Page History

...

1. Kokouksen avaus
   
   1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.02
2. Asialistan hyväksyminen
   
   1. Asialista hyväksyttiin.
      
3. Edellisen kokouksen muistio
   
   1. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin lisäyksineen. 
      
4. Käsiteltävät asiat
   1. Jufo-tunnistus konferenssijulkaisuilla
      1. Konferenssijulkaisujen kohdalla julkaisun tiedot tulee katsoa kyseisen julkaisun tiedoista. Esimerkiksi jos issn-numeroa ei ole raportoitavassa julkaisussa merkittynä, ei sitä voida kaivaa mistään muualtakaan. Erilaiset käytänteet aiheuttavat turhaa työtä, koska julkaisut päätyvät jufo-ristiriitaisuuksien listalle, mikäli toinen organisaatio ilmoittaa julkaisulle issn:n ja toinen ei. Esimerkiksi tässä julkaisussa ei issn:a/sarjaa ole merkittynä, mutta julkaisun tiedoissa se silti näkyy tiedejatutkimus.fi:ssa (https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/publication/0679588223)
      2. Jufo-päättelyketjun mukaan konferenssijulkaisu, jolla on ISBN, mutta ei ISSN:a, päätyy sivun https://wiki.eduuni.fi/display/cscvirtajtp/Jufo-tunnistus viimeisen A4 kuvion viimeiseen kohtaan "Ks. ISBN-vertailu kaaviossa A3, C1 kohdasta "ISBN" (VIRTA-julkaisutietopalvelu) eteenpäin", josta siirrytään keskimmäisen kuvion sinisellä pohjalla olevaan ISBN kohtaan, ja ryhdytään katsomaan kohtaa "samalla ISNB-tunnuksella löytyy toinen julkaisu, jolla julkaisukanavatietokannasta löytyvä ISSN". 
      3. Eteneekö näin ollen jufo-päättely oikein?
         1. Aallosta kommentoitu, että annettu ISSN jos selkeästi vaikuttaa olevan kyse samasta sarjasta, ja tietoja tarkistettu ISSN-keskukselta. Aallosta toivotaan, että jonkinlaista harkintaa sallittaisiin ISSN:n kirjauksille myös sellaisille julkaisuille joissa sitä ei suoraa ole julkaisun yhteydessä näkyvillä. 
         2. Turusta kommentoitu että Aallon ehdotus sallia joillekkin joillekin tapauksille ISSN:n merkintä olisi kannatettava. Kuitenkin tehtävä eroa onko ISSN konfrenssin konferenssin oma (voisi joissakin tapauksissa merkitä) vai ulkopuolinen (merkinnässä oltava tarkka). 
         3. Oulusta kommentoitu että etenkin tapaukset joilla on ISBN on todella sekavia jos niille on kaivettu myös ISSN. Tapaukset joille ei olisi mitään tunnusta on eri asia. Yksi vaihtoehto on myös pyytää konferenssia lisäämään tunnus. Joinain vuonna konferenssilla voi olla ISSN, ja joinain ei.
         4. Tampereelta kommentoitu että tilanteen tiedostettu olevan epäselvä.
         5. TSV:ltä kommentoitu että päättelyketju toimii aivan oikein, jos julkaisuiden tiedot on toimitettu kuten kuuluisi. Paljon konfrensseja konferensseja tulee manuaalisesti käsiteltäväksi jufoon, jolloin ei muuta mahdollista mahdollista tapaa tunnistaa jufoa kuin katsoa, onko ilmoitettu konferenssin vakiintuneen nimen mukana. Hyvä tapa on pyytää konfrenssia konferenssia lisäämään ISSN, ja raportoida julkaisu vasta sen jälkeen. Tällöin julkaisu ei kiertäisi turhaan TSV:n kautta. 
         6. Yhteenvetona todettu, että ei mahdollista antaa yhtä selkeää ohjetta kuinka toimia, koska osin tapauskohtaista. Ohjeistus ja tunnistusketju toimii kuten kuuluukin. Organisaatioita pyydetään kiinnittämään huomioita ISSN:n poiminnan käyttöön erityisesti konferenssien tapauksessa, ja kehotetaan tarvittaessa olemaan yhteydessä toiseen organisaatioon josta ISSN on raportoitu mahdollisten eri tulkintojen tilanteessa. 
   2. ISSN/ISBN vaatimus tieteellisille julkaisuille
      1. Mistä ISSN/ISBN:n tulee löytyä, jotta julkaisu voidaan hyväksyä tieteellisenä julkaisuna? Voiko issn:n katsoa ISSN-portaalista? 
      2. Riittääkö pelkkä DOI julkaisulle vai vieläkö tarvitaan myös ISSN/ISBN-tunnus? DOI on mahdollista saada nykyään melkein mille julkaisulle tahansa, esim. kaikki Zenodossa julkaistavat tuotokset saavat DOI:n. Ovatko ISSN- ja ISBN-tunnukset edelleen kansallisten ISSN/ISBN-keskusten jakamia? Voiko näitä verrata toisiinsa?
      3. TSV:ltä kommentoitu että alunperin alun perin ISSN/ISBN ollut merkki siitä, että kanava on julkisesti saatavilla. Tätä kautta myös kytkös jufoon on mahdollista tehdä. DOI:n avulla kytköstä ei ole mahdollista tehdä. Mutta jos jufo-kytköstä ei tarvita, niin silloin DOI voisi olla riittävä. 
      4. Todettu samoin kuin edellisen kohdan keskustelussa, että mieluiten tunnuksen tulisi löytyä suoraan julkaisun yhteydestä, ja tarvittaessa näitä voi pyytää konferenssijärjestejää myös lisäämään. 
