamassa, kun opiskelijaksi pääsyn polut monipuolistuvat.

Näistä kehitysnäkymistä osa voi toteutua strategiakauden loppuun, vuoteen 2030:een mennessä. Vuodet 2023-2026 ovat vielä rajattujen kokeilujen murrosvaihetta.

Indikaatiot: Jo tunnistettuja joustavan opiskelun resursseja ovat ristiinopiskelun palvelut ja avoimen tarjonnan suoritusten tunnustaminen. Tutkintojen koheesion varmistamiseksi voi edelleen korostua tarve EXAM-tenttien kaltaisiin kontrolloituihin arviointijärjestelyihin. Tämä asettaa tarpeita erilaisten uusien suoritusmuotojen tuelle sähköisissä tenteissä.

Opetuksen tukihenkilöt tietävät, että kielimallityökalujen vyöry ja niiden vaikutusten yllättävyys ovat siirtäneet painopistettä etätehtävistä valvottuihin tenttisuorituksiin.
Tämä asetelma voi olla polarisoitumassa eri tieteenalojen välillä. Osan painottaessa jatkuvaa arviointia, jossa AI-välineet kuuluvat peruskalustoon, osa varmistaa tutkinnon formaalit osaamistavoitteet korostetun valvotuilla järjestelyillä. Kokonaisuutena EXAM-tenttimäärät ovat kasvaneet.

Onko EXAMin kehittäminen resursoinnin puolesta mahdollista? Ehkä on: Valtion tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. (https://okm.fi/-//10616/hallituksen-julkisen-talouden-suunnitelma-vuosille-2023-2026-linjauksia-suomen-tulevaisuuden-kestavan-kasvun-ja-turvallisuuden-takaamiseksi ).

Suuret kielimallit tuottavat tekstiä tasolla, jota on vaikea erottaa opiskelijan tuottamasta tekstistä. Uskomme, että EXAM- ja salitenttien kysyntä lisääntyy lähivuosina opintojaksoilla, joilla on tärkeää varmistaa oppijan oma henkilökohtainen osaaminen. Toisaalta arviointikohteetkin voivat muuttua tekoälyn myötä. Lopputuotoksen sijasta on arvioitava laajemmin oppimisprosessia. Opiskelijalta edellytetään esimerkiksi taitoa arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa tekstiä, tuottaa toimivia syötteitä tekoälylle sekä käyttää tekoälyä eettisesti. Osaamista ei kuitenkaan välttämättä tulevaisuudessa osoiteta aina opiskelijakohtaisesti, vaan esimerkiksi ryhmissä yhteisöllisesti. Lisäksi elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen vaatii uusia tapoja osoittaa osaamista.

Vid en del utbildningar kommer man nog att gå tillbaka till skriftliga tentamina alt. fortsätta examinera med hjälp av skriftliga tentamina, pga. ChatGPT (och motsvarande AI-verktyg).
Övervakad examination på tidpunkter läraren valt (tenter) behöver i sig inte vara något negativt så länge tentamensuppgifternas karaktär är sådana att det inte handlar enbart om att återge fakta. Och en sådan utveckling ser vi nog gällande tenter på många håll.

ChatGPT har också snabbt lett till att lärarna måste se över hurudana inlämningsuppgifter de ger. Här kommer det nog ännu att ske mycket förändringar och vi är endast i början av den processen.

AI/ChatGPT o.motsv. verktyg innebär ju att vi också måste se över vilken typs färdigheter vi behöver i framtiden och vad AI kan göra i stället. Detta är nog den stora utmaningen för de närmaste åren och leder då till förändringar i vad och hur vi ska examinera.

Idag har vi inte rätt att kräva att studenterna registrerar sig på ChatGPT, dvs. vi kan inte konstruera sådana examinationsuppgifter som kräver att studenterna använder verktyget, dvs. vi kan inte lära ut hur studenterna bäst utnyttjar ChatGPT (vi kan bara påpeka riskerna). Vi hopps alltså att motsv. funktioner blir tillgängliga i de programvaror som universitetet erbjuder studenterna så snart som möjligt!

Pga den alltmer heterogena gruppen av studenter så kan behovet av flexibel examination öka – men det kan också finnas behov att se över hur mycket individuell flexibilitet som universitetet och lärarkåren klarar av. – Däremot kommer säkert examinationsformerna att bli mer mångsidiga, dvs. långa skriftliga uppsatser minskar och i stället görs inlämningsuppgifter som audio- eller videofiler. Muntliga tentamina, som hittills har varit relativt ovanliga vid ÅA kan komma att öka, t.ex. som en kompletterande examinationsform till skriftliga uppgifter.

Frågan om formatet/längden på kandidatarbeten och pro gradu-arbeten kommer säkert också att aktualiseras – dvs. visar studenterna genom det format som idag används på sådan ”mognad” eller sådana färdigheter som behövs i framtiden utanför universiteten?

ÅA är med i Charm-EU-samarbete (https://www.charm-eu.eu/), som kan komma att påverka examinationen även i andra utbildningar än de som genomförs inom samarbetet.