VIRTA-julkaisutietopalvelun kehittämiseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä voit lisätä tämän sivuston alalaitaan (write a comment...) tai lähettää sähköpostitse: Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen virta-julkaisutietopalvelu@csc.fi
Table of Contents
Miten tiedonsiirto tulisi järjestää?
Tiedonsiirto tapahtuu SFTP:llä ja julkisella avaimella. Organisaatiolta tarvitaan tiedonsiirtoa varten IP-osoite, josta tiedostot lähetetään (palomuurin avausta varten julkaisutietojen sftp:lle) ja julkinen ssh-avain autentikointa varten.
...
Tiedonsiirtoon voi käyttää esim. WinSCP ohjelmaa https://winscp.net/eng/index.php
Milloin ja miten VIRTA-julkaisutietopalveluun voi liittyä mukaan?
VIRTA-julkaisutietopalvelu kerää julkaisutietoja julkishallinnon organisaatioilta: yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja yliopistosairaaloilta. OKM:n hallinnon alaisilla korkeakouluilla tämä liittyy velvollisuuteen raportoida julkaisut vuosittain. Muut organisaatiot ovat tehneet asiasta OKM:n kanssa sopimuksen.
Myöhemmin palvelun kautta tullaan mahdollisesti keräämään myös muiden tiedontuottajien, esim. yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden julkisuja. Asiasta keskustellaan Tutkimushallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto -hankkeen ohjaus- ja johtoryhmissä syksyllä 2020Keväällä 2015 VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta toteutetaan piloteiksi ilmoittautuneiden organisaatioiden julkaisutiedonkeruu. Kun OKM:n tiedonkeruu on saatu hoidettua, muutkin organisaatiot voivat liittyä mukaan omien valmiuksiensa mukaan. Jos organisaatiosi haluaa liittyä VIRTA-julkaisutietopalvelun, ota yhteyttä virta-julkaisutietopalvelu@csc.fi. Kaikki organisaatiot liittyvät VIRTA-julkaisutietopalveluun viimeistään maaliskuussa 2017, jolloin toteutetaan vuoden 2016 OKM:n julkaisutiedonkeruu.
Mitä tietoja julkaisuille lisätään tietovarannossa?
...
Mikäli tutkija poimii julkaisun jonkin rahoittajan palvelussa ja kytkee sen tiettyyn hankkeeseen, julkaisun tietoihin lisätään hankenumero ja rahoittajan organisaatiokoodi.
Miten organisaatio saa tiedon toimittamiensa julkaisutietojensa virheistä ja puutteista?
Kunkin latauksen yhteydessä organisaatiolle toimitetaan tiedot latauksesta sekä julkaisuissa esiintyneistä virheistä ja puutteista. Toistaiseksi raportti toimitetaan sähköpostitse, jatkossa Extra-Vipusen kautta.
Missä yhteisjulkaisun tietoja käytetään?
Yhteisjulkaisu näkyy yhtenä julkaisuna JUULIssa (kuten nytkin), ja se korvaa siellä alkuperäiset tietueetja Tiedejatutkimus.fi -portaalissa, ja korvaa aiemmin ilmoitetut osajulkaisut (alkuperäiset julkaisutietueet). Alkuperäisistä julkaisutietueista poimitaan alkuperäisistä julkaisuista esim. tekijätiedot. Tietoja hyödyntävästä palvelusta riippuu, käyttääkö yhteisjulkaisun vai alkuperäisten tietoja. Jos eri organisaatioiden raportoimien julkaisujen välillä on ristiriitaisia tietoja, ne menevät tiedoksi jokaiseen raportoineeseen organisaatioon.
Kuka voi käyttää CSV-XML-työkalua?
CSV-XML-työkalu on vapaasti ladattavissa täällä ja sitä voi käyttää kuka tahansa. Tavoitteena on, että jatkossa kaikki toisivat julkaisutietonsa suoraan omassa järjestelmässä, mutta työkalua ylläpidetään niin kauan kuin sille on tarvetta.
Miten OKM-tiedonkeruun pakollinen tieto voi olla vapaaehtoinen VIRTA-tiedonsiirrossa?
Kun julkaisuja siirretään jatkossa pitkin vuotta, julkaisun Julkaisun voi siirtää tietovarantoon, vaikka tiettyjä OKM:n tiedonkeruussa pakollisia tietoja puuttuisi (esim. tieteenala). Puutteelliset tiedot Puutteellisilla tiedoilla olevat julkaisut näkyvät JUULIssa ja ovat hyödynnettävissä esim. rahoittajan palvelussa. Tietoja voi täydentää milloin tahansa. Siinä vaiheessa, kun maaliskuussa tehdään tiedonkeruupoiminta edellisen vuoden tiedoista, Kevään tiedonkeruussa tietovarannosta poimitaan vain ainoastaan ne julkaisut, jotka täyttävät OKM-kriteerit. Julkaisut, joista puuttuu OKM:n tiedonkeruun kannalta pakollisia tietoja, ja jotka halutaan ilmoittaa mukaan vuotuiseen tiedonkeruuseen, on täydennettävä määräaikaan mennessä. Tarkemmat aikataulut ilmoitetaan vuosittain sivulla Julkaisutiedonkeruun aikataulu.
Mikä on julkaisun organisaatiokohtainen ID? Entä jos omassa järjestelmässä ei ole sellaista?
ID on vapaamuotoinen kenttä ja se voi olla käytännössä mitä tahansa, esimerkiksi juokseva numero tai urn-osoite. Tärkeää kuitenkin on, että jokaisella yhdestä organisaatiosta raportoitavalla julkaisulla on eri ID. Sen avulla julkaisuja voi tarvittaessa korjata jälkeenpäin. Tunnus voi myös olla sellaisessa muodossa, että sen avulla julkaisuvuosi on jäljitettävissä, mikä saattaa helpottaa tietojen käsittelyä tutkimusorganisaation päässä, esim. 20150001, 20150002, 20150003 jne.
Miten julkaisuille liitetään hankenumero?
Hankenumerot voidaan kuitenkin palauttaa julkaisuille suoraan rahoittajan palvelusta. Kun tutkija poimii julkaisut rahoittajan palveluun VIRTA-julkaisutietopalvelusta, palautuu hankenumero VIRTAan. Tietojen siirtoa pilotoidaan Suomen Akatemian kevään 2016 tutkijatohtoreiden hankeraportoinnissa. Korkeakoulut jne. Organisaatiot voivat halutessaan lukea VIRRAsta omien julkaisujensa hankenumeroita.
...