Aika: 5.10.2023 klo 12-14
Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/667471337
Kokousmerkintä:https://wiki.eduuni.fi/x/Jw7wFg
Tallenne:
...
https://kannu.csc.fi/s/EE4PrMfz28M3m3J
Asialista
- Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo - Asialistan hyväksyminen
Asialista hyväksyttiin - Edellisen kokouksen muistio
Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin - Käsiteltävät asiat
- Mihin julkaisutyyppiin tulisi raportoida vertaisarvioitu audio paper, https://seismograf.org/node/20094? (Itä-Suomi)
Kysymyksen jälkeen todettu että lehden toimitustyö merkitty TY:stä C2. Alunperin UEF oli harkinnut kirjaamista luokkaan i1, mutta toimitustyön kirjaaminen luokkaan C2 aiheutti pohtimaan tulisiko poikaset kirjata A1 luokkaan. Kanava on arvioitu jufossa, ja poikaset on vertaisarvioitu.
Ei todettu esteitä kirjata UEF:n julkaisuja A1.
Todettu, että yleisesti toimitustyön C2 ei automaattisesti tarkoita, että poikaset olisivat A1. - Kirjojen (ja kokoomateosartikkelien) raportoiminen early access/published online -vuoden mukaan. (Oulu)
- Julkaisun sivuilla näkyy First published vuotena 2023, kirjan alkusivuilla kuitenkin julkaisu- ja copyrightvuosi 2024. Voidaanko raportoida tuon verkkosivulla näkyvän vuoden mukaisesti? Esimerkkinä https://doi.org/10.4324/9781003091295-5. Onko tarpeen tarkentaa myös tiedonkeruun käsikirjan Julkaisuvuosi -kohtaa, jossa puhutaan vain tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista puhuttaessa julkaisun kirjaamisesta joko online first tai painetun version julkaisuvuoden mukaan?
Ei todettu esteitä kirjata myös kirjoja early access vuoden mukaan, ja todettu että näin on jo tähänkin asti joissain tapauksissa toimittu. Oltava kuitenkin jossakin jo saatavilla, ei vain tietoa tulevasta julkaisusta.
Käsikirjaan todettiin hyväksi tarkentaa että koskee myös kirjoja, koskee lausetta "Tieteelliset aikakauslehdet julkaisevat usein hyväksyttyjä ja vertaisarvioituja artikkeleita sähköisessä muodossa (online first, publish ahead of print, jne) ennen artikkelin sisältävän lehden julkaisua." Esimerkiksi niin että kirjoitetaan mutoon "Tieteelliset julkaisukanavat..."
- Julkaisun sivuilla näkyy First published vuotena 2023, kirjan alkusivuilla kuitenkin julkaisu- ja copyrightvuosi 2024. Voidaanko raportoida tuon verkkosivulla näkyvän vuoden mukaisesti? Esimerkkinä https://doi.org/10.4324/9781003091295-5. Onko tarpeen tarkentaa myös tiedonkeruun käsikirjan Julkaisuvuosi -kohtaa, jossa puhutaan vain tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista puhuttaessa julkaisun kirjaamisesta joko online first tai painetun version julkaisuvuoden mukaan?
- Avoimet oppimateriaalit julkaisutiedonkeruussa (Aalto)
- Oppimateriaalit mainittu julkaisutyypin I1-ohjeistuksessa, siellä sanotaan muun muassa näin:
- Luokkaan sisältyvät mm.: Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5).
- Luokkaan eivät sisälly:
Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt audiovisuaaliset opetusmateriaalit tai verkkoaineistot.
Yksittäiset opetusmateriaalit, jotka ovat osa laajempaa kokonaisuutta, esim. luentosarjan osa
Luento- ja webinaaritallenteet
Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot, joiden julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
Ohje- ja opastusvideot, esimerkiksi kirjastotietokannan hakuohje
- Kaikki oppimateriaalit eivät kuitenkaan ole audiovisuaalisia tai kuulu julkaisutyyppiluokkaan I1.
Olisiko kaikkien avointen oppimateriaalien hyvä olla samassa kategoriassa tutkimustietojärjestelmissä (sekä julkaisutiedonkeruussa)?
