Versions Compared

Old Version 1

changes.mady.by.user user-5fb65

Saved on

compared with

New Version Current

changes.mady.by.user Kim Vesterbacka

Saved on

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.


Info

Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuriin liittyy muita arkkitehtuureja, jotka asettavat vaatimuksia arkkitehtuurityölle ja arkkitehtuurin kehittämiselle. Myös muita kuin arkkitehtuurin muotoon laadittuja määräyksiä tai ohjeistuksia voidaan pitää viite- tai sidosarkkitehtuurina. 

Alla on kuvattu ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin keskeiset sidosarkkitehtuurit sekä yhteentoimivuuden ja yhtenäisyyden asettamat vaatimukset. Kuvauksessa on huomioitu etenkin eri koulutustoimijoiden viitearkkitehtuurit sekä ammatillisen koulutuksen kannalta keskeiset olemassa olevat ja tulevat arkkitehtuurit. Kuvassa vihreällä olevia arkkitehtuureja ei ole vielä kuvattu tai julkaistu. 

...

Referensarkitekturen för yrkesutbildning anknyter till andra arkitekturer, som ställer krav på arkitekturarbetet och arkitekturens utveckling. Även andra föreskrifter eller anvisningar som getts i annan än form än som en arkitektur kan uppfattas som referens- eller anknutna arkitekturer. 

Här nedan har centrala anknutna arkitekturer till referensarkitekturen för yrkesutbildning samt de krav som interoperabilitet och enhetlighet ställer beskrivits. I beskrivningen har särskilt olika utbildningsaktörers referensarkitekturer samt befintliga och kommande arkitekturer som är centrala med tanke på yrkesutbildningen beaktats. Arkitekturer med grön färg i bilden har inte ännu beskrivits eller publicerats. 

I referensarkitekturen för yrkesutbildning har de europeiska interoperabilitetsprinciperna (The European Interoperability Framework, EIF)

...

beaktats, men interoperabilitetsprinciperna har inte modellerats som en del av beskrivningen av referens- och anknutna arkitekturer. 

...

Undervisnings- och kulturministeriet referensarkitektur, Kasvatuksen, osaamisen, koulutuksen ja opetuksen viitearkkitehtuuri (KOKO, endast på finska)

...

styr, samordnar och koordinerar alla utbildningsaktörers arkitekturer. Referensarkitekturen för yrkesutbildning styr yrkesutbildningsanordnarnas övergripande arkitekturer. Utbildningsaktörernas arkitekturer bildar en helhet, för vilken interoperabiliteten särskilt ska säkerställas.

Till höger har centrala lösningsarkitekturer för yrkesutbildningen beskrivits Till vänster har anknutna arkitekturer och rekommendationer som är viktiga med tanke på yrkesutbildningen beskrivits, och interoperabiliteten mellan dem ska säkerställas till de delar det behövs. 


Bild: Referens- och anknutna arkitekturer (version

Oikealla puolella on kuvattu ammatillisen koulutuksen näkökulmasta keskeiset ratkaisuarkkitehtuurit. Vasemmalla on kuvattu ammatillisen koulutuksen kannalta olennaiset sidosarkkitehtuurit ja suositukset, joiden kanssa yhteentoimivuus on varmistettava tarvittavilta osin. 

...

06/2023).


Taulukko


Tabell:

...

Beskrivning av referens- och anknutna arkitekturer (version 06/2023)

Opintopolku-palvelu sisältää tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Oppilaitokset ylläpitävät Opintopolussa omien koulutustensa tietoja. Opintopolun kautta oppija voi etsiä ja löytää koulutusvaihtoehtoja sekä hakea koulutukseen. 
Viitearkkitehtuurissa Opintopolku viittaa sekä virkailijan Opintopolkuun että oppijan Oma Opintopolku-palveluun. Virkailijan Opintopolku-työpöytä kokoaa eri palveluja yhdeksi kokonaisuudeksi. Työpöydän kautta pääsee esim. haku- ja valintaprosessin toteuttamisessa tarvittaviin palveluihin. Oma Opintopolku-palvelun kautta oppija voi tarkastella sekä asioida Opetushallituksen eri palveluissa. Oppija voi muokata opiskelupaikkahakemustaan ja seurata valinnan etenemistä. Oppija näkee ja jakaa opinto-oikeuksiaan sekä tarkastelee huollettaviensa varhaiskasvatustietoja ja opinto-oikeuksia. Lisäksi oppija voi Oma Opintopolku -palvelussa hyödyntää eHOKS-palvelua ammatillisten opintojen suunnitteluun.
Namn på referens- eller anknuten arkitektur:BeskrivningBeaktas hurViite- tai sidosarkkitehtuurin nimiKuvausMiten huomioidaan
1. Koulutustoimijoiden arkkitehtuuritUtbildningsaktörers arkitekturer

