-
Tämä on asiakirja, johon toivotaan päivityksiä lukijoilta. Mikäli oikeutesi eivät riitä sivun muokkaamiseen, voit jättää muokkausehdotuksesi kommentti-kenttään sivun alalaidassa.
Johdanto
Tässä päivittyvässä selvityksessä on luotu katsaus siihen, miten muut maat ovat järjestäneet tutkimusta koskevan tiedon keruun. Tutkimusta koskeva tieto voi olla tietoa julkaisuista (artikkelien kirjoittajatiedot), tutkimusaineistoista (kuvailutiedot), tutkijoista tai tutkimushankkeista.
Tutkimusta koskevaa tietoa kerätään organisaatiotasolla esimerkiksi yliopistoissa, alueellisella tasolla, kuten Katalonia tai kansallisella tasolla. Usein kuitenkin kansallisella tasolla kerätty tieto on kopioitu ja koostettu organisaatiotiedoista. Esille on nostettu mahdollisuus käyttää kansallisia tutkimustietovarantoja Euroopan tiedepolitiikan kehittämiseen, jolloin kansallisten tutkimustietovarantojen kehityksen seuraaminen ja koordinointi osoittautuu tärkeäksi. Kuitenkin vielä jokainen kansallinen tutkimustietovaranto on riippuvainen maan politiikasta, organisaatioiden välisen yhteistyön tasosta, tutkimuksen rahoittajista ja eri alojen asiantuntijuudesta (Sivertsen, Gunnar: Data Intergration in Scandinavia. Scientometrics (2016) 106:849-855).
Useimmissa Euroopan maissa tutkimusorganisaatioiden rahoitus on ainakin osittain sidottu tutkimuksen tuotoksiin. Tämä luo kannustimen kerätä järjestelmällisesti standardoituja dataa organisaatiotasolla. Tunnetuin esimerkki on Ison-Britannian Research Excellence Framework, jossa organisaation rahoitus perustuu tutkimuksen laadun arvioinnille. Sivertsenin mukaan Tsekin tasavalta ja Ruotsi harkitsevat vastaavanlaista mallia. Yleensä kuitenkin evaluaation sijasta arvio perustuu muutamaan indikaattoriin, esimerkiksi bibliografisiin tietoihin, ulkoista rahoitusosuutta kuvaaviin indikaattoreihin, väitöskirjojen määrään ja opetukseen. Näin on tällä hetkellä Skandinaviassa. (Sivertsen 2016 s. 850)
Sivertsen esittää, että tässä ns. Skandinavian mallissa on kolme komponenttia:
kansallisella tasolla on käytössä bibliografinen tietokanta, jossa on varmistettavissa (structured, verifiable and validated) olevat tiedot kaikkien tieteenalojen vertaisarvioiduista julkaisuista
julkaisujen vertailuindikaattori, jolla saadaan eri tieteenalojen traditioita edustavat julkaisut vertailukelpoisiksi (ns. julkaisufoorumiluokitus)
tuotoksiin perustuva rahoitusmalli, joka allokoi osan rahoituksesta kahden yllämainitun tekijän avulla organisaatioille
Kansallisella tasolla tämä julkaisutietovaranto on toimiva Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Alueellisesti se toimii Portugalissa ja Belgiassa, paikallisesti se on käytössä Ruotsin yliopistoissa.
Tapaustutkimus - kansallisten tutkimustietovarantojen kehitys muualla
Tutkimuksia tai selvityksiä muista kuin julkaisutietovarannoista on toistaiseksi todella vähän. Teimme tapaustutkimuksen, jossa selvitimme mitä tietoa tutkimuksesta kerätään muualla kansalliselle tasolle, mistä lähteistä tietoa kerätään, miten tietoa kerätään, missä tietoa hyödynnetään ja ovatko tiedot selailtavissa julkisessa portaalissa Tähän selvitykseen valittiin seitsemän valtioita ja yksi alueellinen kohde, Katalonia. Ruotsi, Norja ja Tanska otettiin mukaan lähinaapureina, ja laajemmin Eurooppaa edustavat Italia, Portugali, Alankomaat ja Kreikka. Kanada valittiin Euroopan ulkopuolisena valtiona mukaan.Tavoitteena on tarjota katsaus kansallisten tutkimustietovarantojen kehityksen nykyvaiheeseen.
