Page History

Note: Päällekkäistä sisältöä.  Sama teksti kopioitu myös toiseen lukuun. Fokus. Tarvittava "mitä tietojohtaminen tarkoittaa". Kuva vanha ja on jo em. luvussa. Editoi. Mitä rooleja ja miten. Oman kuvan selkeytys ja sanoitus.  Kuvasta osa tähän viitekehykseksi?

Tietojohtaminen voidaan jaotella sekä tiedon johtamiseen että tiedolla johtamiseen. Ensin mainittu liittyy organisaation perustoimintaan, tiedon luontiin ja tietovirtojen hallintaan. Tiedon johtaminen koostuu arjen työssä tapahtuvasta datan tuotannosta, johon vaikuttavat mm. koulutuksen järjestäjän työnkuvat, prosessit, työnjohdon toiminta ja järjestelmien kirjausohjeet. Järjestelmiin tallennettu data tuotetaan tiedoksi suunniteltujen rakenteiden mukaisesti ja tätä tietoa käyttäjät prosessoivat ja havainnoivat. (Silander et al. 2022)

Tiedon johtaminen on selvästi tietojärjestelmäpainotteisempi kuin tiedolla johtaminen. Siihen liittyy datan kokoaminen, luokittelu, siirto ja varastointi sekä järjestelmät ja kirjauskäytännöt. (Leskelä et al. 2019) 

Tavoitteena on, että tiedon johtaminen ja sitä tukeva teknologia valjastetaan palvelemaan johtamista, jolloin siitä tulee olennainen osa tiedolla johtamista. Olennaista on, että tietojärjestelmiin kuuluvat tiedon tuottamisen lähdejärjestelmät ja tiedon raportointijärjestelmät muodostavat tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden suhteessa tieto-, raportointi- ja hyödyntämistarpeisiin. Tiedolla ohjautuvuus edellyttää, että tiedot on hallitusti ja turvallisesti varastoitu sopivassa ja selkeässä muodossa valmiiseen raportointiin ja analyyseihin. (Listenmaa 2023)

(Leskelä et al. 2019)

Tiedon johtamisen roolit ja osaaminen

Oppilaitoksissa tulisi määritellä rooleja myös tiedon johtamiseen ja datan hallintaan. Riippuen oppilaitoksen koosta ja resursseista. 

Tiedon hallinta, tuottaminen, jakaminen sekä koko tiedon jalostamisen prosessin hallinta ja kehittäminen edellyttävät usein uudentyyppisiä rooleja ja vastuita organisaatioissa. Yksittäisellä henkilöllä voi olla useita osaamisprofiileja, mutta tavallisesti tarvittavia osaamisprofiileja ovat:

• analytiikan sponsorin tai johtaja
• asiantuntija
• data-analyytikko tai data scientist
• visualisoinnin asiantuntija
• teknisempi osaaja tai data-arkkitehti

(Espoon kaupunki, 2018)

Erityisen tärkeä on tiedon omistajan rooli toiminnan puolella eli rooli, joka vastaa tietokokonaisuuksista (esim. Hoks-tieto), niiden laadusta ja hyödyntämisestä toiminnan prosesseissa. 

Alla on lueteltu erilaisia asiantuntija rooleja liittyen tiedon johtamiseen:

• Data steward / tiedon huolitsija: tyypillisesti liiketoimintayksikön edustaja, joka tuntee ko. toiminnon tietovirrat /-prosessit.
• Data owner / tiedon omistaja: liiketoimintayksikön edustaja, jolla on ns. business-vastuu tiedon käytöstä.
• Data admin / tiedon hallinnoija: yleensä ICT-organisaation edustaja, joka on vastuussa tietokannoista.
• Business analyst / analyytikko: liiketoimintayksikön edustaja, joka tuntee ko. toiminnon tiedon arvon, suhteet ja erityisesti riippuvuudet. Tilastotieteen osaaja, joka osaa dataa analysoimalla luoda lisätietoa ja kasvattaa tietämystä.
• Data architect / tietoarkkitehti: tyypillisesti ICT-organisaation edustaja, koska tietoarkkitehtuurityöllä on riippuvuutta myös muuhun ICT-arkkitehtuuriin, mutta voi olla myös liiketoimintayksikön edustaja.
• Data governance officer / tiedonhallintaupseeri: hallinnoi tiedon ”governancetoimintoja”: esim. hallinnolliset prosessit, palaverit, vastuut.
• Data governance lead: tyypillisesti liiketoimintayksikön edustaja ja rooli, joka kantaa vastuun siitä, että tietojohtamisen prosessi toimii.

(Silander et al. 2022)

(Espoon kaupunki, 2018)