1.1 KOKO -

kasvatuksen

referensarkitekturen för fostran,

osaamisen, koulutuksen ja opetuksen viitearkkitehtuuri		KOKO-viitearkkitehtuuri on koulutuksen arkkitehtuureja ohjaava viitearkkitehtuuri. KOKO kuvaa koulutusjärjestelmän kokonaisuutta opintohallinnon näkökulmasta.  KOKO-viitearkkitehtuurin kautta ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurilla on yhteys muiden koulutustoimijoiden arkkitehtuureihin. 

kunnande, utbildning och undervisning

Referensarkitekturen KOKO är en referensarkitektur som styr arkitekturer för utbildning. KOKO beskriver utbildningssystemets helhet ur utbildningsförvaltningens synvinkel. Via referensarkitekturen KOKO är referensarkitekturen för yrkesutbildning relaterad till andra utbildningsaktörers arkitekturer. 

Arkitekturens interoperabilitet med KOKO-referensarkitekturen säkerställs i samarbete med UKM

Arkkitehtuurin yhteentoimivuus KOKO-viitearkkitehtuurin kanssa varmistetaan yhteistyössä OKM:n kanssa

. 

1.2

Esi- ja perusopetuksen viitearkkitehtuuri		Esi- ja perusopetuksen arkkitehtuureja ohjaava viitearkkitehtuuri. EPO-viitearkkitehtuuri sisältää esi- ja perusopetuksen nykytilan ja tavoitetilan kuvauksia periaatteelliselta tasolta sekä toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulmasta. Esi- ja perusopetuksen viitearkkitehtuuri huomioidaan yhteentoimivuudessa, tietoarkkitehtuurissa ja tiedonsiirrossa.
1.3 Taiteen perusopetuksen viitearkkitehtuuriTaiteen perusopetuksen arkkitehtuureja ohjaava viitearkkitehtuuri. Arkkitehtuuri keskittyy arkkitehtuurissa strategia-, toiminta- ja tietoarkkitehtuureihin.Taiteen perusopetuksen viitearkkitehtuuri huomioidaan yhteentoimivuudessa, tietoarkkitehtuurissa ja tiedonsiirrossa. 
1.4 Lukiokoulutuksen viitearkkitehtuuriLukiokoulutuksen arkkitehtuureja jatkossa ohjaava viitearkkitehtuuri. Lukiokoulutuksen viitearkkitehtuurilla tulee olemaan yhteys ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuriin tietoarkkitehtuurin, tiedonsiirron sekä yhteentoimivien palvelujen ja prosessien näkökulmasta. 
1.5 Vapaan sivistystyön arkkitehtuuriVapaan sivistystyön arkkitehtuureja jatkossa ohjaava viitearkkitehtuuri. Vapaan sivistystyön viitearkkitehtuurilla tulee olemaan yhteys ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuriin tietoarkkitehtuurin, tiedonsiirron sekä yhteentoimivien palvelujen ja prosessien näkökulmasta. 
1.6 Korkeakoulujen OPI-viitearkkitehtuuriKorkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuriKorkeakoulujen OPI- viitearkkitehtuuri huomioidaan yhteentoimivuudessa, tietoarkkitehtuurissa ja tiedonsiirrossa.
2. Muut keskeiset arkkitehtuurit

Referensarkitekturen för förskoleundevisning och grundläggande utbildning

Referensarkitektur som styr arkitekturer för förskoleundevisning och grundläggande utbildning Denna referensarkitektur innehåller beskrivningar av nuläget för förskoleundevisningen och den grundläggande utbildningen på principiell nivå samt ur verksamhets-, informations- och informationssystemarkitekturens synvinkel. 