Yhteenveto
Julkisilta verkkosivuilta kerättyjen tietojen perusteella voidaan sanoa, että yhteistä valtakunnallisessa tarkastelussa mukana olleille tietovarannoille on kehitys kohti kattavampaa kokonaisuutta, jopa Euroopan laajuista järjestelmää. Hajonta tällä kehityspolulla on kuitenkin suuri. Pisimmällä ovat Norja ja Kreikka, jotka ovat integroineet useammasta lähteestä peräisin olevat tiedot yhteen portaaliin. Käytössä on useita erilaisia teknisiä ja hallinnollisia ratkaisuja, jolloin mahdollisuudet kansainväliseen vertailu- tai benchmark-tutkimukseen ovat heikot (ks. myös Silvertsen 2016 s. 852).
Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto tarkastelluista tietovarannoista.
Taulukko 1. Yhteenveto siitä, mitä tietoja Ruotsi, Norja, Tanska, Katalonia, Italia, Alankomaat, Kreikka ja Kanada keräävät omiin alueellisiin tai valtakunnallisiin tietovarantoihin.
Ruotsi | Norja | Tanska | Katalonia | Italia | Alankomaat | Kreikka | Kanada | |
Portaali | ||||||||
Mitä tietoa kerätään? | ||||||||
Julkaisut | x | x | x | x | x | x | ||
Tutkimusaineistot | x | x | ||||||
Tutkimushankkeet | x | x | x | x | x | |||
Tutkijat | x | x | x | x | x | |||
Tutkimusinfrastruktuurit | ||||||||
Muuta | x | |||||||
Mistä tietoa kerätään? | ||||||||
Yliopistot/laitokset/rahoittajat | x | x | x | x | x | |||
CRIS-järjestelmät | x | x | x | x | x | |||
Julkaisu- tai aineistoarkistot | x | |||||||
Muualta | x | |||||||
Miten tietoa käytetään? | ||||||||
Yliopistojen rahoitus/tutkimukset arviointi/tiedepolitiikka | x | |||||||
Tiedonvälitys tutkimuksesta | x | x | x | x | x | |||
Tutkijan sähköiset palvelut | x | |||||||
Muu |
Maittainen esittely
Alle on kerätty tietoa eri maiden (mukaanlukien tapatustutkimuksessa esitellyt Ruotsi, Norja, Tanska, Katalonia, Italia, Alankomaat, Kreikka ja Kanada) tutkimustiedon keruun järjestelmistä.
| Table of Contents | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Alankomaat
Alankomaissa on vahva julkaisuarkistokulttuuri, kaikissa yliopistoissa on oma julkasuarkisto. NARCIS kerää julkaisutietoja kaikista Alankomaiden yliopistoista, KNAW:sta (Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences), NWO:sta (Netherlands Organization for Scientific Research) ja muutamasta tutkimuslaitoksesta. Tietoja tutkimusaineistoista kerätään muutamasta arkistosta, samoin kuvauksia tutkimushankkeista, tutkijoista ja tutkimusorganisaatioista. Tiedot tutkijoista ja organisaatioista kerätään CRIS-tietokannoista, mutta tutkija voi itse päivittää omaa sivuaan kirjautumalla sisään. Pilotissa tutkijat linkittivät itse omia julkaisujaan ja tutkimushankkeita keskenään (ns. enhanced publications), mutta näitä ei enää oikeastaan tehdä.
Narcisin verkkosivuilla on teksti:
Terms of use
Re-using information
Downloading of the information in NARCIS, or copying it in any other fashion, is permitted. One exception applies to this regulation. Re-use of information in the sections "Persons" and "Organizations" is restricted. Due to contractual and legal reasons information on persons and organizations presented in these sections may not be crawled, or copied in any other fashion. Re-use of information in the sections "Persons" and "Organizations" is allowed solely and in very small measure for personal exercise, study or use.
Harvesting information
Harvesting the information in NARCIS is permitted only after registration. A restriction regarding the use of information in the sections "Persons" or "Organizations" is applicable. You may register by submitting a filled out online form to DANS. Following your registration you will remain informed of changes and other important information. Should you have any questions, please contact the functional manager at narcis@dans.knaw.nl. When presenting, displaying or publishing the harvested data you are requested to place the following notice:
"This information has been collected from NARCIS, a service of DANS (Data Archiving and Networked Services). DANS is an institute of KNAW and NWO".
It is required to contact the functional manager of NARCIS at narcis@dans.knaw.nlto discuss possibilities regarding the use of information in the sections "Persons" or "Organizations".
Lähteet:
Hanna-Mari Puuskan ja John Dooven sähköpostikeskustelu syksyllä 2016
https://wiki.surfnet.nl/display/standards/Application+Profiles
Argentiina
Sistema de Información de Ciencia y Tecnología Argentino (SiCyTAR) eli Argentiinan kansallinen tutkimus ja teknologiajärjestelmä. Aloitettu vuonna 2004. Kerää tietoa tutkijoista, kehityshankkeista ja niiden infrasta, innovaatioprojekteista, tutkimustuloksista, tutkimusorganisaatioista. Julkisesti rahoitettu.