      5. Todettu, että DOI ei ole verrattavissa ISSN/ISBN-tunnuksiin, mutta tiedostetaan että DOI:n käyttö on yleistynyt. Olisi hyvä, jos tulevaisuudessa tiedonkeruussa ja jufossa pystyttäisiin tämä muutos huomioimaan. Mahdollisesti jufoon pitäisi lisätä enemmän konferensseja, vaikka tätä on tähän asti pyritty välttelemään. Jos julkaisulle löytyy DOI, se kannattaa kuitenkin joka tapauksessa aina julkaisun tietoihin merkitä. 
   3. Julkinen saatavuus vs. ISBN/ISSN
      1. Listalla käyty keskustelu EURAM-konferenssista, joka ilmoittaa sivuillaan näin: "For EURAM 2023, the abstracts and full papers will be published in e-format and for the latter, accessible for registered delegates only. The proceedings will carry the ISSN 2466-7498 and ISBN 978-2-9602195-5-5." https://conferences.euram.academy/2023conference/call-for-papers/
      2. Voidaanko julkaisut kirjata tiedonkeruuseen? Voidaanko ISSN/ISBN tulkita merkiksi julkisesta saatavuudesta?
      3. Ohjeen mukaan 3.2.2.9 Konferenssijulkaisusta sanotaan näin: "Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta." ISBN/ISSN-tunnus ei kuitenkaan takaa julkista pääsyä itse teokseen. 
      4. Vastaavaa asiaa käsitelty myös Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 25.01.2022: Liittyy kohtaan 3.2.2.9 Konferenssijulkaisu "Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta." Epäselvää ollut, voidaanko myös ISSN tulkita merkiksi julkisesta saatavuudesta? Ei voi. ISSN-keskukselta saadun tiedon mukaan ISSN-tunnuksen voi saada, vaikka julkaisuun pääsy on sallittu vain jollekin ryhmälle. Voi siis olla julkaisuja, joilla kyllä on ISSN, mutta jotka eivät täytä OKM:n kriteereitä julkisesta saatavuudesta. Ks. esim. RENT ; The ISSN number is : 2219-5572 (Note that the conference papers are only accessible by the registered participants) → Ei täytä vaatimusta julkisesta saatavuudesta; ei kirjata.
      5. Onko ohjeistusta tarpeen tarkentaa? Hämääkö viittaus CD-romiin tai usb-muistitikkuun ja onko viittaus nykyajan mukainen?
      6. Oulussa todettu CD-romien ja USB-muistitikun olevan melko vanhentunut käytäntö. 
      7. Turusta kommentoitu että julkisen saatavuuden pitäisi olla merkittävämpää kuin ISBN/ISSN-tunnuksen olemassaolo. 
      8. Ainakin kauppatiedeiden kauppatieteiden alalla näiden todettu olevan melko yleisiä. Jossain tapauksissa tutkijat aikovat tehdä konfrenssissa konferenssissa esitetystä myöhemmin toisen version, ja eivät täten edes välttämättä toivo konferensseissa jaettuja julkaisuja kirjattavaksi tiedonkeruuseen. Ja huomioitava tapauksissa joissa kirjauksia tehdään, että tiedonkeruuseen voi tulla tuplakirjauksia. 
      9. Jufossa konferensseja luokitellaan vain vakiintuneen nimen perusteella tällä hetkellä ainoastaan paneeleissa 2 (tietojenkäsittelytiede) ja 9 (tekniikka). Tiedeyhteisöltä tulee kuitenkin ehdotuksia luokitella myös muiden tieteenalojen konferensseja, joten tämän kevään paneelikokouksissa muiltakin paneeleilta oli kysytty mielipidettä olisiko tätä tarvetta tehdä. Melko yleinen kommentti on ollut, että muilla tieteenaloilla on todella poikkeuksellista että konfrenssipaperista konferenssipaperista tehtäisiin julkaisu proceedingsissa, vaan asiasta halutaan myöhemmin tehdä johonkin toiseen julkaisukanavaan varsinainen artikkeli, joka kirjataan tiedonkeruuseen. 
      10. Päätetty, että tätä asiaa mietitään uudestaan seuraavaan käsikirjaan, pyritään selkeyttämään ohjeistusta.
          1. Julkista saatavuutta tulisi tarkentaa, tällä hetkellä hieman ristiriitaista ohjeistusta tämän suhteen. 
   4. Lisensiaatintöiden huomioiminen julkaisutiedonkeruussa
      1. Onko tarpeellista huomioida jatkossa myös lisensiaatintyöt julkaisutiedonkeruussa? 
      2. Todettu, että ei estettä kirjata mutta ei huomioida rahoituksessa, kuten ei muitakaan opinnäytteitä.
      3. Jyväskylästä kommentoitu, että lisensiaatin töitä ei tällä hetkellä pystytä lisäämään Virtaan, koska puuttuu oma koodi. Kirjauksen pitäisi olla tiedonkeruun ulkopuolinen. 
         1. Ehdotetaan "lisensiaatintyö" -vaihtoehdon lisäystä attribuuttiin "OpinnäyteKoodi". Asia viedään OKM:lle. Yhdistelmälle tulisi saada myös vastaavuus julkaisutyyppiin (voi olla myös ainoastaan virran sisäinen vastaavasti kuin postereilla/abstrakteilla). Halutaan näkyville tiedejatutkimusTiedejatutkimus.fi:lle. Päätetty että asia otetaan virran puolella selvitykseen. 
            