Referensarkitekturen för förskoleundevisning och grundläggande utbildning beaktas i fråga om interoperabilitet, informationsarkitektur och informationsöverföring.

1.3 Referensarkitekturen för grundläggande konstutbildning

Referensarkitektur som styr arkitekturer för grundläggande konstutbildning. Arkitekturen är koncentrerad på strategi-, verksamhets- och informationsarkitekturer.

Referensarkitekturen för grundläggande konstutbildning beaktas  i fråga om interoperabilitet, informationsarkitektur och informationsöverföring.

1.4 Referensarkitekturen för gymnasieutbildning

Referensarkitektur som styr arkitekturer för gymnasieutbildning 

Referensarkitekturen för gymnasieutbildning kommer att vara relaterad till referensarkitekturen för yrkesutbildning  i fråga om informationsarkitektur, informationsöverföring samt interoperatibla tjänster och processer. 

1.5 Referensarkitekturen för fritt bildningsarbete

Referensarkitektur som i fortsättningen styr arkitekturer för fritt bildningsarbete. 

Referensarkitekturen för fritt bildningsarbete kommer att vara relaterad till referensarkitekturen för yrkesutbildning  i fråga om informationsarkitektur, informationsöverföring samt interoperatibla tjänster och processer. 

1.6 OPI-referensarkitekturen för högskolor

Referensarkitektur för högskolors stödtjänster för studier och undervisning och deras förvaltning

OPI-referensarkitekturen för högskolor beaktas  i fråga om interoperabilitet, informationsarkitektur och informationsöverföring.

2. Andra centrala arkitekturer

2.2 Arkitekturen för studerandevård

Arkitekturen för studerandevård beskriver helheten för studerandevårdstjänster. Avsikten med arkitekturen är att identifiera bland annat centrala aktörer inom studerandevården, deras inbördes interaktionsrelationer och informationsbehov hos aktörerna.

Arkitekturen för studerandevård är relaterad till referensarkitekturen för yrkesutbildning  i fråga om informationsstrukturer och informationsöverföring

2.2 Opiskeluhuollon arkkitehtuuriOpiskeluhuollon arkkitehtuuri kuvaa opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuutta. Arkkitehtuurin tavoitteena on tunnistaa muun muassa opiskeluhuollon keskeiset toimijat, näiden väliset vuorovaikutussuhteet ja toimijoiden tietotarpeet.Opiskeluhuollon arkkitehtuurilla on yhteys ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuriin tietorakenteiden ja tiedonsiirron näkökulmasta

. 

2.3 JOD -

Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kokonaisarkkitehtuuri		Jatkuvan oppimisen digitaaliseen palvelukokonaisuuteen (JOD) kuuluvat palvelut rakennetaan vaiheittain vuosien 2021−2024 aikana. Palveluihin kuuluu kokonaisarkkitehtuurin määrittäminen. Ammatillinen koulutus on osa jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta.JOD-viitearkkitehtuurilla on yhteys ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuriin etenkin oppijan palvelujen ja tiedonsiirron näkökulmasta.
2.4 Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuriTE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvä viitearkkitehtuuri kokoaa yhteen työvoimapalveluihin vaikuttavan lainsäädännön, keskeiset toimijat, prosessit ja palvelut sekä olennaiset tietovarannot ja järjestelmäpalvelut.Työvoimapalvelujen viitearkkitehtuurilla on yhteys ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuriin tiedonsiirron näkökulmasta.
2.5  YhteentoimivuusalustaYhteentoimivuusalusta koostuu sanastoista, koodistoista ja tietomalleista, joita tarvitaan tietovirroissa ja muussa tiedonhallinnassa. Yhteentoimivuusalusta on osa suomidigi.fi-kokonaisuutta. Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin tietoarkkitehtuurissa hyödynnetään Yhteentoimivuusalustaa. 
3. Keskeiset ratkaisuarkkitehtuurit
3.1 OIVA - Opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalveluOIVA-palvelusta löytyy ajantasaiset perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen järjestämisluvat sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat. Lisäksi palvelusta löytyy väestö-, koulutus- ja lupatietoja ja erilaisia tilastoja ammatillisen koulutuksen osalta.OIVA-palvelu on osa kansallista tietovarantoa. OIVA-palvelu huomioidaan ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin tietoarkkitehtuurissa. 
3.2. Opintopolku