Lähde:
Belgia
Vlaams Academisch Bibliografisch Bestand voor de Sociale en Humane Wetenschappen (VABB-SHW), Flaamin alueen kansallinen tietokanta yhteiskuntatieteelliselle ja humanistiselle tutkimusjulkaisuille, tieto yliopistoista. Päivitetään kerran vuodessa. Ei tietoa, miten henkilötietoja käsitellään. Kolme institutionaalista tietokantaa.
FRIS Research Portal, Flaamin alueen kansallinen tutkimustietoportaali. Tietoa julkaisuista, projekteista, tutkimusorganisaatioista, tutkijoista ja erikoisosaamisesta.
Lähde:
Brasilia
Alkuvaiheessa oleva projekti, jossa Brasiliaan yritetään rakentaa Virran kaltaista järjestelmä. Tietoja on tarkoitus käyttää tutkimuksen laadun arvionnissa, rahanjaossa ja ilmeisesti tutkijakoulupaikkojen haussa. Tavoitteena olevassa tietovarannossa olisi siten julkaisutiedot (VIRTA-julkaisut) ja opintosuoritustiedot (VIRTA-opintotietopalvelu). Kaiken muun lisäksi ongelmana on myös Brasilian koko. Järjestelmään tulisi noin 100-140 yliopiston tiedot.
Lähde:
Walter Rydman, keskustelut Brasilian edustajien kanssa CASRAIReconnect17UK-tapaamisessa keväällä 2017)
Brasiliassa toimii myös Lattes platform, julkisesti rahoitettu tutkimustietoportaali, jossa tietoja mm. julkaisuista, tutkijoiden cv:t, projektit, instituutiot, tutkimusyksiköistä ja tutkimusyhteistyöstä.
Lähde:
Chile
Observatorio de Ciencia, Tecnología, Innovación y Emprendimiento (Observatorio CTIE), Chilen kansallinen tiede-, teknologia-, innovaatio- ja yritystietovaranto. Tietoa julkaisuista, rahoituksesta, tutkimus- ja kehityshankkeista sekä innovaatioista. Aloitettu vuonna 2016, osin vielä keskeneräinen.
Lähde:
Espanja
Espanjassa tutkimustiedon kerääminen järjestetty alueittain (huom. Katalonian tutkimustietokanta listattu erikseen, näe alla). Andalusian itsehallintoalueen Sistema de informacion cientifica de Andalusia (SICA), eli Andalusian tieteellisen tiedon informaatiojärjestelmä, on persutettu vuonna 1992. Kerää tietoa Julkaisuista, tutkijoista, tutkimusorganisaatioista sekä tutkijoiden cv:t. Portaalin tietojen selaileminen vaatii kirjautumista, ja englanninkielistä informaatiota tarjolla niukasti. Palvelu on ilmeisesti maksullinen.
Tutkimusorganisaation ylläpitämä organisaatiotason tietokanta, jonne rajoitettu pääsy. (ConCiencia)
Irlanti
Tietoa kerätään vain open access -julkaisuista RIAN.ie -palveluun. Sisältää selkeät käyttöehdot, materiaalien käyttö ja lataaminen sekä materiaalien metadatan käyttö sallittu ainoastaan ei-kaupalliseen yksityiskäyttöön.
Lähde:
Islanti
Tutkimusinstituutioiden vertaisarvioitujen, avoimien julkaisujen tietovaranto Opin Visindi in Iceland. Edistää Islantilaisten tutkimusten saatavuutta. Tietojen haku tutkijan, julkaisuajankohdan, tiedeyhteisöjen, otsikkojen, aiheiden tai tutkimusalojen perusteella.
Lähde:
Iso-Britannia
Research Impact Assessment Platform (Researchfish). Yksityisen yrityksen ylläpitämä tietojärjestelmä, johon kaikki brittiyliopistot raportoivat tutkimustuotoksensa ja jossa tutkijat (PI) yhdistävät rahoitusmyönnöt tuotoksiinsa. REF ja kaikki tutkimusvaltuustot käyttävät. Käyttäjien kannalta järjestelmä on hyvin maltillisesti hinnoiteltu ja omistajuus säilyy käyttäjillä. Toisaalta järjestelmä on tutkijalle työläs, sillä automatioota eri järjestelmien välillä ei ole toistaiseksi kehitetty riittävästi.