- Minkälaisia vaatimuksia avoimen tieteen seurannan kautta tulee avointen oppimateriaalien raportoimiseen? Näitä kuitenkin tarkoitus seurata myös avoimen tieteen seurannassa. Mistä tiedot otetaan tai miten ne löydetään, jos näitä eri paikoissa?
- Miten asia ratkaistu eri organisaatioissa?
- Miten avoimet oppimateriaalit näkyvät Tiedejatutkimus.fi-palvelussa?
- Nämä tärkeä tuoda esille tutkijan meritoitumisen näkökulmasta, Miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta voi meritoitua? | Avoin tiede
- Avointen oppimateriaalien kirjastoa (aoe.fi) on käsitelty aikaisemmissa kokouksissa: 28.11.2019, 11.5.2020, 8.6.2020, 19.8.2020
Mitä käytäntöjä eri organisaatioissa? Aallossa enimmäkseen projektin/hankkeen omilla verkkosivuilla olevia verkkosivuilla olevia oppimateriaaleja. Laureassa sama, mutta myös kirjautumisen vaativilla oppimisalustoilla. XAMK:issa ei huomioida julkaisupuolella oppimateriaaleja, jotka ovat erillisillä oppimisympäristöillä. Julkaisutiedonkeruuseen sopivat oppimateriaalit nähty jo nyt sopivan hyvin julkaisutiedonkeruun nykyisiin määritelmiin. JUY:ssä todettu että ne oppimateriaalit jotka eivät selvästi mene julkaisutiedonkeruuseen nykyisten määritelmien puitteissa kirjataan aktiviteetteina.
Keskusteltu siitä, onko meritoitumisen kannalta keskeistä saada julkaisupuolelle, vai voisiko myös huomioida muiden tutkimusaktiviteettien puolella. Todettu, että selkeä linjaus olisi tarpeen saada, jotta kirjaamiset eivät kasva hallitsemattomasti. Keskeistä myös huomioida, että oppimateriaalin tehtävä ei tuottaa uutta tietoa, mikä on julkaisutiedonkeruussa keskeistä - kommentoitu kuitenkin että oppimateriaalit saattavat myös olla tapa levittää esim. hankkeissa tuotettua uutta tietoa.
Kommentoitu, että nykyisessä aktiviteettiluokituksessa ei ole kovin hyvin huomioitu opetusansioita.
Linkittyminen tiedejatutkimus.fi:stä aoe.fi:n ollut jossakin vaiheessa esillä yhtenä mahdollisena kehityskohteena.
Päätetty, että yhteistä keskustelua avointen oppimateriaalien kirjaamisesta julkaisuna vs. aktiviteetteina ehdotetaan jatkettavaksi tutkimustietovarannon puolella, mahdollisesti tutkijat tiedot -työryhmän tai yhteisökokousten kautta. Puheenjohtaja laittaa asiasta viestiä eteenpäin.
- Oppimateriaalit mainittu julkaisutyypin I1-ohjeistuksessa, siellä sanotaan muun muassa näin:
- Mihin julkaisutyyppiin tulisi raportoida vertaisarvioitu audio paper, https://seismograf.org/node/20094? (Itä-Suomi)
- Miten avoimuus määritellään avoimissa oppimateriaaleissa? Mikäli materiaaliin pääsy vaatii rekisteröitymisen (joka mahdollista kaikille), katsotaanko julkaisu avoimeksi? (Laurea)
Avoimuuden ehtona: Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön. (https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=371307638#id-3.2.2Julkaisutiedonkeruu:K%C3%A4sitteetjam%C3%A4%C3%A4rittelyt2023-3.2.2.13Avoinsaatavuus). Täyttyykö tämä vaatimus, mikäli rekisteröityminen vaaditaan?