Övergripande arkitektur för Digitala servicehelheten för kontinuerligt lärande

De tjänster som ingår i den digitala servicehelheten för kontinuerligt lärande (JOD) byggs upp stegvis under åren 2021–2024. Till tjänsterna hör fastställande av den övergripande arkitekturen. Yrkesutbildningen är med i den digitala servicehelheten för kontinuerligt lärande.

JOD -referensarkitekturen är relaterad till referensarkitekturen för yrkesutbildning särskilt  i fråga om tjänster för den studerande och informationsöverföring.

2.4 Referensarkitekturen för arbetskraftstjänster

Referensarkitekturen anknyter till AN2024-reformen och samlar lagstiftning som inverkar på arbetskraftstjänsterna, de centrala aktörerna, processerna och tjänsterna samt väsentliga informationslager och systemtjänster.

Referensarkitekturen för arbetskraftstjänster är relaterad till referensarkitekturen för yrkesutbildning  i fråga om informationsöverföring.

2.5 Interoperabilitetsplattformen

Interoperabilitetsplattformen består av terminologier, kodlistor och datamodeller, som behövs i informationsflöden och annan informationshantering. Interoperabilitetsplattformen utgör en del av suomidigi.fi-helheten. 

I informationsarkitekturen i referensarkitekturen för yrkesutbildning utnyttjas Interoperabilitetsplattformen. 

3. Centrala lösningsarkitekturer

3.1 OIVA - Utbildningsförvaltningens styrnings- och regleringstjänst

I OIVA-tjänsten finns alla aktuella tillstånd att ordna grundläggande utbildning, gymnasieutbildning, yrkesutbildning, grundläggande konstutbildning och tillstånd att driva läroanstalter för fritt bildningsarbete. I tjänsten finns också befolknings-, utbildnings- och tillståndsuppgifter och statistik av olika slag för yrkesutbildningens del.

OIVA-tjänsten utgör en del av den nationella informationsresursen. OIVA-tjänsten beaktas i informationsarkitekturen i referensarkitekturen för yrkesutbildning.

3.2 Studieinfo

Studieinfo-tjänsten innehåller information om examina, yrken samt studier vid olika läroanstalter. Läroanstalterna upprätthåller information om sina egna utbildningar i Studieinfo. Via Studieinfo kan den studerande söka och hitta utbildningsalternativ samt söka till utbildning. 

I referensarkitekturen refererar Studieinfo både till administratörens Studieinfo och till den studerandes egen Min studieinfo-tjänst. Administratörens arbetsbord i Studieinfo samlar olika tjänster till en helhet. Via arbetsbordet kommer man t.ex. till tjänster som behövs för genomförande av ansöknings- och antagningsprocesser. Via tjänsten Min Studieinfo kan den studerande granska sin egen information och använda Utbildningsstyrelsens olika e-tjänster. Den studerande kan bearbeta sin studieplatsansökan och se hur antagningen framskrider. Den studerande kan se och dela studieplatsinformation samt en en vårdnadshavarae granska sitt barns uppgifter om småbarnspedagogik och studierätter. Dessutom kan den studerande i Min studieinfo använda ePUK-tjänsten för planering av yrkesinriktade studier.

Studieinfo-tjänsten beaktas i referensarkitekturen för yrkesutbildning särskilt i informationsarkitekturen, informationsöverföringen och gränssnitten.