Palvelussa tutkija kytkee itse oikeat julkaisut rahoituspäätöksiin. Palvelua on kehitetty pilottien kautta, joiden johdosta tällä hetkellä suorasiirtona CRISeistä tulevat tiedot ovat kasvussa. CRIS-siirtojen edellytyksenä on laadukas ja yhtenäinen metadata. Tärkeää tässä järjestelmässä on, että yliopisto pystyy liittämään uniikit tunnisteet julkaisuille, tekijälle sekä rahoituspäätöksille tai rahoittajille. Avoimuustiedot Researchfish pyrkii kalastamaan muista järjestelmistä (=yliopistojen julkaisuvarannoista), joka vähentää tutkijoiden raportointitarvetta.
RFish käyttää onnistumisensa mittarointiin mm. sitä kuinka paljon ovat onnistuneet säästämään tutkijoiden aikaa raportoinnissa. Tavoitteena on vähentää tätä aikaa vuosi vuodelta.
Brittiläiset rahoittajat pitävät erittäin tärkeänä sitä, että tieto heidän rahoillaan tehdystä tutkimuksesta leviää nopeasti ja mahdollisimman laajalle. Researchfish vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.
Tekeillä myös Gateway to Research -tietovaranto, joka kerää tietoa tutkimusrahoituksesta.
Lähteet:
Walter Rydman, CASRAIReconnect17UK-tapaaminen kevät 2017
Israel
Database of Publications in the Social Sciences and Education ja Index to Hebrew Periodicals perustettu jo vuosina 1977 ja 1978. Hebrew Periodicals rahoittaa toimintaansa tilausmaksuin.
Lähde:
https://www.szold.org.il/he/?CategoryID=156&ArticleID=686&sng=1
Italia
Italian tilanne vaikuttaa sekavalta, mutta kehittyvältä. Yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla (54 kpl) on ollut ja on käytössään omia DSpace-pohjaisia CRIS-järjestelmiä, mutta CINECA on kehittämässä yhtenäistä CRIS-järjestelmää nimeltään IRIS. IRIS on myös DSpace-pohjainen, käyttöliittymää ei kuitenkaan löytynyt. Ei tietoa, ovat tiedot saatavissa avoimen rajapinnan kautta tai miten henkilötietoja käsitellään.
Lisätietoja IRIS-järjestelmästä:https://www.cineca.it/sites/default/files/IRIS_Cineca_EN.pdf
Lähde:
Japani
The Cross-ministerial Research and Development Management System (e-Rad) on kansallinen tutkimustietovaranto, jossa on tietoa tutkimusprojekteista, tutkijoista, tutkimustuloksista ja tutkimusorganisaatioista. Tavoitteena hallinnollisen työn järkeistäminen ja tutkimustiedon saatavuuden selkeyttäminen sekä tehokkaampi hyödyntäminen. Toiminnassa vuodesta 2008 lähtien.
Lähde:
Kanada
Canadian Research Information System (CRIS). Kanadalla on kansallinen CRIS, jossa yksinkertaisen käyttöliittymän kautta voi hakea tietoja tieteenalalla, tutkijan nimellä, maantieteellisellä alueella (myös ulkomaat), myönnetyllä rahoituksella tai rahoittajan nimellä. Haun tuloksena saa taulukon, jossa on lueteltu vastuullinen tutkija, työnantaja, rahoittaja, rahoituksen laatu, hankkeen nimi ja kesto sekä rahoituksen määrä. Lisäksi hankkeesta saa auki yksityiskohtaisemman kortin, jossa on muun muassa avainsanat ja abstrakti. Lisäksi käyttöliittymän kautta saa haettua erilaista tilastotietoa.
Lähde:
http://webapps.cihr-irsc.gc.ca/cris/search
Katalonia
Saman organisaationrakenteen alle on yhdistetty Katalonian yliopistojen (10 kpl) supertietokonekeskus, julkiset hankinnat, hallinto ja tutkimusportaali. Tutkimusportaalin tavoite on esittää ja levittää yhdestä pisteestä katalonialaisissa yliopistoissa tehtyä tutkimusta, julkaistuja tekstejä, tietoa tutkijoista, tutkimusryhmistä ja -hankkeista. Portaalin alalaidasta löytyy teksti Legal Note, jonka alla todetaan: "All contents, including text, images and any other material, are property of CSUC or of someone else who have authorized the use of them. The reuse of materials is authorized only in those where content is expressly through licensing conditions that establish specific use. The reproduction, commercialization, public dissemination or total or partial transformation of these contents must be authorized by CSUC in writing".
Lähteet:
http://www.csuc.cat/en/research/portal-de-la-recerca-de-les-universitats-de-catalunya
http://www.slideshare.net/CSUC_info/1411-eurocris-csuc
http://www.slideshare.net/CSUC_info/the-catalan-research-portal-ready-to-go )
Kiina
Subject Knowledge Enviroment (SKE). Kiinan kansallisen akatemian tiedekirjaston omistama tietovaranto, jossa tietoa julkaisuista, viittauksista, tutkijoista, tutkimusprojekteista, tapahtumista sekä fasiliteeteista. Käytetään tutkimusprojektien arvointiin ja seuraamiseen. Aloitettu vuonna 2008.