   5. Johdantojen, esipuheiden ja pääkirjoitusten ohjeistus
      1. Käsikirjassa luokan B2 kohdalla näin: "Jos artikkeli on kirjan tai lehden johdanto tai esipuhe, tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön. (Huom! Ei raportoida johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa.)" Samantyylinen ohjeistus myös luokkien D1, D2 ja E1 kohdalla.
      2. Uudessa tutkijaohjeessa (https://wiki.eduuni.fi/x/8A3wFg) tämä lause on mukana julkaisutyyppien A1, B1, A3, B2 kohdalla. "Jos artikkeli on lehden johdanto tai esipuhe, tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön. Johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa ei raportoida."
      3. Koskeeko tuo lause "...joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa ei raportoida" sekä johdantoja, esipuheita että pääkirjoituksia? Tähän asti se on selkeimmin ollut esillä kokoomateosten johdantojen ja esipuheiden kohdalla, mutta koskeeko tämä myös lehtien pääkirjoituksia. Ohjeistuskin näiden kohdalla tällä hetkellä hieman sekava, joten tästä olisi hyvä saada yhteinen ymmärrys.
      4. Todettu että toisinaan pääkirjoituksissa on myös sellaisia tekstejä joita ei sisällön perusteella olisi perusteltua kirjata. 
         
      5. Lehtien kohdalla esipuheiden kirjoittamisen voisi ajatella olevan osa lehden toimitustyötä, mikäli kyseessä sama henkilö. Tällöin ei olisi perusteltua tehdä kahta kirjausta. Huomautettu, että ainoastaan erikoisnumeroiden toimitustyöt kirjataan julkaisutiedonkeruuseen, muut menevät aktiviteettien puolella.
      6. UEF:ssa kommentoitu että kirjauksia ei tehty, jos sisältö ei vaikuta vaatineen tutkimuksellista panosta (vaan esim. vain kuvailee mitä missäkin kerrotaan).
         1. Jyväskylässä on myös vaadittu tutkimuksellista panosta lehtien erikoisnumeroiden toimitustöiden kirjaamisesta. 
      7. Todettu, että olisi selkeintä jos rajanvedosta olisi kirjattu selkeä sääntö. Kirjaajan subjektiivinen tulkinta jättää enemmän varaa variaatioille tulkinnoissa minkä voi kirjata.
      8. Päätetty, että korjataan käsikirjaan ja tutkijaohjeeseen tarkennukset terminologiaan niin että lehden yhteydessä puhutaan pääkirjoituksista, teoksilla johdannoista ja esipuheista. Yhdenmukaistetaan myös mitä sisältöä koskevista vaatimuksista ohjeistetaan.
         1. Kirjaajia kehotetaan kiinnittämään huomiota siihen, onko sisältö vaatinut tutkimuksellista panosta.
   6. Tieteen termipankki
      1. Tieteen termipankin julkaisujen kirjausta käsitelty edellisessä kokouksessa 5.2.2024. Onko asiaan saatu mitään lisätietoja?
      2. HY lähetti edellisen kokouksen jälkeen tieteen termipankille viestin edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti (vaatimukset kirjauksen hyväksymiselle). Viestin lähettänyt on jäänyt hiljattain pidemmälle vapaalle, mutta ei ainakaan ennen sitä maininnut että tt olisi vastannut viestiin. Todettu että vastausta ei kuitenkaan välttämätöntä saada, koska ryhmän linjaus saatu päätettyä jo edellisessä kokouksessa. 
      3. Uusien tapauksien kirjaamisessa huomioidaan edellisessä kokouksessa tehty linjaus. 
   7. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta/Policy Brief -artikkelisarja

