Viranomaiset, tutkimuksen rahoittajat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä muut tutkimusta tekevät ja tukevat organisaatiot keräävät jatkuvasti huomattavia määriä metatietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Tietojakerätään hajautetusti useisiin paikkoihin, esimerkiksi: - Korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden järjestelmät
- OKM:n tiedonkeruut
- Tutkimusaineistoarkistot
- Tutkimusrahoittajien rekisterit
- Hankerekisterit
- Tieteellisten kustantajien palvelut
Toistaiseksi tiedot ovat olleet vaikeasti löydettävissä ja hyödynnettävissä eikä tietovarantojen sisältämiä metatietoja ole linkitetty toisiinsa. Tietoja tarvitseva joutuu etsimään niitä useasta eri paikasta, koska tarjolla ei ole yhtä yhteistä näkymää Suomessa tehtävään tutkimukseen, jossa tieto jäsentyisi helposti saatavilla oleviin ja ymmärrettäviin kokonaisuuksiin. Tiedon keräämiseen käytetään merkittävästi resursseja. Valtakunnallisella tasolla tietojen hyödyntäminen on toistaiseksi painottunut lähinnä niiden käyttöön rahanjaon kriteerinä sekä tutkimuksen arvioinnissa, ohjauksessa ja tilastoinnissa. Tutkijat käyttävät lukuisia sähköisiä palveluita, joihin niin ikään kootaan tietoa tutkimuksesta. Tällä hetkellä tutkijat kuitenkin edelleen joutuvat syöttämään samat tiedot esimerkiksi julkaisuistaan useisiin paikkoihin, kuten tutkimustietojärjestelmiin, julkaisuarkistoihin, CV-palveluihin, tutkimusrahoittajien järjestelmiin ja erilaisiin näkyvyyspalveluihin sekä mahdollisesti organisaatiota vaihtaessaan usean eri organisaation järjestelmiin. | 