XAMK:issa ajateltu, että oppimisympäristöjä ei tulisi käyttää julkaisualustana, ja linjattu niin että oppimisalustalla olevat asiat ovat opetusmateriaaleja. Opetusmateriaaleille on oppimisympäristöissä määritelty kohtuullisen lyhyet elinkaaret, jolloin pysyvymmät oppimateriaalit on säilytettävä jollakin muulla alustala. Kommentoitu myös että rekisteröitymisen vaatiminen oppimateriaaleissa on ihan ymmärrettävää, mutta avoimeksi ilmoitetun julkaisun tulisi olla avoin myös tältä kannalta.
JUY:n ohjeistus: https://openscience.jyu.fi/fi/avoin-oppiminen/avoimet-oppimateriaalit/avoimet-oppimateriaalit-ohjeet
Kirjatumisen osalta: Kommentoitu, että eri palveluihin kirjautumisen vaatimista (ja tietojensa luovuttamista) ei olisi hyvä suositella, ja voisi harkita. TY:ssä ainakin linjattu, että konferenssiartikkeleiden tapauksessa ei hyväksytä julkaisutiedonkeruuseen jos vaatii kirjatumisen/rekisteröitymisen.
Kommentoitu, että opimateriaalien julkaisijaan kiinnitettävä huomiota - vertautuuko omakustanteisiin?
Päätetty, että ei katsota olevan avoin, jos vaatii kirjautumisen tai rekisteröitymisen. Lisätään tarkennus I-tyypin kohdalle käsikirjaan. - Sähköisessä muodossa olevat päivittyvät hakuteokset ja niihin tulevat (merkittävät) päivitykset (Tampereen yliopisto)
Kun hakuteokseen tulee muutoksia, niin voidaanko ne ilmoittaa tiedonkeruuseen? Kustantajan palvelusta ei välttämättä käy ilmi, mitä osaa hakuteoksesta ja missä laajuudessa on päivitetty, eli tieto tällaisista on saatu kirjoittajalta. Teoksen tiedoissa päivitys todetaan ainoastaan näin: ”Tämän teoksen viimeisin päivitys on tehty 1.5.2023.” Esimerkkiteos: https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/CAXBBXATJBCE#kohta:TULOVEROLAIN((20)KOMMENTAARI/piste:thP. Miten näihin tulisi suhtautua tiedonkeruussa? Mitä reunaehtoja mahdollisesti on? Miten määritellään "merkittävä" päivitys?
Tiedonkeruun ohjeessa näin: Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.
Hakuteoksesta ei välttämättä käy ilmi mitä kohtia on päivitetty, jolloin vaikea arvioida onko kyseessä merkittävä päivitys. Todettu, että kustantajan ilmoitukseen "merkittävästä" ei voi välttämättä luottaa, sillä kustantajan tavoitteena on myydä julkaisua.Ehdotettu kriteeriksi ISBN:n muuttumista, mutta kommentoitu, että kustantajilla tässä erilaisia käytäntöjä. ISBN voi muuttua myös jos uusi julkaisu vain tulee pitkällä viiveellä, tai kustantaja muuttuu. Pohdittu, miten vertailu uuden ja vanhan välillä voidaan kirjastoissa tehdä jos uusi versio on jyrännyt vanhan version.
"Merkittävän päivityksen" määritelmään ei todettu tarkennustarvetta, mutta todettu, että uusia painoksia on hyvä kirjata huolellisella taustatyöllä ja pienellä varauksella. Voidaanko raportoida julkaisu, jossa toisen organisaation tekijän nimi on unohtunut tekijälistasta? (Metropolia)
Puuttuneen tekijän lisäystä verkko-pdf:ään on pyydetty, mutta näin ei ole tapahtunut. Voiko tekijyyden todistaa jollain muulla tavalla poikkeustapauksena, vai pitääkö vain tylysti jättää hänet pois tekijöistä?
Todettu, että ei voida kirjata jos tekijän nimi puuttuu. Tutkija voi halutessaan olla yhteydessä TENK:iin.