Lisätietoja: Song, Wen (2011). Subject Knowledge Environment: Service for Science Communication. National Science Library of CAS. (Saatavilla osoitteessair.las.ac.cn/bitstream/12502/8859/1/20110806SKE.pdf)
Etelä-Korea
Korea Institute of Science & Technology Evaluation and Planning KISTEP Knowledge Base (K2Base). Dataa tutkimus- ja kehityshankkeista ja niiden budjesteista, tilastoinneista, arvionneista, kansallisista tiede- ja teknologiahankkeista, julkaisuista, ja datavarannoista. Tavoitteena trendien analysointi, tietoperustaisen politiikan tukeminen, tietelliisen tutkimuksen yhteiskunnalisen merkityksen esilletuominen jne. Perustettu vuonna 2008.
Lähde:
http://www.k2base.re.kr/en/index.do
Kreikka
National Information System for Research and Technology (NISRT). Kreikalla on kansallinen tutkimustietovaranto, jonne kerätään tietoja tutkimuslaitoksien ja yliopistojen CRIS-järjestelmistä. Kansallista CRISiä kehittää National Documentation Centre (kansallinen arkisto) ja se perustuu avoimen lähdekoodin alustalle. CRIS on keskitetty standardoitu tapa välittää tietoa Kreikan tutkimuksesta. Järjestelmään kerätään tietoa tutkimustuloksista (julkaisut, patentit, tutkimusaineistot ja palvelut) sekä tiedon lähteistä (tutkijat, organisaatiot, rahoitetut hankkeet, e-infrastruktuurit). Tutkimustietovaranto on toteutettu EU:n tuella, joten näkökulma on selvästi kansallista varantoa laajempi. Lähes kaikki sivut ja tiedot ovat tarjolla englanniksi.
Aineiston kerää National Documentation Centre ja materiaalia tarjotaan verkkosivujen kautta: joko metatiedot ja/tai varsinaiset asiakirjat. Päivitetään kerran vuodessa.
Osiossa Digital Repositories on mm. 28 000 väitöskirjaa ja pääsyn eri tutkimuslaitosten tietokantoihin, osiossa E-publishing on mm. e-kirjoja, artikkeleita, konferenssiesitelmiä. Tietoja voi selailla avoimen verkkoliittymän kautta tieteenaloittain, tekijöittäin tai julkaisijoittain. Tiedot tulevat automaattisesti julkaisijoiden tietokannoista yhdistettyyn tietokantaan. Lisäksi on osiot Digital Libraries, Interactive Culture ja Research Indicators. Saman kansallisen arkiston tarjoaman sateenvarjo-varannon alla on lisäksi arkiston tarjoamia SaaS-palveluja.
Terms of Use sisältää seuraavaa tietoa: "The content of the site www.epset.gr is licensed under a Creative Commons Greece 3.0 license. According to this license, you may copy, distribute, transmit and adapt the work on condition that you do not use this work for commercial purposes and you give credit to EKT/NHRF. For specific information and the full legal code of this license visit http://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/gr/deed.en. For any other use of the content you should obtain EKT/NHRF’s and/or the author’s permission."
Lähteet:
www.epset.gr/en/Nisrt/About-Nisrt
www.epset.gr/en/Digital-Content/Research-Indicators/cris
Kroatia
Croatian Scientific Bibliography (CROSBI), eli Kroatian tieeteellinen julkaisutietokanta, on perustettu jo vuonna 1997.
Tutkijat vievät itse tietonsa tietokantaan vaikka päivittäin. Tietokannassa on tiedot yli 500 000 julkaisusta ja näistä koko teksti on saatavilla yli 51 000 julkaisusta. Tarkoituksena lisätä tietoisuutta tieteen tuloksista, lisätä tulosten vaikutusta tiedeyhteisön sisällä ja säilöä tietoa tuleville sukupolvile
Vuosina 2004 -2006 Kroatiassa tehtiin uusi kansallinen portaali avoimen julkaisun edistämiselle, Portal of Scientific Journals of Croatia (HRČAK). HRČAK tukee ORCID:n käyttöä. Yli 180 000 artikkelia, joista suurimmasta osasta myös koko teksti saatavilla. Tukee XLM -merkintäkieltä. .