3.3 KOSKI-tjänsten

I KOSKI-tjänsten ingår den nationella informationsresursen för undervisning och utbildning, tjänsten för utlämnande av studie- och examensuppgifter och registret över annan än reglerad utbildning. Gemensamt personuppgiftsansvariga för informationsresursen i KOSKI-tjänsten är utbildningsanordnarna och Utbildningsstyrelsen som upprätthåller informationsresursen. Uppgifterna samlas in direkt från utbildningsanordnarnas studieadministrationsssystem via gränssnitt eller uppgifterna kan föras in i tjänsten också med hjälp av ett användargränssnitt för inmatning. Informationsresursen innehåller nationella uppgifter om studieprestationer och avlagda examina samt uppgifter om studerandes enskilda studierätter. Med hjälp av tjänsten för utlämnande av studie- och examensuppgifter är det möjligt att kombinera och till olika myndigheter lämna ut uppgifter ur den nationella informationsresursen för undervisning och utbildning samt studentexamensregistret, högskolornas riksomfattande datalager och det nationella antagningsregistret till olika myndigheter. 

KOSKI-tjänsten utgör en del av den nationella informationsresursen. KOSKI-tjänsten beaktas i informationsarkitekturen och informationssystemarkitekturen i referensarkitekturen för yrkesutbildning.

3.4 ePUK

ePUK -tjänsten sammanställer på en plats uppgifter om de personliga utvecklingsplanerna (PUK) för studerande i yrkesutbildning och gör det möjligt att se informationen i Studieinfo. ePUK innehåller utbildningsanordnarnas PUK-uppgifter som ska överföras till den nationella informationsresursen samt användargränssnitt för att se och använda uppgifterna.

ePUK beaktas i informationsarkitekturen och i informationssystemarkitekturen. 

3.5 Valpas

Via uppföljnings- och tillsynstjänsten Valpas kan aktörer som övervakar fullföljandet av läroplikten granska den läropliktigas uppgifter som berör ansökan till utbildning, studierätter och utbildningens avgiftsfrihet. Via Valpas-tjänsten kan man också ge information som följande aktör i ansvarskedjan behöver samt föra in uppgifter om avbrytande av läroplikten. Valpas-tjänsten är en del av administratörens Studieinfo.

I Valpas-tjänsten finns den läropliktiges kontaktuppgifter och tjänsten får användas också av medborgare.

Valpas-tjänsten beaktas särskilt i informationsarkitekturen.

3.6 eGrunder

Tjänsten eGrunder innehåller alla grunder för läroplaner, examina och utbildningar ända från grunder för småpedagogik till andra stadiet. I tjänsten publicerar utbildningsanordnare också lokala läroplaner och planer för genomförande av examina. eGrunder innehåller ett verktyg för beskrivning och publicering av läroplaner, examensspecifika genomförandeplaner och utbildningsvägar för studerande (AMOSAA-verktyget ersätts av TOTSU-verktyget som på svenska fått namnet UP-verktyget (från Utbildningsplan). Med UP-verktyget kan lärmiljöer för olika examensdelar beskrivas och det stöder ett enhetligt beskrivningssätt.

eGrunder beaktas i informationsarkitekturen och i informationssystemarkitekturen. 

3.7 Undervisnings- och utbildningsordlistan OKSA

Undervisnings- och utbildningsordlistan (OKSA) innehåller begrepp och termrekommendationer för undervisning och utbildning. Ordlistan har som syfte att stödja en utveckling av nättjänster inom utbildningsförvaltningens område och lägga en grund för informationsarkitekturen för utbildning och forskning.

Referensarkitekturen för yrkesutbildning har begreppsmodeller som är överensstämmande med OKSA-ordlistan. 

3.8 Arkitekturen för utbildningsutbud

Lösningsarkitekturen för utbildningsutbud har som syfte att beskriva en gemensam nationell arkitektur för information om högskolornas utbildningsutbud och en målbild för den. 

Lösningsarkitekturen för utbildningsutbud beaktas särskilt i informationsarkitekturen.

3.9 Arkitekturen för informationsledning inom yrkesutbildningen

Arkitekturen för informationsledning skapar en gemensam syn på informationssystembeskrivningar som behövs på nationell nivå för informationsledning inom yrkesutbildningen (omfattning, nivåer, noggrannhet).