SYKE:ssä todettu hieman samanlainen tapaus, mutta siten, että toisen organisaation tekijän affiliaatio jäänyt julkaisusta pois - todettu että affiliaation puuttuminen ei haittaa, voidaan todistaa muutoin. SYKE ja HY katsovat tapauksen yhteydessä.- Hyväksytäänkö julkaisutiedonkeruuseen (D1)-artikkelit, jotka tutkija on kirjoittanut toimiessaan ko. ammattilehden päätoimittajana? (Vaasan yliopisto)
Lehdellä ei ole toimituskuntaa, vaan päätoimittaja päättää lehteen hyväksyttävät artikkelit eli tässä tapauksessa hyväksyy itse omat artikkelinsa. Lehdellä on ulkopuolinen julkaisuja. Tiedonkeruun käsikirjassa on mainittu E1-julkaisujen kohdalla, että tiedonkeruuseen ei hyväksytä "Artikkeleita, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä." Päteekö tämä myös päätoimittajuuteen JA ammattilehtien artikkeleihin?
Ei tiedossa, saako päätoimittaja toimesta palkkaa. Merkitystä, onko ammattimainen toimittaja, vai onko roolissa asiantuntijuutensa myötä. JUY:ssä joskus merkitty vastaavia julkaisuja, mutta ei muistissa mikä toimituskunnan rooli on näissä on ollut. D1 toimituskunta olisi oltava. Vaasasta kyseisen tekijän julkaisuja ko. lehdestä on hyvätty aiemmin, kun ei vielä ollut päätoimittajan roolissa. Huomautettu, että näissäkin tapauksissa toimituskunta olisi oltava. Lehdellä on kuitenkin ISSN.
Affiliaation näkyminen tapauksissa epäselvää.
Asiaan ei tullut selkeää päätöstä, VY jatkaa asian selvittämistä huomioiden kokouksessa käydyn keskustelun. - Jufon uusi käyttöliittymä (Anna-Kaarina Linna, TSV)
Vapaaehtoisia testikäyttäjiä uuden hakukäyttöliittymän testaamiseksi ilmoittautunut Annalle. - Muut asiat
- Tutkijaohjeistuksen luonnos kommentoitavana, Julkaisutiedonkeruun ohje
tutkijoille LUONNOS - julkaisun tekijälle. Kommentteja tähän pyydetään pikaisesti, jotta ohje saadaan myös käännettyä.
Palautteita pyydetään 13.10. mennessä, esimerkiksi virta-julkaisutietopalvelu@csc.fi - 2023 julkaisutiedonkeruun käsikirja luonnosvaiheessa. Muutokset merkitty oranssilla
Tässä kokouksessa esiintulleet asiat lisätään vielä 2023 käsikirjaan. Ei muita muutoksia KOTA-seminaarissa esiteltyjen keskeisten muutosten jälkeen. Konferenssille ei tule merkitä ISSN-tunnusta, jota itse julkaisussa ei ole
Julkaisu https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/0397113222 on julkaistu konferenssissa IEEE Global Communications Conference. Itse julkaisussa ei mainita ISSN:a. Jufossa IEEE Global Communications Conference on kirjattu sarjana, jolla on ISSN-tunnus, https://jfp.csc.fi/en/web/haku/julkaisukanavahaku#!PublicationInformationView/id/82289. Koska itse julkaisussa ISSN-tunnusta ei ole, ei julkaisua voida myöskään yhdistää tuohon sarjaan. Kyseisen julkaisun jufo-tunnus määritellään siis kustantajan, eli IEEE:n mukaan.
- Julkaisutyyppien käännökset löytyvät Koodistot-sivulta, http://uri.suomi.fi/codelist/research/Julkaisutyyppiluokitus
- Käännöksiä päivitetty oppaaseen kesän aikana
Joissakin tapauksissa fi ja en versiot eroavat, esimerkiksi D3 EN-verisosta puuttuu kokonaan maininta että kyseessä on artikkeli. Oulu tehnyt koonnin eroista ja ehdotuksen päivityksistä, päätetty että päivitetään koodistopalveluun sen mukaan.
- Käännöksiä päivitetty oppaaseen kesän aikana
- julkaisun tekijälle. Kommentteja tähän pyydetään pikaisesti, jotta ohje saadaan myös käännettyä.
- Tulevia tapahtumia
- Seuraava kokous
Seuraava kokous marras-joulukuun vaihteeseen, Doodle kokousajoista lähetetään myöhemmin. - Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.54