Kroatissa tekeillä myös uusi kansallinen, digitaalinen tietojärjestelmä Digital Acedemic Archivesand Repositories (DABAR). Tietoa tutkimuslaitoksista, tutkijoista, julkaisuista, väitöksistä ja pro gradu tutkielmista, tutkijavierailuista, esitelmistä, kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä, tutkimusdatasta. Hanke on käynnissä vuosina 2014-2021.
Lähteet:
www.bib.irb.hr/index.html?lang=EN
Celjak, Draženko (2017). DABAR & HRČAK: Croatian Academic and Research Repository Infrastructure. Incentives and Rewards to engage with Open Science activities. SRCE - University of Zagreb, University Computing Centre.
Latvia
Nacionālā zinātniskās darbības informācijas sistēma (NZDIS). Tietoa tutkimusorganisaatioista, tutkimushenkilökunnasta, tutkimusaktiviteeteista sekä tutkimustuloksista. Sivustolla vain vähän tietoa englanniksi.
Kehitteillä kansallinen tietokanta, NISRA, ylläpitäjänä ministeriö.
Lähde:
Liettua
Lituanistika Database. Kansallinen tietokanta, johon kerätään Liettuan historiaa, kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevien julkaisujen tietoja. Julkaisujen tekijöitä hyväksytään myös Liettuan ulkopuolelta. Lituaniskan työryhmä käy läpi julkaisuja ja etsii mahdollisesti tietokantaan kuuluvia artikkeleita. Näitä ei kuitenkaan heti viedä tietokantaan, vaan jokainen artikkeli menee vielä asiantuntijapaneelin arvioitavaksi. Vain tarpeeksi laadukkaiden artikkelien tiedot viedään tietokantaan. Hakuja voi tehdä tutkijan, otsikon, julkaisun ja aiheen perusteella. Lituanistikan rahoitus on EU:lta.
Lähde:
www.lituanistikadb.lt/en/home.html
Moldova
Academy of Sciences of Moldova. Kerää artikkelitietoa National Bibliometric Instrument:iin, ylläpitäjän oma tutkimuskeskus.
Lähde:
Norja
Current Research Information System in Norway (Cristin). Norjassa on vuodesta 2011 ollut käytössä keskitetty Cristin-tutkimustietojärjestelmä, joka kattaa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja terveyssektorin. Sisältää julkaisurekisterin, kirjastokonsortio-osan ja open access -osion.
Julkaisurekisteriin voivat tutkijat itse viedä julkaisujaan ja luoda sieltä julkaisuluetteloita saatuaan organisaationsa ylläpitäjältä käyttäjätunnuksen. Cristin hallinnoi lisenssejä Norjan tieteellisten kirjastojen puolesta. Lisenssit kattavat kirjastojen sähköiset aineistot, tietokannat, sanakirjat ja ensyklopediat. Kirjautumista vaativan käytön rinnalla Cristin sisältää open access -osion, jonne on pääsy kirjautumatta.
Tällä hetkellä (kevät 2018) Cristin sisältää julkaisutietoja, tietoja tutkijoista sekä projektitietoja. Jatkossa Cristiniin on tarkoitus importoida myös muita tutkimustoimintaan liittyviä tietoja useista eri tietolähteistä. Järjestelmään on tavoite tuoda myös kansallisia tutkimus- & kehitystilastoja tutkimusorganisaatioiden kustannuksista, henkilöstöstä ja rahoituksesta. Myös organisaatioiden web-sivut linkitetään järjestelmään.
Cristinin isäntäorganisaatio on Oslon yliopisto, mutta Cristin on perustettu Norjan korkeakouluja koskevan lain perusteella. Cristin on sekä tietojärjestelmän että koordinoivan organisaation nimi.
Cristinin verkkosivuilla ei ole tietoa siitä, saako esim. tekijätietoja haravoida muihin järjestelmiin.
Lähteet:
JURE-projektin pilotointityöryhmän loppuraportti 9.3.2010
Portugali
PTCRIS ja PTCRISync-portaali. Hyödyntävät tehokkaasti ORCID:etä. Mahdollistaa kerran syötetyn tiedon hyödyntämisen muissa palveluissa. Aloitettu vuonna 2014. Tietojen yhdistäminen myös kansainvälisistä tietokannoista, kuten Scopus ja Datacite.
Lähde:
Puola
Polska Bibliografia Naukowa, eli Puolan tieteellinen lähdeluettelo. Sivustoja ei käännetty englanniksi.
Lähde:
Ranska
ScanR on Ranskan opetus- ja tutkimusminiesteriön aloittama hanke jonka tavoitteena kartoittaa ranskalaista tutkimus- ja innovaatiokenttää. Tietoja tutkimus- ja innovaatioprojekteista, organisaatioista, organisaatioiden välisistä kytköksistä, sijainnista, patenteista ja julkaisusita. Ensimmäisen version aloitus vuonna 2017.