      1. Miten tulisi kirjata Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarjan artikkelit? D1 vai jotain muuta? Tiedejatutkimus.fi-sivustolla näkyy käytetyn myös ainakin D4. https://tietokayttoon.fi/julkaisut/artikkelit

      2. Kirjauksien todettu olevan hankalia useassa organisaatiossa. Pääosin kuitenkin katsottu olevan D4 kuuluvia. Rahoitusmallissa D1 ja D4 kuitenkin samanarvoisia. Kirjauksia voi tehdä organisaatioissa harkinnan mukaan. 
      3. Jyväskylässä katsottu joidenkin tapausten kuuluvan myös aktiviteettipuolelle. 
   8. Graphical Review, mikä julkaisutyyppi?
      1. https://doi.org/10.1002/1873-3468.14884
      2. Ei todettu olevan esteitä kirjata A2-vastaavana julkaisuna. Visuaalisesti kuitenkin muistuttaa konferenssiposteria. 
      3. Todettu kuitenkin että osassa konferensseja myös posterit ovat ainakin jonkinlaisen vertaisarvioinnin piirissä, eli tästä voi jatkossa tulla tutkijoilta kysymyksiä
   9. Miten kirjataan ammatillisen lehden artikkelit, jotka ovat vertaisarvioituja?
      1. Esimerkiksi Suun terveys on ammatillinen lehti, mutta siinä on ilmestynyt numero, jossa kaikki artikkelit ovat vertaisarvioituja. Attribuuttien kautta ei voi kirjata artikkelia, joka olisi ammatillinen ja vertaisarvioitu. Miten nämä siis tulisi kirjata?
      2. Todettu että yleisöksi kirjattava "ammatillinen" ellei löydy jufosta. Kanavaa voi kuitenkin ehdottaa käsiteltäväksi jufoon. 
      3. Käsikirjassa tästä kohta "Poikkeuksen yllä mainittuun muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. 
         Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1–3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppien A1 tai A2 mukaisina attribuutteina, huolimatta siitä, että ko. lehdet (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) ovat ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle." ;
         https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=371307638
      4. Tarkistettava onko kyseinen numero poikkeustapaus tälle lehdelle, vai säännöllisesti toistuva, ja pyytää jufoon käsittelyyn. 
5. Muut asiat 

   1. Tiedonkeruun käsikirjan 2024 versio on nyt avattu wikiin ja sitä voi alkaa jo kommentoida.

   2. Tutkijaohje  on nyt "julkaistu" eli OKM on sen kuitannut.

      1. Kieliversiot en ja sv tulossa myös. Tavoitteena saada nämä alkusyksystä. 
   3. Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän puheenjohtajan toimikausi on sovittu kaksivuotiseksi. Nykyisen pj:n toimikausi päättyy tänä syksynä. Uudet puheenjohtajaehdokkaat voivat ilmoittautua kokouksessa tai kokouksen jälkeen suoraan nykyiselle puheenjohtajalle. Seuraava puheenjohtaja valitaan syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
      1. Halukkaita pyydetään ilmoittautumaan puheenjohtajalle.
6. Tulevia tapahtumia
   1. Taidejulkaisut -alatyöryhmän seuraava kokous 16.5.2024
7. Seuraava kokous
   1. Syys-lokakuulle, Doodle lähetetään ryhmälle vielä ennen kesälomia. 
8. Kokouksen päättäminen 
   
   1. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.51

...