Arkitekturen för informationsledning är relaterad till referensarkitekturen för yrkesutbildning

Opintopolku huomioidaan etenkin ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin tietoarkkitehtuurissa, tiedonsiirrossa ja rajapinnoissa. 
3.3 KOSKI-palveluKOSKI-palvelu sisältää opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon, opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun ja muun kuin säännellyn koulutuksen rekisterin. KOSKI-palvelun tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät yhdessä tietovarantoa ylläpitävän Opetushallituksen kanssa. Tiedot kerätään suoraan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä rajapintojen kautta tai tietoja voidaan tuottaa palveluun myös syöttökäyttöliittymän avulla. Tietovarannossa on valtakunnalliset opintosuoritus- ja tutkintotiedot sekä tieto oppijan opinto-oikeudesta. Opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kautta voidaan yhdistää ja luovuttaa tietoja eri viranomaisille opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannosta, ylioppilastutkintorekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta sekä valtakunnallisesta opiskelijavalintarekisteristä. KOSKI-palvelu on osa kansallista tietovarantoa. KOSKI-palvelu huomioidaan ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin tietoarkkitehtuurissa ja tietojärjestelmäarkkitehtuurissa. 
3.4 eHOKSeHOKS kokoaa opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tietoja yhteen paikkaan ja tarjoaa mahdollisuuden katsella niitä Opintopolussa. eHOKS koostuu valtakunnalliseen tietovarantoon siirrettävistä koulutuksen järjestäjän HOKS-tiedoista sekä tietojen katseluun ja hyödyntämiseen tarkoitetuista käyttöliittymistä.eHOKS huomioidaan tietoarkkitehtuurissa ja tietojärjestelmäarkkitehtuurissa. 
3.5 Valpas

Valppaan kautta kautta oppivelvollisuutta valvovat tahot pystyvät tarkastelemaan tietoja liittyen oppivelvollisen koulutukseen hakeutumiseen, opiskeluoikeuksiin sekä koulutuksen maksuttomuuteen. Valpas-palvelun kautta voi tehdä tarvittavat ilmoitukset vastuuketjun seuraavalle toimijalle ja merkitä tiedon oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä. Valpas-palvelu toimii Opintopolun virkailija-kokonaisuuden yhteydessä.

Valpas-palvelusta löytyy oppivelvollisen yhteystiedot ja palvelu on kansalaistenkin käytössä. 

Valpas-palvelu huomioidaan etenkin tietoarkkitehtuurissa.
3.6 ePerusteetePerusteet-palvelusta löytyvät kaikki opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteet varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät julkaisevat palvelussa myös paikallisia opetussuunnitelmia ja tutkintojen toteutussuunnitelmia.  ePerusteet sisältää työkalun opetussuunnitelmien, tutkintokohtaisten toteutussuunnitelmien ja suorituspolkujen kuvaamiseen ja julkaisuun (AMOSAA-työkalu korvautumassa TOTSU-työkalulla). TOTSU-työkalu mahdollistaa oppimisympäristöjen kuvaamisen tutkinnon osittain ja tukee yhtenäistä kuvaustapaa. ePerusteet huomioidaan huomioidaan tietoarkkitehtuurissa ja tietojärjestelmäarkkitehtuurissa. 
3.7 OKSA - Opetus- ja koulutussanastoOpetus- ja koulutussanaston (OKSA) sisältää opetuksen ja koulutuksen käsitteitä ja termisuosituksia. Sanaston tavoitteena on tukea opetushallinnon alan verkkopalveluiden kehittämistä ja luoda perustaa koulutuksen ja tutkimuksen tietoarkkitehtuurille.Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin käsitemallit ovat yhdenmukaisia OKSA-sanaston kanssa. 
3.8 Koulutustarjontatiedon arkkitehtuuriKoulutustarjontatiedon ratkaisuarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata korkeakoulujen koulutustarjontatiedon yhtenäinen kansallinen arkkitehtuuri ja sen tavoitetila. Koulutustarjontatiedon ratkaisuarkkitehtuuri huomioidaan etenkin tietoarkkitehtuurissa.
3.9 Ammatillisen koulutuksen tietojohtamisen arkkitehtuuriTietojohtamisen arkkitehtuuri luo yhteisen näkemyksen tietojohtamisessa tarvittavista kansallisen tason ammatillisen koulutuksen tietojärjestelmäarkkitehtuurikuvauksista (laajuus, tasot, tarkkuus).Tietojohtamisen arkkitehtuuri kytkeytyy ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin

.