Lisäksi ainakin kaksi tutkimuslaitoksen ylläpitämää organisaatiotason tietokantaa: RIBAC ja IMPRESSH.
Lähteet:
https://scanr.enseignementsup-recherche.gouv.fr/
http://www.cnrs.fr/inshs/recherche/production-scientifique/ribac.htm
http://mshb.huma-num.fr/impreshs/
Ruotsi
SweCRIS on kansallinen tietokanta, jonne sekä julkiset että yksityiset tieteenrahoittajat tallentavat tietojaan tutkimusrahoituksen jaosta ruotsalaiselle tutkimukselle. Tietokanta sisältää tutkimushankkeen tunnisteen, nimen, rahoittajaorganisaation, rahoitustyypin, tutkimusta koordinoivan tahon, esim. yliopiston, tieteenalan, vastuulliset tutkijat, rahoitussumman sekä ajanjakson.
Lähteet:
SwePub puolestaan kokoaa julkaisutiedot noin neljästäkymmenestä ruotsalaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen tietokannasta. SwePub sisältää tietoja sekä julkaistuista että julkaisemattomista teoksista riippuen tietoa tuottavasta yliopistosta tai viranomaisesta. Portaalin tiedot haravoidaan automaattisesti MODS-formaatissa yliopistojen julkaisuarkistoista ja ne ovat käytettävissä Kungliga biblioteketin ylläpitämässä, kansallisen kirjastojärjestelmän Libriksen teknologiaan perustuvassa käyttöliittymässä. Ylläpitäjänä kansallinen kirjasto. Osasta julkaisuista saatavilla myös koko teksti viitetietojen lisäksi.
Lähteet:
Olsbo, Pekka et al.: Julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen -työryhmän raportti. Taustaselvitys EU:n, Pohjoismaiden ja Suomen avoimen julkaisemisen tilanteesta 8.4.2015. (Saatavilla pdf-muodossa osoitteesta https://avointiede.fi/documents/10864/12232/Julkaisujen+avoimen+saatavuuden+edist%C3%A4minen+2015+loppuraportti/f606ec8d-716c-4768-a394-c9ff7b866a75)
Saksa
Research Explorer - The German research directory, tutkimusorganisaatioiden hakukone, listaa yliopistot ja muut tutkimusta tekevät instituutiot. Hakuja voi tehdä sijainnin, aiheen tai esimerkiksi avainsanan perusteella. Tiedot yli 25 000 tutkimusinstituutiosta.
Lähde:
www.research-explorer.de/research_explorer.en.html
Social Science Open Access Repository (SSOAR) julkaisee ja edistää open access -tutkimusjulkaisua. Välittää open access -tutkimusjulkaisujen metatietoja myös muille open access- hankkeille. Tutkimuksille pysyvät tunnisteet.
Lähde:
www.gesis.org/en/ssoar/home/about-ssoar/
Saksassa on myös suunnitteilla kansallinen tutkimusdatan infrastruktuuri (National Research Data Infrastructure, NFDI). Lisätietoja ppt-esityksestä Diskussionspapier (englanninkielinen).
Serbia
The Serbian Citation Index (SCIndex) kerää julkaisujen otsikot, abstractit sekä viittaustiedot. Suurin osa saatavilla suoraan koko tekstinä. Metadata OAI PMH Dublin Core -muodossa. Julkaisujen vaikuttavuusarviointi SCIndex:ssä sekä Web of Science -listauksen mukaan. Myös nibliometrisen laadun arviointi. Parhaiten arvioitujen artikkeleiden välittäminen kansainvälisiin viitetietokantoihin. SCIndex yhdenmukaistaa artikkeleiden tyylin (mm. viittaukset) ennen julkaisua. SCIndex keskittyy julkaisujen saatavuuteen, näkyvyyteen, löydettävyyteen, yhdenmukaisuuteen ja laadunvalvontaan (myös laillisuus), seurantaan ja arviointiin. Yli 84000 julkaisun tiedot.
Lähde:
Slovakia
Slovak Current Research Information System (SKCRIS), tiedot tutkimusprojekteista ja -organisaatioista, tutkijoista, patenteista ja palkinnoista, tapahtumista, infrastruktuurista. Tavoitteena yhdistää tutkimuksen tuotantopanokset ja -tulokset tutkimusrahoitukseen, sekä rahoituksen entistä täsmällisempi ja tehostetumpi allokoiminen. kansallinen ja EU-rahoitus. Aloitettu vuonna 2013.
Lähde:
Slovenia
Co-operative Online Bibliographic System and Services (COBISS), kirjastojen luettelointitietokanta perustettu jo vuonna 1984 (ent. Association of the Yugoslav National Libraries, myöhemmin Institut informacijskih znanosti). COBISS-tietokanta koostuu usean maan erillisestä COBISS-kirjastoverkostosta (Slovenia, Serbia, Macedonia, Bosnia and Herzegovina, Montenegro, Bulgaria ja Albania).
Lähde:
Sloveniassa myös 1998 perustettu CRIS-järjestelmä (SICRIS).
Lähde:
Sveitsi
Information System for Research and Development Projects in Switzerland (ARAMIS), tietokanta tutkimusprojekteista ja arvoinneista jotka ovat tehty tai rahoitettu julkisilla varoilla. Tieteellisen tiedon välittäjä ja yhdistäjä, tutkimuksen läpinäkyvyyden edistäjä. Aloitettu vuonna 1997.
Lähde:
Tanska
Tanskan tutkimustietokantaan Forskningsdatabasen on kerätty tiedot lähes miljoonasta julkaisusta Tanskan 14 korkeakoulun ja tutkimuslaitoksen CRIS-järjestelmästä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistuvan organisaation on tarjottava data avoin OAI-PMH-pohjaisen käyttöliittymän kautta kansallisessa DDF-MXD metadatan muodossa. Datan keruu on automatisoitu. Tietokantaan on kerätty artikkeleita, väitöskirjoja, konferenssiesitelmiä ja luentomuistiinpanoja. Päiviteään kerran vuodessa. Tietokannan tiedot ovat vapaasti haravoitavissa.
Verkkosivuilla ei muita viittauksia tietosuojaan kuin: "We do not gather personal data." Tämä viittaa kuitenkin sivuilla kävijöistä kerättyihin tietoihin.
Tanskassa on myös erikseen bibliometrinen tutkimusjulkaisutietokanta Den Bibliometriske Forskningsindikator.
Tšekki
Unkari
Hungarian Scientific Bibliography: www.mtmt.hu, ylläpitäjänä tutkimuslaitos
Uusi-Seelanti
Lähteet:
http://www.forskningsdatabasen.dk/
Tšekki
Kansallisin varoin tuettu R&D Information System kerää, prosessoi, julkaisee ja hyödyntää tutkimustietoa.
Lähde:
http://vyzkum.cz/FrontClanek.aspx?idsekce=633
Unkari
Hungarian Scientific Bibliography (MTMT), ylläpitäjänä kansallinen tutkimuslaitos. Ei englanninkielistä versiota.
Lähde:
Uusi-Seelanti
National Research Information System (NRIS) on rakenteilla oleva Uuden-Seelannin kansallinen tutkimustietovaranto. Rakenne tulee olemaan melko samanlainen kuin Suomen tutkimustietovarannosta. Tulee sisältämään esimerkiksi tietoa tutkimuksista, tutkijoista, tutkimusprojekteista, ja rahoittajista, ja mahdollistaa tietojen yhdistelyn ja siirron järjestelmien välillä. Avointa ja rajoitettua tietoa. Toiminnan käynnistys vuonna 2018, jonka jälkeen seuraavan viiden vuoden aikana kaikkien lähdejärjestelmien integrointi.
Lähde:
National Research Information System (NRIS) will be an online portal with information on what research is being done, who worked on particular research projects, how these were funded and the research outputs. (http://www.mbie.govt.nz/info-services/science-innovation/research-and-data/nris)
Venäjä
Yksityinen rahoittaja Russian Index of Science Citation, toimii Web of Science alustalla. Yhteistyössä Russia’s Scientific Electronic Library:n kanssa. Yksityisesti rahoitettu. Yliopistot ilmoittavat omat tietonsa, mutta tietoa kerätään myös julkaisijoilta ja kaupallisista tietokannoista. Sisällöksi valitaan kaikista vaikuttavimpia (viittausten perusteella) tutkimuksia.
Lähteet:
https://clarivate.libguides.com/webofscienceplatform/rsci
Viro
Estonian Research Information System (ETIS). Ylläpitäjänä Estonian Research Council. Tietokannassa on mukana julkaisut ja tutkimustulokset, tutkijatietoja, tutkimusorganisaatiotietoja, tutkimusinfratunnisteita ja projektitietoja. Tutkijat huolehtivat omien tietojensa tallentamisesta. Aloitettu vuonna 2006.
Lähde:
_________________________________________________________
Lähteenä maakohtaisiin tietoihin käytetty myös:
OECD: Digital Science and Innovation Policy and Governance (DSIP). DSIP iniatives verified by countries. (Saatavilla osoitteessa http://www.innovationpolicyplatform.org/system/files/All%20DSIP%20initiatives_October%202017.pdf )